Seuraa 
Viestejä45973

Täst mie pidin...

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2363

Pian sinunkin talosi katolla saattaa olla parituhatta kertaa hiusta ohuempia aurinkopaneeleita. Kalifornian yliopiston tutkijat ovat valmistaneet ensimmäistä kertaa superohuita aurinkokennoja täysin epäorgaanisista nanokristalleista.

Sivut

Kommentit (51)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paksuus määritellään SI-yksikköinä metrin kerrannaisina, mutta miten määritellään ohuus? Jos sanotaan, että "parituhatta kertaa hiusta ohuempia", niin ajattelisi sen kuitenkin olevan hiusta ohuempi aina, eikä vain pari tuhatta tarkastelukertaa. Vai tarkoittaneeko se noin kahdestuhannesosaa hiuksen paksuudesta?

Menee off-topiciksi, mutta eikö olisi ihan asiaa saada yleensäkin lehtiin oikolukijoiksi suomen kielen alkeet omaavia ihmisiä? Esim. usein nähty tekstimalli "jää oli viime vuonna tähän aikaan kolme kertaa paksumpaa kuin nyt. Tammikuussa 2005 se oli 45cm, kun nyt se on 15 cm" ottaa pattiin ja pahasti. Kolme kertaa paksumpi = x + 3x, kolme kertaa niin paksu kuin = 3x.

Ja jään paksuus on siten mitä on, tämä oli vain esimerkki.

Anteeksi taas.

Maximilian
Paksuus määritellään SI-yksikköinä metrin kerrannaisina, mutta miten määritellään ohuus? Jos sanotaan, että "parituhatta kertaa hiusta ohuempia", niin ajattelisi sen kuitenkin olevan hiusta ohuempi aina, eikä vain pari tuhatta tarkastelukertaa. Vai tarkoittaneeko se noin kahdestuhannesosaa hiuksen paksuudesta?

Menee off-topiciksi, mutta eikö olisi ihan asiaa saada yleensäkin lehtiin oikolukijoiksi suomen kielen alkeet omaavia ihmisiä? Esim. usein nähty tekstimalli "jää oli viime vuonna tähän aikaan kolme kertaa paksumpaa kuin nyt. Tammikuussa 2005 se oli 45cm, kun nyt se on 15 cm" ottaa pattiin ja pahasti. Kolme kertaa paksumpi = x + 3x, kolme kertaa niin paksu kuin = 3x.

Ja jään paksuus on siten mitä on, tämä oli vain esimerkki.

Anteeksi taas.

Onko parituhatta kertaa hiusta ohuempi siis -1999 kertaa niin ohut kuin hius?

Crash
Täst mie pidin...

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2363

Pian sinunkin talosi katolla saattaa olla parituhatta kertaa hiusta ohuempia aurinkopaneeleita. Kalifornian yliopiston tutkijat ovat valmistaneet ensimmäistä kertaa superohuita aurinkokennoja täysin epäorgaanisista nanokristalleista.

Noin kuukausi sitten ohjelmassa "Uusiutuvaa energiaa" Peter Lund kertoi uudesta aurinkosähköä tuottavasta materiaalista, jota voidaan jopa maalata talon seinään. Ja pari hyödyllistä huomiota häneltä takertui aivokoppaani:

1: Suomessa aurinkoenergiasta saatava hyöty on suurempi kuin yleensä uskotellaan, koska meillä on pitkä valoisa aika, jolloin on myös kylmä!

Tämä tekee osittain tyhjäksi väitteen, jonka mukaan aurinkoenergian käyttö ei kannata Suomessa läheskään yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.

2) Keski-Euroopassa nopeasti yleistyneen aurinkoenergian hyödyntämisen osasyynä on energian kallis hinta siellä!

Vastaaja_s24fi

Noin kuukausi sitten ohjelmassa "Uusiutuvaa energiaa" Peter Lund kertoi uudesta aurinkosähköä tuottavasta materiaalista, jota voidaan jopa maalata talon seinään. Ja pari hyödyllistä huomiota häneltä takertui aivokoppaani:

1: Suomessa aurinkoenergiasta saatava hyöty on suurempi kuin yleensä uskotellaan, koska meillä on pitkä valoisa aika, jolloin on myös kylmä!

Tämä tekee osittain tyhjäksi väitteen, jonka mukaan aurinkoenergian käyttö ei kannata Suomessa läheskään yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.

Usot sie: mie olen päätellyt tämän arkiajattelulla, ihan ilman Lundia ja sinua!

Samaan ilmiöönhän (valoisuuteen) perustuu yrttien menestys Suomen karuhkoissa kasvuloissa.

Pitkällä pimeällä vuodenajallahan dumpataan meillä milloin mitäkin ajatuksia, mutta se ei ole esimerkiksi estänyt suomalaisia nostamasta maan kesäasuntotiheyttä huippuunsa.

Crash
Vastaaja_s24fi

Noin kuukausi sitten ohjelmassa "Uusiutuvaa energiaa" Peter Lund kertoi uudesta aurinkosähköä tuottavasta materiaalista, jota voidaan jopa maalata talon seinään. Ja pari hyödyllistä huomiota häneltä takertui aivokoppaani:

1: Suomessa aurinkoenergiasta saatava hyöty on suurempi kuin yleensä uskotellaan, koska meillä on pitkä valoisa aika, jolloin on myös kylmä!

Tämä tekee osittain tyhjäksi väitteen, jonka mukaan aurinkoenergian käyttö ei kannata Suomessa läheskään yhtä hyvin kuin Keski-Euroopassa.




Usot sie: mie olen päätellyt tämän arkiajattelulla, ihan ilman Lundia ja sinua! :)

No usonhan mie! Tosin täällä piti nimimerkki aslakin kertoa keväthangista ja aurinkokennoista jotain, ennenkuin aloin aavistella, että auringonpaisteesta voi olla isokin hyöty kevättalvella aurinkolämpösysteemeissä. Petteri vain vahvisti aavistukseni.

Siellä aslakin maisemissa asia ikäänkuin korostuu.

Tässä välissä oli pakko kommentoida, vaikka meneekin hitusen offtopiciksi. Se, että Eurooppa olisi Suomea valoisampi on täyttä kukkua. Kyllä, talvella on pari tuntia pidempään valoisaa. Toisaalta taas joissain osissa, kuten esim. täällä Baijerissa, jossa tällä hetkellä oleskelen, ei ole lunta talvellakaan juuri ollenkaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun tulee pimeä, tulee kanssa kunnolla pimeä. Täällä on kuin olisi suomalaiset syyskelit koko talven ja kesä... ah, kuinka masentavaa onkaan kun illan saapuessa on kuin säkin olisi päähänsä vetaissut.

Venla
Tässä välissä oli pakko kommentoida, vaikka meneekin hitusen offtopiciksi. Se, että Eurooppa olisi Suomea valoisampi on täyttä kukkua. Kyllä, talvella on pari tuntia pidempään valoisaa. Toisaalta taas joissain osissa, kuten esim. täällä Baijerissa, jossa tällä hetkellä oleskelen, ei ole lunta talvellakaan juuri ollenkaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun tulee pimeä, tulee kanssa kunnolla pimeä. Täällä on kuin olisi suomalaiset syyskelit koko talven ja kesä... ah, kuinka masentavaa onkaan kun illan saapuessa on kuin säkin olisi päähänsä vetaissut. :x

Meillä härmäläisillä aurinkoenergian ajaliinen jakautuma on tarpeeseen nähden nurinkurinen - tai niin ainakin kovasti yritetään vakuuttaa. Jäähdytyksen energiana sitä voitaisiin meilläkin käyttää.

Energian varastointimenetelmien kehittyminen saattaa aiheuttaa hyvinkin ei-toivotun tilanteen kaikkialla, missä vaihtuvatuotantoisten uusiutuvien energioiden käyttöä on sinnikkäästi ja määrätietoisesti jarrutettu mm. suurilla uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävillä sähköntuotantolaitoksilla.

Venla
Tässä välissä oli pakko kommentoida, vaikka meneekin hitusen offtopiciksi. Se, että Eurooppa olisi Suomea valoisampi on täyttä kukkua. Kyllä, talvella on pari tuntia pidempään valoisaa. Toisaalta taas joissain osissa, kuten esim. täällä Baijerissa, jossa tällä hetkellä oleskelen, ei ole lunta talvellakaan juuri ollenkaan. Tämä taas aiheuttaa sen, että kun tulee pimeä, tulee kanssa kunnolla pimeä. Täällä on kuin olisi suomalaiset syyskelit koko talven ja kesä... ah, kuinka masentavaa onkaan kun illan saapuessa on kuin säkin olisi päähänsä vetaissut.

Voi pyhä yksinkertaisuus... Onko kukaan edes väittänyt "Eurooppaa" Suomea valoisammaksi?

Jospa arvon aurinkoenergia-intoilijat katsoisivat uudestaan ala-asteen ympäristöopin kirjoista miksi täällä pohjoisessa on talvia.

Jos auringonvalo olisi niin helevetin voimakasta talvisin, niin eihän täällä olisi mitään talvia. Tämäkään ei tietenkään estä käyttämästä aurinkoenergiaa myös talvella, mutta talvisin ei energiaa saada edes puolella teholla kesään verrattuna.

Aurinkoenergian saatavuus vaihtelee aika tarkkaan lämpötilojen mukaan, mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän aurinkoenergiaa on saatavilla. Tämän ainakin pitäisi olla itsestään selvää, sillä aurinko on käytännössä ainoa luontainen lämmönlähde.

Tämän vuoksi aurinkoenergia on jotakuinkin täydellinen ratkaisu sellaisille alueille joilla erilaiset kylmäkoneet vastaavat sähköntarpeen vaihtelusta. Siis näin mikäli unohdettaisiin öiset tuotannon notkahdukset... Öisin riittää kuitenkin varastoitunutta lämpöä, vaikka aurinkoenergian saatavuus väheneekin oleellisesti, joten kylmäkoneet tarvitsevat virtaa myös öisin.

Vastaaja_s24fi
500MW aurinkoenergiaa stirling-moottori-ohjattuna



Ja metsään meni että kolisi...

Ei stirlingeillä mitään ohjata, vaan stirlingejä käytetään siihen varsinaiseen hommaan, eli sähkön tuottamiseen. Stirlingejä käytetään niiden korkean hyötysuhteen vuoksi...

Steve Trimble
an efficiency of 29 percent overall from collector to grid—nearly double that of parabolic troughs or photovoltaics—makes it a logical choice for solar generating. Key to that efficiency, Trimble says, is the regenerative part of the cycle, where a constant-volume heat addition to the process occurs
Vastaaja_s24fi
Energian varastointimenetelmien kehittyminen saattaa aiheuttaa hyvinkin ei-toivotun tilanteen kaikkialla, missä vaihtuvatuotantoisten uusiutuvien energioiden käyttöä on sinnikkäästi ja määrätietoisesti jarrutettu mm. suurilla uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävillä sähköntuotantolaitoksilla.

Minun tietääkseni kukaan ei ole mitenkään määrätietoisesti jarruttamassa yhtään mitään, eikä ainakaan minun tietääkseni kukaan pidä energian varastointitekniikan kehitystä mitenkään "ei-toivottuna"...

Mutta ei tämän päivän päätöksiä voi perustaa tekniikalle jota ei vielä ole. Hyvällä onnella sellainen politiikka voi johtaa hyviin tuloksiinkin, mutta huonossa tapauksessa tulee paljon sutta ja sekundaa. Ja käytännössä on melko epätodennäköistä että voitaisiin arvata tekniikan kehitystä niin hyvin että voitaisiin etukäteen tehdä päätöksiä jotka johtaisivat pääsääntöisesti hyviin tuloksiin, eli käytännössä olemattomaan tekniikkaan perustuva politiikka tuottaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä huomattavat määrät sutta ja sekundaa.

Jos olisi olemassa ihme-akku, jonka latausaika olisi lyhyt, ja hyötysuhde korkeintaan pari piirua sadan prosentin alapuolella, joka ei edes maksaisi ihmeempiä, niin sitten sillä voisi, ehkä, olla jotain käyttöä sähkön varastoinnissa... Mutta sellaista ei ole, joten verkkosähkön varastointia, vain sen palauttamiseksi takaisin verkkoon, ei kannata juurikaan edes ajatella. Riittävän suuria energiamääriä on vaikea saada varastoiduksi, järjestelmät vaatisivat valtavat pääomat ja esim. sähköpörssillä pelaaminen tuskin toisi kovin suuria voittoja...

Ja mikäli tarkoituksena olisi käyttää akkuja uusiutuvien energiamuotojen kanssa, niin homma menee sitäkin hankalammaksi, sillä niitä on toistaiseksi aika vaikea saada edes kannattaviksi muutenkaan. Siihen vielä lisää kustannuksia ja pääoman tarvetta päälle, niin takaisinmaksuajat venyvät, ja mikäli sijoituksilleen haluaisi edes jonkinlaisen koron, venyvät takaisinmaksuajat helposti äärettömyyksiin. Voittoja ei tule, ja omaisuus hupenee. Hommaa ei saada "kannattavaksi" muuten kuin kaatamalla myllyyn tukiaisia, jotka eivät tule koskaan tuottamaan mitään.

Eli sen lisäksi että tuollaista tekniikkaa ei ole, on myös epätodennäköistä että sellaista koskaan tulee... Tai näin ainakin sähköenergian osalta, liikenteessä voidaan hyväksyä huomattavasti verkko-sähköä kalliimpia energianlähteitä, joten on hyvinkin mahdollista, ellei peräti todennäköistäkin, että energianvarastointi tekniikoiden kehitys saattaa tuoda oman lisänsä liikenteen energia-ratkaisuihin.

Unterseeboot
Vastaaja_s24fi
Energian varastointimenetelmien kehittyminen saattaa aiheuttaa hyvinkin ei-toivotun tilanteen kaikkialla, missä vaihtuvatuotantoisten uusiutuvien energioiden käyttöä on sinnikkäästi ja määrätietoisesti jarrutettu mm. suurilla uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävillä sähköntuotantolaitoksilla.



Minun tietääkseni kukaan ei ole mitenkään määrätietoisesti jarruttamassa yhtään mitään,

Tarkista/päivitä tietosi
eikä ainakaan minun tietääkseni kukaan pidä energian varastointitekniikan kehitystä mitenkään "ei-toivottuna"...

Ai. Ei munkaan tietääkseni. Mutta kyllä niitäkinvarmasti löytyy.

Mutta ei tämän päivän päätöksiä voi perustaa tekniikalle jota ei vielä ole.

Kyllä voidaan.

Hyvällä onnella sellainen politiikka voi johtaa hyviin tuloksiinkin, mutta huonossa tapauksessa tulee paljon sutta ja sekundaa.

Väärin. Kysymys ei ole onnesta vaan tehdyistä päätöksistä.

Ja käytännössä on melko epätodennäköistä että voitaisiin arvata tekniikan kehitystä niin hyvin että voitaisiin etukäteen tehdä päätöksiä jotka johtaisivat pääsääntöisesti hyviin tuloksiin,

Hyvin tehtyjen päätösten kanssa onnistuu helposti

eli käytännössä olemattomaan tekniikkaan perustuva politiikka tuottaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä huomattavat määrät sutta ja sekundaa.

noin käy huonojen päätösten kanssa

Jos olisi olemassa ihme-akku, jonka latausaika olisi lyhyt, ja hyötysuhde korkeintaan pari piirua sadan prosentin alapuolella, joka ei edes maksaisi ihmeempiä, niin sitten sillä voisi, ehkä, olla jotain käyttöä sähkön varastoinnissa...

Syylllistyt nyt rajoitettujen mahdollisuuksien ehdottamiseen.

Mutta sellaista ei ole, joten verkkosähkön varastointia, vain sen palauttamiseksi takaisin verkkoon, ei kannata juurikaan edes ajatella.

Tuo on jo vakavaa kehityksen jarruttamista

Riittävän suuria energiamääriä on vaikea saada varastoiduksi,

helpompi onkin varastoida riittävän pieniä energiamääriä

järjestelmät vaatisivat valtavat pääomat

ei vaadi

ja esim. sähköpörssillä pelaaminen tuskin toisi kovin suuria voittoja...

mun mielestä se onkin tarpeetonta

Ja mikäli tarkoituksena olisi käyttää akkuja uusiutuvien energiamuotojen kanssa,

Rasittavaa yhteen vaihtoehtoon takertumista

niin homma menee sitäkin hankalammaksi, sillä niitä on toistaiseksi aika vaikea saada edes kannattaviksi muutenkaan.

Muitakin vaihtoehtojakin pitää siis tutkia

Siihen vielä lisää kustannuksia ja pääoman tarvetta päälle, niin takaisinmaksuajat venyvät, ja mikäli sijoituksilleen haluaisi edes jonkinlaisen koron, venyvät takaisinmaksuajat helposti äärettömyyksiin.

eix toi oo vähän niinku joidenki harvojen perversioita vain?

Voittoja ei tule,

riippuu siitä minkä kokee voitoksi

ja omaisuus hupenee.

Päin vastoin.

Hommaa ei saada "kannattavaksi" muuten kuin kaatamalla myllyyn tukiaisia,

mihin myllyyn? ITERiin?
jotka eivät tule koskaan tuottamaan mitään.

epäilen ihan samaa

Eli sen lisäksi että tuollaista tekniikkaa ei ole, on myös epätodennäköistä että sellaista koskaan tulee...

siis millaista tekniikkaa? menin jo sekaisin.

Tai näin ainakin sähköenergian osalta,

ahaa

liikenteessä voidaan hyväksyä huomattavasti verkko-sähköä kalliimpia energianlähteitä,

mikä ihmeen etuoikeus verkkosähköllä on?

joten on hyvinkin mahdollista, ellei peräti todennäköistäkin, että energianvarastointi tekniikoiden kehitys saattaa tuoda oman lisänsä liikenteen energia-ratkaisuihin.

liikenteenkin.

Unterseeboot

Jospa arvon aurinkoenergia-intoilijat katsoisivat uudestaan ala-asteen ympäristöopin kirjoista miksi täällä pohjoisessa on talvia.

Jos auringonvalo olisi niin helevetin voimakasta talvisin, niin eihän täällä olisi mitään talvia.

En olekaan noin kauas perusteita muistellut aikoihin, enemmän aikuisiällä on tullut keskityttyä noihin tutkimuskiin ja tuloksiin ja sovelluksiin. Eikö meidän talvet johdu siitä että kalottialueita kohden auringon paistekulma vähenee? Ja siihen päälle vielä tämä kevät- ja syyspäiväntasauksen välinen vaihtelu? Eli neliömetriä maantasoa kohden auringon energiaa lankeaa vähemmän, koska aurinko paistaa niin viistosti. Toisinkuin täällä, melkein suoraan ylhäältä, jolloin se on intensiivisempää.

Mutta miten sitten taas keräimen kulman asettaminen tätä muuttaa? 90 asteen kulma paistetta kohden on aina optimaalinen. Tuskin tuottaa ihan samaa kuin etelämmässä, kyllä se ilmakehäkin vähän hiljentää koska säteiden on kuljettava sen lävitse pidempi matka täällä pohjolassa. Mutta katselkaapa luonnon muotoja nyt kevään koittaessa, ne pinnat sulavat nopeammin jotka ovat paremmin aurinkoa vastaan. Arviointeja aurinkoenergiasta ei pidä laskea sen mukaan mitä maahan lankeaa. Kulmaa voi muuttaa ja silloin tulos parempi.

Myöskään täysin aurinkoenergian varaan ei tule systeemejä toivoa. Tosin jo pelkällä kaavoituksella ja tonttikohtaisella suunnittelulla, talon massoittelulla, suuntauksella, pihan mikroilmaston luomisella yms. fyysisellä suunnittelulla voidaan laskea suomalaisen rakennuksen lämmitysenergiankulutus jopa neljännekseen siitä mitä nykyisin vaaditaan. Ja juuri tämä lämmittäminen vaatii julmetusti energiaa Suomessa. Talouden energiankulutuksesta talo aiheutti muistaakseni n. puolet, toinen puoli tulee välillisenä kulutuksena hyödykkeiden yms kautta. En nyt muista kumpaan puoliskoon se auto kuului. Liikenne tosin aiheutti suuren osan, joten yleiskaavoituksen tasolla tämä on tärkeä seikka yhdyskuntien energian kulutuksen suhteen.

Uusiutuviin perustuvassa hajautetussa energiantuotantosysteemissä tulisi olla talouksilla vähintäänkin kolme eri vaihtoehtoa energiaan, niinkuin vanhemmillani. Vaikka esimerkiksi puu, aurinko, ja kolmas voi olla jotain muuta, esim yösähkö. Tosin sitä sähköä hyvin harvoin on jouduttu käyttämään. (nyt siis en puhunut tiiviistä kaupunkialueesta esimerkkinä vaan kasvuympäristöstäni) Sama kaava ei sovi kaikkeen, mutta samoilla periaatteilla voidaan ohjata kohdekohtaisesti oikeaan suuntaan.

Täytyy sanoa että en ole niin ehdoton näissä energiakysymyksissä kuin vastaaja ja underseeboot. Totuus on löytynyt tuosta väliltä koska olen tähän aurinkoenergiaan melko vahvasti tutkinnoissani keskittynyt. Tieto on lisännyt sitä ettei oikein väittelyitä aiheesta jaksa lukea. Tunnistaa kummatkin nurkkaukset vastapuolien puheissa. Kyllä se aika osoittaa kuka on oikeassa. =)

Mutta jos tähän takerrutte, kaivan tarkempia viittauksia sanomisiini esiin vanhoista töistäni.

Vastaaja_s24fi
Tarkista/päivitä tietosi

....




Olisikos mitään perusteluita yhtään millekään mitä juuri kirjoitit?

Ovat nimittäin sen verran lyhyitä tokaisuja, ettei niitä juuri vastauksiksi kehtaa väittää...

Kyllä voidaan.
...

Väärin. Kysymys ei ole onnesta vaan tehdyistä päätöksistä.

.......

Hyvin tehtyjen päätösten kanssa onnistuu helposti

........

noin käy huonojen päätösten kanssa




Voi pyhä yksinkertaisuus... Tekniikkaa jota ei ole, ei vain ole. Ja on muistettava sekin mahdollisuus, että "olematon tekniikka" saattaa jäädä kokonaan toteutumatta, tai ainakin viivästyä jopa useilla vuosikymmenillä, kuten on käynyt esim. fuusion kanssa.

Kun päätökset perustuvat arvauksiin siitä mihin tulevaisuuden tekniikka tulee toimimaan, on kyse todellakin onnesta. Sinänsä on totta, että hyvät päätökset johtavat hyviin tuloksiin, mutta mistä erotat hyvän päätöksen huonosta, mikäli riittävää tietoa ei vain ole.

Jos otetaan esimerkiksi vaikka se fuusio, niin sinun logiikallasi olisi voitu vaikka 60-luvulla perustaa koko energia politiikka sille oletukselle, että 2000-luvun alkuun mennessä on olemassa toimivia fuusiovoimaloita. 60-luvulla ei fuusiovoimaa ollut, kuten ei nytkään, mutta 60-luvulla ei voitu tietää ettei sitä saada toimimaan edes neljässä vuosikymmenessä.

Sinänsä olet oikeassa, että tokihan olemattomaan tekniikkaan voi luottaa, mutta järkeväksi ei sellaista voi väittää. Kuten sanottu, niin hyvällä onnella oletukset toteutuvat, ja tehdyt päätökset toimivat toteutuneen teknisen kehityksen kanssa... Mutta huonolla onnella tekninen kehitys ei vastaa ennustuksia (=arvauksia) ja tuloksena on vain sutta ja sekundaa.

Tuo on jo vakavaa kehityksen jarruttamista



Riippuu siitä, että onko tarvittavaa tekniikkaa olemassa vai ei... Ja koska sitä ei ole olemassa, niin kyse on pikemminkin tosiasioiden toteamisesta, ei kehityksen jarruttamisesta, sillä ei ole mitään kehitystä, jota voisi jarruttaa.

Nykytekniikalla ei todellakaan kannata edes kuvitella että sähköä voitaisiin varastoida, ja sitten palauttaa takaisin verkkoon, ja että homma toimisi edes jossain määrin järkevillä kustannuksilla.

Lainaus:
Riittävän suuria energiamääriä on vaikea saada varastoiduksi,

helpompi onkin varastoida riittävän pieniä energiamääriä




Mitä kohtaa et ymmärrä sanasta "riittävä"?

Jos varastoitavat energiamäärät ovat merkityksettömiä, niin koko varastoinnilla ei ole mitään merkitystä.

ei vaadi



Merkityksellisten energia määrien varastointi vaatii valtavat pääomat. Merkityksettömiä energia määriä voi toki varastoida vaikka AA kokoisiin Ni-MH-akkuihin, mutta semmoisilla latauksilla ei ole mitään merkitystä sähköverkon kokoluokassa.

mun mielestä se onkin tarpeetonta



Ehkäpä sinun mielestäsi on myös palkat ja elanto ovat täysin tarpeettomia. Käytännössä voittoja pitää saada, tavalla tai toisella, eikä kysymys ole läheskään aina pelkästään taloudellinen. Kannattamattomat järjestelmät ovat usein tuhlailevia myös ekologiselta kannalta. Energian varastointi ei kuluta pelkästään taloudellisia resursseja, vaan myös huomattava osa energiasta häviää, ja energia varastojen rakentaminen itsessään kuluttaa jo luonnonvaroja, taloudellisten resurssien ohella.

Rasittavaa yhteen vaihtoehtoon takertumista



Siis mikä? Uusiutuvat, vai akut?

Mikäli kyse oli "akuista", niin tässä yhteydessä ei ole kovin suurta merkitystä sillä että millä tekniikalla energian varastointi tarkkaan ottaen toteutetaan. Sillä energian varastointi menetelmästä huolimatta energiaa häviää ensiksi "lataus" vaiheessa, sitten varastointi vaiheessa, ja lopuksi vielä kun energiaa otetaan käyttöön.

Koska hinta määräytyy 'kaavan' rahaa/energia-yksikkö, niin energian hinta kasvaa määrän vähentyessä, siitä johtuu se, että mitä huonompi verkosta-verkkoon hyötysuhde laitteistolla saavutetaan, sitä korkeampi hinta energiasta pitää saada että päästäisiin edes 0-tasolle.

eix toi oo vähän niinku joidenki harvojen perversioita vain?



Ei ollenkaan, vai oletko kuullut jostain joka jakelee rahaa ilmaiseksi? Kerro toki minullekin.

Jokainen sijoittaja haluaa edes jonkinlaisen koron sijoituksilleen. Ja on huomattava, että koron pitää ylittää inflaatioaste, etteivät korot hupenisi jo pelkästään inflaation vaikutuksesta.

Lainaus:
ja omaisuus hupenee.

Päin vastoin.




Mikäli pääoma lainataan, eikä investointeja saada tuottamaan yhtään mitään, niin omaisuus todellakin hupenee. Niin korkojen kuin inflaationkin vuoksi.

siis millaista tekniikkaa? menin jo sekaisin.



Tuosta oli puhe:

Minä
Jos olisi olemassa ihme-akku, jonka latausaika olisi lyhyt, ja hyötysuhde korkeintaan pari piirua sadan prosentin alapuolella, joka ei edes maksaisi ihmeempiä, niin sitten sillä voisi, ehkä, olla jotain käyttöä sähkön varastoinnissa...



mikä ihmeen etuoikeus verkkosähköllä on?

Etuoikeus? Mitä sekoilet?

Verkkosähkö on liikenteen käyttämää mekaanista energiaa halvempaa, onko se liian vaikeaa sinun ymmärrettäväksi?

Liikennepolttoaineista tietääkseni vain moottoripolttoöljy alittaa sähkön kWh-hinnan, eikä sitä saa käyttää kuin työkoneissa. Ja jos huomioidaan nykyisten koneiden hyötysuhteet, niin jopa polttoöljyllä tuotettu mekaaninen energia on huomattavasti kalliimpaa, kuin jos verrataan sitä sähkömoottoreilla tuotettuun mekaaniseen energiaan... Koska tällä hetkellä liikenteessä käytettävä energia on huomattavasti verkkosähköä kalliimpaa, voidaan liikenteessä hyväksyä huomattavasti verkkosähköä kalliimpi energia.

Verkossa ei sitävastoin voida hyväksyä kovin paljon verkkosähköä itseään kalliimpia energian hintoja.

Otetaan vaikka esimerkki... Henkilö A käy Brasiliassa ostamassa sikäläisestä marketista kilon banaaneja, ja tuo ne Suomeen, ja myy torilla. Homma kannattaa, koska Suomessa kilo banaaneja maksaa huomattavasti enemmän kuin Brasiliassa.

Henkilö B käy paikallisessa marketissa ostamassa kilon banaaneja, ja yrittää myydä niitä torilla. Kauppa ei käy, sillä edes jonkinlaisen tuoton saadakseen hän joutuu myymään niitä huomattavasti paikallista hintatasoa korkeammilla hinnoilla.

Katja.
Uusiutuviin perustuvassa hajautetussa energiantuotantosysteemissä tulisi olla talouksilla vähintäänkin kolme eri vaihtoehtoa energiaan, niinkuin vanhemmillani. Vaikka esimerkiksi puu, aurinko, ja kolmas voi olla jotain muuta, esim yösähkö. Tosin sitä sähköä hyvin harvoin on jouduttu käyttämään. (nyt siis en puhunut tiiviistä kaupunkialueesta esimerkkinä vaan kasvuympäristöstäni) Sama kaava ei sovi kaikkeen, mutta samoilla periaatteilla voidaan ohjata kohdekohtaisesti oikeaan suuntaan.

Täytyy sanoa että en ole niin ehdoton näissä energiakysymyksissä kuin vastaaja ja underseeboot. Totuus on löytynyt tuosta väliltä koska olen tähän aurinkoenergiaan melko vahvasti tutkinnoissani keskittynyt. Tieto on lisännyt sitä ettei oikein väittelyitä aiheesta jaksa lukea. Tunnistaa kummatkin nurkkaukset vastapuolien puheissa. Kyllä se aika osoittaa kuka on oikeassa. =)




Ensinnäkin haluan tehdä selväksi, että minä en vastusta uusiutuvia, aurinko tai edes tuulivoimaa, vaikka toisinaan puhunkin niitä vastaan... Minun mielestäni kaikkea mahdollista tulisi käyttää järkevästi, mutta toisaalta mielestäni ei ole kovin järkevää perustaa koko energia-politiikkaa tuuli- ja aurinkovoimalle. En myöskään pidä järkevänä ajatusta ydin- ja hiilivoiman korvaamisesta tuuli- ja aurinkovoimalla. Eikä mielestäni ole mitään syytä jättää ydinvoimaa käyttämättä. Hiilivoima on kuitenkin se pahin saastuttaja, ja siitä pitää päästä eroon.

En myöskään oikein ymmärrä joidenkin "vihreiden" intoa korvata hiilivoimaa lähinnä muilla fossiilisilla, kuten esim. maakaasulla. Sillä maakaasullahan ei saada juuri muuta etua kuin pienemmät hiukkaspäästöt, ja sekin on aika kyseenalainen hyöty, kun kivihiilivoimaloiden hiukkaspäästöjä voidaan leikata melko tehokkaasti poltto- ja suodatustekniikkaa kehittämällä.

usiutuviin perustuvassa hajautetussa energiantuotantosysteemissä tulisi olla talouksilla vähintäänkin kolme eri vaihtoehtoa energiaan

Mutta tuohan juuri on yksi uusiutuvien ja hajautettujen järjestelmien haittapuolista. Järjestelmistä tulee helposti monimutkaiset, ja kalliit, ja sittenkin pitää kuitenkin turvautua sähköverkkoon.

Itsekin olen toisinaan pohtinut mm. lämpöenergian tuottoa, ja aina tullut siihen tulokseen ettei ole kovin järkevää tehdä ratkaisuista liian monimutkaisia. Minun mielestäni järjestelmät kannattaisi pitää suht. yksinkertaisina. Liika monipuolistaminen tekee järjestelmästä helposti liian kalliin. On parempi että järjestelmää suunniteltaessa pyritään hyödyntämään uusiutuvaa energiaa parhaan mukaan, mutta ei ammuta joka suuntaan, vaan valitaan kaikista vaihtoehdoista se yksi. Siihen voi sitten toki liittää vaikka parikin eri tukilämmitysmuotoa, mutta on hyvä muistaa että liika monipuolisuus tulee helposti kalliiksi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat