Kasvissyönnin autuudesta

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Vierailinpa ajankulukseni Hannu Tanskasen blogissa ja kompastuin oheiseen kirjoitukseen, jota ajattelin kommentoida, vaikka sen ilmestymisestä onkin kulunut jo aikaa eikä Tanskanen ole hetkeen pieneen vastailemassa ajatuksiini. Tässä kun nyt kuitenkin tiivistyy pari olennaisimmista "Punaista Kokolihaa Syövän Heteromiehen" (jollaiseksi Tanskanen itseään mainostaa) ajatusvirheistä. Ehkä tästä jopa viriää parempi keskustelu ilman Tanskasta itseään.

Hannu Tanskanen
KASVISSYÖNNIN AUTUUDESTA

(Iltalehti29.6.2010)

VIHERHÖMPPÄÄ tulee nykyisin joka tuutista. Kirsi Pihan kolumni "Makkaraa grilliin" (IL 24.6.)oli typeryydessään sitä luokkaa, että alkaa uskoa tutkimukseen, jonka mukaan kasvissyönti kutistaa aivoja.

Kirsille tiedoksi,että lihansyönti on koko kulttuurimme perusta,monikymmenkertaisella energiallaan se vapautti ihmisen täyspäiväisestä ravinnon etsimisestä ja antoi aikaa pohtia syntyjä syviä.




Sanoisin, että tuo on virheväittämä. Ihmisen menestyksen salaisuus on sopeutuminen sekasyöntiin, mikä tarkoittaa huomattavan paljon muutakin kuin punaista kokolihaa. Ihminen ei koskaan ole saanut edes suurinta osaa ravinnostaan lihasta, vaan tärkeintä osaa ruokalautasen sisällöstä ovat näytelleen erilaiset juuret ja vihannekset, hyönteiset, hedelmät, kalat ja pähkinät. Tanskaselta unohtuu sekin, että eipä se alkuihmisen pihvi itsestään juossut alkuihmisen suuhun vaan sitäkin piti etsiä ja metsästää, usein erittäin paljon energiaa syövällä tavalla. Kun alkuihmisten ravintotottumuksia on selvitetty on saatu tuloksia, joiden mukaan miehet luuhasivat päiväkausia tai viikkokausia kestäneillä metsästysretkillä, joiden saaliit sangen usein syötiin itse. Samaan aikaan naiset pitivät lapset ja muun osan heimoa hengissä keräämällä hyönteisiä ja kasvikunnan tuotteita. Metsästys saattoikin usein olla enemmänkin miehuusriitti kuin varsinainen heimon ravinnontae.

Jo eläinopillisesti ihminen on sekasyöjä,tarkemmin sanoen surkeana saalistajana raadonsyöjä,josta johtuvat mm. nykyihmiselle kiusaa aiheuttavat voimakkaat vatsahapot.



Kyllähän ihminen on raatoja syönyt, mutta "surkeana saalistajana" se tuskin on ollut raatohierarkiassa ykkösenä. Eli eiköhän ihmisen ole täytynyt antaa itseään parempien saalistajien syödä ensin ja hiippailla tähteille vasta sitten. Tanskanen saa ihan rauhassa mennä testaamaan, kuinka hyvin hänen voimakkaat vatsahapponsa pitävät ruokamyrkytyksen loitolla, kun hän iskee hampaansa pari päivää muhineeseen raatoon. Ihmisen hammaskalusto ei tue väitettä, että raadot olisivat olleet jonkinlainen ihmisen pääravinto, jonka ansiosta ei tarvinnut enää täyspäiväisesti etsiä ruokaa. Ja vatsahapot ovat kyllä suojanneet maan mullassakin pesiviltä bakteereiltakin, kun on tongittu syötävää maaperästä.

Ilman possun potkan keksimistä Kirsikin kaivelisi täyspäivätyönä bataatinjuuria ja natustelisi niitä pimeässä luolassa susien ulvoessa ulkona.



Sekasyönti on auttanut ihmisen nykyiseen asemaansa. Se toki on kiistatonta. Mutta miksi ihmisen täytyisi pysytellä kivikautisissa tavoissa nykyisten keksintöjen keskellä? Tanskanen tuskin yrittää uskotella, että jos ihminen nyt siirtyisi kasvissyöjäksi (mikä oli Pihan kolumnin punainen lanka http://blogit.iltalehti.fi/kirsi-piha/2 ... -grilliin/ ) meidän jokaisen täytyisi siirtyä luontoon kaivelemaan bataatinjuuria mullasta. Eivätköhän maanviljelijät huolehtisi ravinnontuotannosta kuten tähänkin asti. Lisäapua tulisi laboratorioista ja tehtaista, joissa maaperän antimista voidaan nykytekniikalla kehitellä Tanskaselle jo melkeinpä se potka.

Thoreau oli aikansa Linkola,kaikkea edistystä vihaava erakko,jonka esimerkin mukainen "paluu luontoon" nykypäivänä tappaisi nälkään valtaosan ihmiskuntaa,



Kumpikaan mainituista herroista ei ole/ollut kasvissyöjä. Piha kirjoittaa: "Aikansa anarkisti Henry David Thoreau totesi jo 1800-luvulla, että tulee aika jolloin ihminen on niin sivistynyt, ettei enää voisi kuvitellakaan syövänsä lihaa." Tanskasen aivoille tuossa lauseessa oli ilmeisesti jotain liikaa. Tällä hetkellä mittarit näyttävät hyvin vahvasti punaista lihansyönnille nykymuodossaan. Maapallon kantokyky ei kestä yhä lisääntyvää lihankasvatusta, eikä lihankasvatusta lisäämällä kyetä tarjoamaan ravintoa maapallon koko ihmispopulaatiolle. Mikäli se jostain syystä haluttaisiin kyetä tarjoamaan, vastausta ei taida löytyä muualta kuin kasvissyönnistä. Thoreaun ennustama aika olisi siis sikäli lähempänä kuin koskaan. Harmi vain että Tanskasen ja minun kaltaisia rikkaita ja tyhmiä herkkusuita ja jääriä riittää, joten tarjonta tulee edelleen vastaamaan kysyntään ja potkia riittää.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (25)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Halusin nähdä onko se purnannut siellä bannejaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Ihmisen menestyksen salaisuus on sopeutuminen sekasyöntiin, mikä tarkoittaa huomattavan paljon muutakin kuin punaista kokolihaa. Ihminen ei koskaan ole saanut edes suurinta osaa ravinnostaan lihasta, vaan tärkeintä osaa ruokalautasen sisällöstä ovat näytelleen erilaiset juuret ja vihannekset, hyönteiset, hedelmät, kalat ja pähkinät.

Juuri näin, ihminen on sekasyöjä. Täysin ilman lihaa nykyinen ihmiskunta tuskin pysyisi terveenä ja hyvinravittuna. 100-200 g eläinkunnasta saatua sapuskaa (huom, ei tarkoita pelkästään lihaa) päivässä/nuppi riittää ihan reilusti rakennusaineeksi, kun siihen lisätään toinen mokoma kasviperäisiä proteiinilähteitä. "Punaliha" taas ei ole se eläinproteiinin muoto, joka yleistyy ensimmäisenä elintason noustessa. Munat, maitotuotteet ja siipikarja tulevat kuvioihin yleensä ensimmäisenä.

Aweb
... eipä se alkuihmisen pihvi itsestään juossut alkuihmisen suuhun vaan sitäkin piti etsiä ja metsästää, usein erittäin paljon energiaa syövällä tavalla. Kun alkuihmisten ravintotottumuksia on selvitetty on saatu tuloksia, joiden mukaan miehet luuhasivat päiväkausia tai viikkokausia kestäneillä metsästysretkillä, joiden saaliit sangen usein syötiin itse.

Elän käsityksessä että "voimia kuluttavan" suurriistan pyyntiä yleisempi ravinnonhankintatapa on ollut pienriistaan kohdistunut ansametsästys. Suurriistan eteen joutui tekemään enemmän ja isompia ansoja, mutta yleisemmin voimia kului lähinnä ansametsästyspolun päivittäiseen läpikäymiseen. Suurriistan metsästykseen varmaan on liittynytkin enemmän riittejä, kuin tuon tavisravinnon.

Tuollaista tutkimusta alkuihmisen saalinjaosta en ole ennen lukenutkaan. Mistä tuon tutkimuksen voisi löytää? Käsittääkseni naisten proteiinintarve ei juurikaan poikkea miesten vastaavasta, ja sitä lisäävät raskaudet ja alkuyhteisöissä lasten eloonjäämisen kannalta välttämättömät vuosien mittaiset imetysjaksot. Loogisesti ajatellen "itsekäs" lihansyönti miesten taholta johtaisi heimon elinvoimaisuuden heikkenemiseen jo valmiiksi suuren lapsikuolleisuuden lisääntyessä.

Aweb
Metsästys saattoikin usein olla enemmänkin miehuusriitti kuin varsinainen heimon ravinnontae.

Suurriistan metsästykseen varmaan on liittynytkin enemmän riittejä, kuin tuon tavisravinnon, eli pienriistan ja kalan pyytämiseen.

Aweb
Mutta miksi ihmisen täytyisi pysytellä kivikautisissa tavoissa nykyisten keksintöjen keskellä?

Koska nykykeksinnöt eivät ole ihmisen ravinnoksi sopivaa sapuskaa? Teollinen ruoka ei tilastojen valossa näytä kovin terveyttä edistävältä.
Kyllä mun ukki kävi metsällä vielä -70-luvullakin, ja kaikki liha syötiin itse. Kuten syötiin myös niitä kasviksia, marjoja, maitoa, voita, juustoa jne. Alkuihminen tuskin on tästä poikennut. Riitithän yleensä muodostuvat jostakin heimon eloonjäämisen kannalta olennaiseksi ymmärretystä asiasta.

Aweb
Tällä hetkellä mittarit näyttävät hyvin vahvasti punaista lihansyönnille nykymuodossaan. Maapallon kantokyky ei kestä yhä lisääntyvää lihankasvatusta, eikä lihankasvatusta lisäämällä kyetä tarjoamaan ravintoa maapallon koko ihmispopulaatiolle.

Maapallon ruokaongelma ei johdu siitä, että eläinvalkuaista (jota on muukin kuin aina se sama syntipukki, brassihärkä, jota en ole koskaan syönyt) ei kyettäisi tuottamaan riittävästi kaikille ihmisille, vaan ihan siitä perinteisestä syystä; köyhillä ei ole kapitalistisessa markkinataloudessa siihen varaa. Kasviksilla ja lihalla on eri funktio ihmisen ravitsemuksessa, toinen sisältää suojaravinteita, toinen ihmiselle välttämättömiä rakennusaineita ja energiaa. Vilja on länsimaissa pelkkä energiaravintoaine, ja sitä energiaahan meillä juuri länsimaissa saadaan liikaa.

Olen samaa mieltä, lihankulutus nykymuodossa (roskaruuan seassa, tai ruhon tehoton ravintokäyttö pelkästään vähärasvaisina fileinä) ei ole kestävää. Mun nähdäkseni lihankasvatusta ei tarvitse lisätä, vaan roskaruuan tuotantoa vähentää, ja lihateollisuutta ohjata koko ruhon ihmisravinnoksi hyödyntävään suuntaan. Sinne vanhaan suuntaan siis, pois tuhlauksesta.
"Roskiksen" tuotantoon menevä peltopinta-ala voisi tuottaa täysarvoisempaakin ruokaa nälkää näkeville. Mutta kun niillä absoluuttisesti köyhillä ei ole rahaa ostaa sitä, mutta suhteellisesti köyhillä länkkäri-obeeseilla juuri ja juuri on, niin eihän se kannata...

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
za-zen
Täysin ilman lihaa nykyinen ihmiskunta tuskin pysyisi terveenä ja hyvinravittuna.



Intiassa on eletty tuhansia vuosia ilman lihaa terveenä ja hyvinravittuna.

100-200 g eläinkunnasta saatua sapuskaa (huom, ei tarkoita pelkästään lihaa) päivässä/nuppi riittää ihan reilusti rakennusaineeksi, kun siihen lisätään toinen mokoma kasviperäisiä proteiinilähteitä.



Tuommoista määrää lihaa ihmisellä ei ole ollut ruokalistallaan kuin muutamina viimeisimpinä vauraimpina vuosikymmeninä. Suuri osa maailman ihmisistä syö tänäkin päivänä lihaa vain juhlaruokana.

Käsittääkseni naisten proteiinintarve ei juurikaan poikkea miesten vastaavasta, ja sitä lisäävät raskaudet ja alkuyhteisöissä lasten eloonjäämisen kannalta välttämättömät vuosien mittaiset imetysjaksot. Loogisesti ajatellen "itsekäs" lihansyönti miesten taholta johtaisi heimon elinvoimaisuuden heikkenemiseen jo valmiiksi suuren lapsikuolleisuuden lisääntyessä.



Alkuihmiset ovat todennäköisesti saaneet suurimman osan syömästään eläinproteiinista erilaisista hyönteisistä ja toukista. Sellaista sapuskaa Afrikassa tänäkin päivänä syödään.

Teollinen ruoka ei tilastojen valossa näytä kovin terveyttä edistävältä.



Tarkoittaako tuo siis sitä, että ei ole mahdollista valmistaa teollisesti terveyttä edistävää ruokaa?

Kyllä mun ukki kävi metsällä vielä -70-luvullakin, ja kaikki liha syötiin itse. Kuten syötiin myös niitä kasviksia, marjoja, maitoa, voita, juustoa jne. Alkuihminen tuskin on tästä poikennut.



Alkuihmisellä ei ollut käytössään ukkisi luodikkoa. Vertaat alkuihmisiä nyt väärään porukkaan kun katsot omaa perhettäsi. Ihminen on lähtöisin Afrikasta. Erilaisista dokumenteista kyllä näet millaisella ravinnolla siellä yhä tänäkin päivänä eletään.

Riitithän yleensä muodostuvat jostakin heimon eloonjäämisen kannalta olennaiseksi ymmärretystä asiasta.



No varsin suuri osa ihmisen riiteistä perustuu taikauskoon, jossa lepytellään jotain jumalaa suotuisaksi, tai altistutaan erilaisille päihteille tai kivulle. Ihminenhän on sikäli mielenkiintoinen otus, että poiketen kaikista muista maapallon eläimistä se puuhastelee hyvin paljon asioita, joista ei ole sen eloonjäämiselle mitään hyötyä vaan sen sijaan sangen usein pelkkää haittaa.

Maapallon ruokaongelma ei johdu siitä, että eläinvalkuaista (jota on muukin kuin aina se sama syntipukki, brassihärkä, jota en ole koskaan syönyt) ei kyettäisi tuottamaan riittävästi kaikille ihmisille, vaan ihan siitä perinteisestä syystä; köyhillä ei ole kapitalistisessa markkinataloudessa siihen varaa. Kasviksilla ja lihalla on eri funktio ihmisen ravitsemuksessa, toinen sisältää suojaravinteita, toinen ihmiselle välttämättömiä rakennusaineita ja energiaa. Vilja on länsimaissa pelkkä energiaravintoaine, ja sitä energiaahan meillä juuri länsimaissa saadaan liikaa.



No tuo nyt on puhdasta kukkua. Samalla ravintomäärällä, jolla elätetään yksi nauta syömälihoiksi elätettäisiin hyvin monta ihmistä. Maailman viljelyalat alkavat olla hyvin tarkoin käytössä jo nyt. Niitä ei ole enää kovinkaan paljon mahdollista lisätä, koska metsää tarvitaan myös. Tuo viljelyala kyllä riittäisi maapallon kaikkien ihmisten ruokkimiseen, mutta kestävällä tasolla se ei riitä, jos se tapahtuu syöttämällä sen sadolla välillisesti lihakarjaa ensin. Maapallon viherkapasiteetti on nykyisillään käytetty n. puolessa vuodessa, eli loppuvuosi eletään velaksi. Viherkapasiteetti= se määrä kasvavaa luontoa, jonka ihminen kuluttaa. Suomeksi: maapallo ei uusiudu enää samaa vauhtia kuin ihminen kuluttaa.

Ja lisäksi sinulta unohtuu sekin, että maapallolla elää miljoonia ihmisiä kasvisruokavaliolla mm. uskonnollisista syistä johtuen. On elänyt vuosituhansien ajan. Ovat monesti maailman pitkäikäisimpiä ihmisiä. Ihan aikuisten oikeasti sitä eläinproteiinia ei siis tarvita laisinkaan.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Tarviiko sitä väkisin käydä kaivelemassa Tanskasen aivopieruja? Se on kuitenkin saatu jo potkittua helvettiin täältä vähäksaikaa.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Tanskanen on sekä oikeassa, että väärässä. Samoin hänen kirjoituksiaan ruotiva Aweb.

Metsästäjä-keräilijä tosiaankin söi pääasiassa matoja, kuoriaisia, ehkä kalaa ja ansoilla haalittuja pikkunisäkkäitä. Mutta myös hirmu paljon hedelmiä, juuria, sieniä, versoja, marjoja yms. kasvisopuolta. Liha ja muu eläinproteiinni on aina ollut tärkeää, mutta se ei ole mikään ajattelun ja sivistyksen moottori sentään. Ihmisen kehityksen tärkein mullistus oli vastoin Tanskasen teesejä maanviljelyksen keksiminen. Sen seurauksena ravinto muuttui alkuihmisen luonnollisen terveellisestä paljon yksipuolisemmaksi ja kasvisvoittoisemmaksi, mutta samalla mahdollisti väestön räjähdysmäisen kasvun, paikoilleen asettumisen, kaupunkien perustamisen, kaupankäynnin keksimisen, kirjoitus- ja laskutaidon kehittymisen ja sitä kautta ylipäänsä sivistyksen synnyn.

Toisaalta suurriistaakin on aina metsästetty riittien lisäksi myös ihan elämislihoiksi. Vaikka harvemmin, niin silti merkittävästi. Monet alkuperäiskansat eritoten karummissa olosuhteissa ovat täysin riippuvaisia erilaisista suurnisäkkäistä; niistä saadaan turkiksia, lihaa, rasvaa, maitoa, luuta, ties mitä välttämätöntä. Inuitit elivät lähes yksinomaan hylkeillä. Amerikan intiaanit metsästivät puhveleita ja olivat niistä täysin riippuvaisia. Myös muinaisten ihmisten metsästystapojen tutkimus on kertonut, että suurriistaa saalistettiin säännöllisesti.

Toki jonkun suurnisäkkään metsästys on vaativaa ja siihen kuluu resursseja, mutta kun palkinto on niin suuri kuin esimerkiksi viikon tai parin täysi ravinto koko yhteisölle ja vielä vararavinnot päälle, niin usein se kannatti jos vain riistan liikkeistä oli varmaa tietoa.

On myös luultavaa, että alkuihminen on ollut haaskansyöjä. Ihmislauma on hyvinkin voinut ryöstää leijonan tms. pedon tappaman saaliin ruhon. Tämä on varteenotettava ekologinen lokero savanneilla nykyisinkin.

Maanviljelyksen kehittymiseen toki liittyy myös kotieläinten pito, ja varsinkin akrummissa olosuhteissa laiduntavien nisäkkäiden liha on ollut tärkeä ravinnonlähde. JOllei vilja menesty, niin yleensä ruoho kuitenkin, ja ruohon sijaan sitä syövä lammas tai nauta on mitä mainiointa ruokaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Intiassa on kuitenkin käytetty maitotuotteita (panir, jugurtti) joten eläinproteiinia on saatu sieltä. Pelkkää kasvisravintoa eli täyttä veganismia on lähinnä ollut itäaasialaisissa luostareissa, ja niissäkin on ollut kanaliemi sallittua.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Mimei
Intiassa on kuitenkin käytetty maitotuotteita (panir, jugurtti) joten eläinproteiinia on saatu sieltä. Pelkkää kasvisravintoa eli täyttä veganismia on lähinnä ollut itäaasialaisissa luostareissa, ja niissäkin on ollut kanaliemi sallittua.



Totta. Mutta kirjoituksessaan Tanskanen paneutuu lihansyönnin autuuteen. Maitotuotteita harvemmin mielletään lihaksi, vaikka eläinperäisiä ovatkin.

Köyhät paimentolaiskansathan harvemmin syövät kasvattamiensa eläinten lihaa. He lypsävät niiden maitoa ja jotkin kulttuurit hyödyntävät myös verta, jota siis lasketaan elävästä elikosta eikä vainaasta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Intiassa on eletty tuhansia vuosia ilman lihaa terveenä ja hyvinravittuna.




Heillä saattaa olla siihen avittava geneettinen sopeutuma. Tosin perusintialainen ei kyllä minusta herätä mitään mielikuvia hyvinvoivasta kansalaisesta. Lähinnä tulee mieleen patologisen laiha, keltaiset pullottavat silmät päässä kituva ihmispirulainen, joka yrittää huiskia tartuntatautien heikentämällä kädellään kärpäsiä loitommalle...mutta yritetäänpä olla täällä avoimia ja vastaanottavaisia nyt eikä sorruta ennakkoluuloihin. Sivistä meitä intialaisten huomattavasta terveydestä ja pitkästä keskieliniästä? Kaikki tuo kasvispuputtamisen ansiota? Mistä muuten inkkarit saa proteiininsa?

Perussuomalaisella geeniperimällä sairastuu ennenpitkää tai menee ainakin heikkoon kuntoon, jos yrittää 100% kasvisruokavaliota.

Vierailija
Aweb
Maitotuotteita harvemmin mielletään lihaksi, vaikka eläinperäisiä ovatkin.



Onhan noita "vegetariaaneja" joka lähtöön, osa syö muka jopa kaloja! (mitäs kasviksia ne ovat?)

Mutta kyllä minä ainakin yhdistän tämän meat-is-murder-liikehdinnän vahvasti veganismiin, jossa ei edes lehmän maidon ryypiskely ole sallittua.

Lähdetään siitä liikkeelle aidossa veganismin hengessä, että kaikki elämistä peräisin oleva on riistoa ja siten paha asia (käypä suomalaisella maitotehtaalla eli navetassa, riistoa se on eli hyi-hyi!)

Milläs sitten eletään muka, jos eläimistä ei saa ottaa mitään?

Soija on voimakkaasti allergisoiva. Milläs pysytään kunnossa, jos ei saa mitään eläinproteiinia nauttia ja soija-allergia iskee päälle?

Entäs kasvisten syönti noin eettisesti? Nythän on osa tutkijoista jos sitä mieltä, että kasveilla voi olla tietoisuus. Ne myös viestittävät keskenään ja niillä on omanlaisensa tuntomekanismi ("hermosto"). Kasvinsyönti on siis murhaa sekin. Mitäs eettisesti kestävä kansalainen sitten syö, jos osoitetaan kuinka hirveästi kasvi siitä kärsii, että sinä sitä ensin tehokasvatat (riistät) ja lopuksi syöt.

Kiviäkö rupeamme syömään? Niillä ei tiettävästi ole tunteita.

Jotta moraaliset dilemmanne vielä tuplaatuisivat ylläolevia pohdittaessa, niin esitän vielä seuraavankin (erittäin uskottavan) skenaarion:

Vegaani-autoilijat Pena ja Veera ajavat kaukana viljanviljelysrajan pohjoispuolella (olisko about Posio...?). Auton alle kömyää hirvi. Hirvi loukkaantuu pahasti. Paikalle tulee moraalisesti tuomittava murhamies murhakoiransa eli suomeksi poliisin hälyttämä riistanhoitopiirin metsästäjä jälkikoirineen. Haavakko hirvi saadaan jäljitettyä ja sen tuskat päätettyä. Syntyy kasa lihaa. Mitäs sille pitäisi tehdä? Se on ekologisesti kestävällä tavalla syntynyttä lihaa (vaikka hirvet hävitettäisiin pois, niin vapautuvalla maa-alalla ei voida viljellä mitään järkevää ihmisille kelpaavaa ruokaa, se pukkaa lähinnä suopursua ja vaivaiskoivua...)

Hirven murhasi oikeasti himovegaani Pena autollaan. Lihan syöntihän on kategorisesti määriltety eettisesti arveluttavaksi, joten huudamme kaikki kuorossa "hyi hyi ja paha paha" kun poliisimies ja metsästäjä jakavat haavakkohirvestä saadun lihan keskenään ja syövät sitä seuraavan talven. Mutta eikö vielä arveluttavampaa ole heittää hyvää ruokaa hukkaan kun Afrikassa serkku lipoo tyhjää kuppia ja maha paisuu nälän piinaamana potkupallomittoihin? Onko vegaaneilla vastaus valmiina tähänkin dilemmaan?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
hOx

Perussuomalaisella geeniperimällä sairastuu ennenpitkää tai menee ainakin heikkoon kuntoon, jos yrittää 100% kasvisruokavaliota.



Vaikka söisit mitä tahansa, sairastut ennenpitkää ja menet heikkoon kuntoon. Lopulta kuolo korjaa.

Jos tarkoitat sitä, että kasvisruokavalio edesauttaa sairastumista, varmaankin todistat jotenkin väitteesi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
hOx

Lähdetään siitä liikkeelle aidossa veganismin hengessä, että kaikki elämistä peräisin oleva on riistoa ja siten paha asia (käypä suomalaisella maitotehtaalla eli navetassa, riistoa se on eli hyi-hyi!)



Miksi meidän siitä pitäisi lähteä liikkeelle? Minä puhuin kasvispainotteisesta sekasyönnistä vastineeksi Tanskasen lihamessulle. Sellaista ruokaahan sinäkin luultavimmin syöt. Aniharva syö pelkkää lihaa.

Soija on voimakkaasti allergisoiva. Milläs pysytään kunnossa, jos ei saa mitään eläinproteiinia nauttia ja soija-allergia iskee päälle?



Onhan noita muitakin papuja kuin soijapapu. Allergikon ei välttämättä kannata valita kaikkein radikaaleinta ruokavaliota.

Entäs kasvisten syönti noin eettisesti? Nythän on osa tutkijoista jos sitä mieltä, että kasveilla voi olla tietoisuus.



Hölpönpölpön. Olenko jossain sanonut, että eläimiä ei saisi tappaa ja syödä, koska niillä on tietoisuus?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

K.K.
Seuraa 
Viestejä443
Liittynyt16.3.2005

On sanottu, että "ihminen on mitä hän syö"...

Yllä kuvatun perusteella voitaisiin olettaa, että eräät ovat syömisiensä perusteella 'vihanneksia'?

K.K.

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

Vierailija
Aweb
Jos tarkoitat sitä, että kasvisruokavalio edesauttaa sairastumista, varmaankin todistat jotenkin väitteesi.



Ihan henkilökohtaisilla kokemuksilla. Kasvisravinto ei sovi kaikille. Menee massu sekaisin

Vierailija

Kiinalaisissa luostareissa pärjätään soijan ja vehnägluteenin varassa. Kyllähän tuo edellyttää, että molemmat käyvät. Ymmärtääkseni soijalle allergiset reagoivat muihinkin palkokasveihin, joten mikään kaikkien ratkaisu veganismi ei voi olla.

Tunnen kyllä hyvin voiviakin vegaaneja, eli joillekin sopinee. Japanissa ja Taiwanilla on tehty vertailuja vegaanien ja sekasyöjien välillä, merkittäviä eroja ei löytynyt.

Intiassakin on kasteja ja kansanosia, jotka syövät lihaa. Lisäksi buddhalaisilla munkeilla on periaate, että lihaa ei tule pyrkiä saamaan eikä tule pyytää, mutta jos kerjäläismunkille lihaa tarjotaan, siitä ei kieltäydytä. Ylimalkaan aasialainen suhtautuminen sääntöihin ei ole niin jyrkän absoluuttista kuin länsimaissa, mistä on sekä hyviä että huonoja seurauksia.

Ilmiötä on selitetty polyteismin ja monoteismin maailmankuvaerolla. Monoteistinen Jumala-käsitys on absoluuttinen Kaikkivaltias. Polyteistiset jumalat eivät ole aivan niin mahtavia, niiden kanssa voi neuvotella.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat