Osakeyhtiökuntia Suomen talousvetureiksi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa Suomen kunnissa määräsivät ne, ketkä maksoivat eniten veroa. Vasta vuonna 1917 eduskunta hyväksyi maalaiskuntalain ja kaupunkien kunnallislait, kunnalisen vaalilain ja lain kansanäänestyksestä pääasiassa sosiaalidemokraattien esittämässä muodossa. Kuntalainuudistus toi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaikille kansalaisilla luokasta ja verojen maksusta riippumatta. Kunnista tuli tuolloin hallinnollisesti ikään kuin yhteiskunnallisia osuuskuntia. Ei huono, ei paha. Askel kohti demokraattisempaa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jokainen varmaan myöntää. Mutta menetettiinkö uudistuksissa myös jotakin?

Kuntalainmuutosta edeltävänä aikana kunnat olivat kuin osakeyhtiöitä, jossa kullekin annosteltiin valtaa hänen maksamiensa verojen mukaan. Äänioikeus ei ollut yleinen ja yhtäläinen, vaan se oli kytektty veronmaksuun kahdella tavalla. Äänioikeus kuului vain veroa maksaville (sensus), mutta lisäksi niiden joilla oli enemmän veroäyrejä tuli saada myös enemmän sanavaltaa, kaupungeissa asteikolla 1-25 ääntä. Kunnallisveroa maksavilla yhtiöillä ja kuolinpesilläkin oli äänioikeus. Asteikko antoi vallan varakkaimmille ja esim. Helsingissä 2-3%:lla kokonaisväestöstä oli hallussaan äänten enemmistö. (Kuusanmäki, 2000)

Lait olivat reaktio vanhentunutta kunnallislainsäädäntöä vastaan, ja niissä oli kansanvaltaiset ihanteet viety mahdollisimman pitkälle toteuttamalla yleinen ja yhtäläinen kunnallinen äänioikeus, suhteelliset vaalit, naisten vaalikelpoisuus ja valtionvalvonnan lieventäminen. Kunnallishallinnosta käydyssä aikalaiskeskustelussa asetettiin usein oikeiston ja vasemmiston välillä vastakkain kansanvaltaisuuden ihanteet ja hallinnon tehokkuus. (Kuusanmäki, 2000)

Kunnat olivat varmastikin tuolloin melko patriarkaalisia, ja hierarkia on tuntunut arjessa. Mutta valtaapitävät tunsivat kyllä eittämättä myös vastuunsa kuntansa menestyksestä. Varmastikin suurta osaa kunnista johdettiin herrojen toimesta myös hyvin. Vaikka herraviha kytikin tuolloin monen talonpojan, torpparin ja tilattoman mielessä, on kuitenkin liioiteltua väittää, että jokainen äänivallaton olisi aina järjestelmää vihannut silkasta periaatteesta. Ei kaikkia ihmisiä haittaa herra-alamais-suhde periaatteen kannalta katsottuna. Alamaisasemassa on se etu, ettei vastuu paina, ja kyllä meissä ihmisissä löytyy myös vastuunkarttajia, kuten elämä on varmaan opettanut. Toki tuohon aikaan on kyseessä olleet aidon härskit puutteet vähempivaraisten olosuhteissa, joihin herravalta ei ollut tarpeeksi vahvasti puuttunut.

Ilmeisestikin HongKongia johdetaan tänäkin päivänä osittain eräänlaisen poliittisen ja taloudellisen eliitin toimesta. HongKongin taloudellinen menestys on ollut häkellyttävän vahvaa, harva varmaan kieltää. HongKong nauttii kohtalaisen laajasta itsehallinnosta Kiinan kansantasavallan alaisuudessa ja sitä pidetään yhtenä maailman liberaaleimmista talouksista. Toisena esimerkkinä menestyksestä ovat 1600-luvun hollannin porvarioligarkkirn johtamat kaupungit. Hollannissa valta oli keskittynyt vahvoista porvareista muodostuville raadeille, ja osittain tästä syystä Hollanti oli koko Euroopan vahvimpia talousalueita 1600-luvulla.

Ehdotelma: Tehdään muutamasta kunnasta/kaupungista Suomeen osakeyhtiömuotoisia talousvetureita

Tehdään valtion toimesta sellainen toimenpide, että muutetaan esim. 1-6 kuntaa/kaupunkia (esim. Espoo, Oulu) tai kaupunginosaa Suomessa osakeyhtiömuotoiseksi. Äänimäärä määräytyisi näissä uusissa ”OY-kunnissa” maksettujen verojen mukaan. Näistä kunnista syntyisi sitten talousviisaan johdon alaisuudessa talousvetureita, osaamiskeskuksia ja lypsylehmiä Suomen valtion taloudelle. OY-kunnat muodostuisivat työkeskeisiksi rahantekokoneiksi, kun taas nykyiset ”osuuskuntakunnat” olisivat hiukan leppoisammalla tahdilla pyöriviä pohjoismaisen tasa-arvoihanteen asuinsijoja. Ken haluaa vuolla rahaa ja tehdä täysillä duunia, voi mennä OY-kuntaan. Ken haluaa yhdistää työn, vapaa-ajan ja aatteen, voi elellä osuuskuntakunnassa.

Toinen vielä äärimmäisempi vaihtoehto olisi, että muutamasta kunnasta tehtäisiin pörssissä noteerattuja ”yrityskuntia”, jotka pyrkivät saamaan aikaiseksi budjetin ylijäämää eli voittoa, joka jaettaisiin sitten omistajille. Tällaisessa kunnassa kuntalaiset ja yritykset olisivat ikään kuin asiakkaita, joille kunta pyrkisi järjestämään mahdollisimman hyvät puitteet työnteolle ja yritystoiminnalle verotulojen maksimoimiseksi. Tällainen OYJ-kunta joutuisi maksamaan tietenkin valtiolle voitoistaan veroja, jolla voitaisiin sitten rahoittaa julkisia palveluita, maksella velkoja ja muutenkin tasapainottaa budjettia. Samalla OYJ-kunnat olisivat erinomaisia koekenttiä muille kunnille saada ideoita hallinnon ja palveluiden rationalisoimiseksi.

Olen sitä mieltä, että alueellinen erikoistuminen tekisi maastamme mielenkiintoisemman ja paremmin voivan. Toivoisin alueellisen itsehallinnon laajentamista maassamme, jotta jopa nykyiset ”osuuskuntakuntamme” voisivat erikoistua ideologisesti esim. punaisiin, konservatiivisiin ja vihreisiin kuntiin. Samalla tavalla tässä esitetyllä rajatulla taloudellisella keskittämisellä voitaisiin saada hyötyä valtiontalouden vahvistamiseksi. Lisäksi yksilönvapauksien näkökulmasta yksilönvapautta on myös se, että yksilö voi halutessaan luopua vaikutusmahdollisuuksistaan esim. kunnallisessa päätöksenteossa. Se tapahtuisi muuttamalla OY-kuntaan ja nauttimalla talousviisaan johdon tekemistä vakaista päätöksistä.

http://lampelto.wordpress.com/2010/08/09/osakeyhtiokuntia-suomen-talousv...

Kommentit (6)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005

Tuollainen kaatuisi siihen, että ihmiset kouluttautuisivat osuuskuntakunnissa, tekisivät sitten tehokkaimman työuransa halvan verotuksen osakeyhtiökunnissa ja hakeutuisivat eläkeläisinä taas sairastamaan julkisia palveluja tarjoaviin osuuskuntakuntiin. Jotta järjestelmä ei kaatuisi taloudelliseen mahdottomuuteensa, osakeyhtiökunnilta pitäisi rokottaa niin paljon hyvitystä osuuskunnille, että idea voittoa tuottavasta osakeyhtiöstä näivettyisi, tai sitten vaatia kuntaa vaihtavilta ihmisiltä niin suuri hyvitys, ettei todellista valinnanvaraa enää olisi.

Vierailija
Neutroni
Tuollainen kaatuisi siihen, että ihmiset kouluttautuisivat osuuskuntakunnissa, tekisivät sitten tehokkaimman työuransa halvan verotuksen osakeyhtiökunnissa ja hakeutuisivat eläkeläisinä taas sairastamaan julkisia palveluja tarjoaviin osuuskuntakuntiin. Jotta järjestelmä ei kaatuisi taloudelliseen mahdottomuuteensa, osakeyhtiökunnilta pitäisi rokottaa niin paljon hyvitystä osuuskunnille, että idea voittoa tuottavasta osakeyhtiöstä näivettyisi, tai sitten vaatia kuntaa vaihtavilta ihmisiltä niin suuri hyvitys, ettei todellista valinnanvaraa enää olisi.



Voishan tuo ollakin noin, niin kuin sanot.

Jos valtion puolesta tulisi sitten vielä kohtalaisen avokätinen perustulojärjestelmä, niin sillä voitaisiin hillitä jonkin verran elintasomuuttovirtapaineita. Ja ei kaikki työtä tekevät muuttaisi noihin turbokuntiin, vaan osa haluaisi ehkä elellä vähän rattoisammassa ilmapiirissä vähän korkeammasta kunnallisverosta huolimatta. Saattaisin itse valita kuntani ideologisin perustein.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Pekka Lampelto
Jos valtion puolesta tulisi sitten vielä kohtalaisen avokätinen perustulojärjestelmä, niin sillä voitaisiin hillitä jonkin verran elintasomuuttovirtapaineita.



Varmaan kyllä, mutta se vaatisi paljon rahaa ja siten menestyvien roimaa verottamista. Sehän tuossa oli käsittääkseni jonkinlainen perusidea, että rahanahneet työhullut painaisivat pitkää päivää kunnassa, jossa juuri verotus olisi hyvin pieni julkisten palvelujen kustannuksella. Verotus on kuitenkin keskeisin tekijä terveelle, nuorelle kunnianhimoiselle ja hyvätuloiselle ihmiselle, jolla on helposti varaa hankkia vähät tarvitsemansa palvelut yksityiseltä firmalta markkinahintaan.

Ja ei kaikki työtä tekevät muuttaisi noihin turbokuntiin, vaan osa haluaisi ehkä elellä vähän rattoisammassa ilmapiirissä vähän korkeammasta kunnallisverosta huolimatta. Saattaisin itse valita kuntani ideologisin perustein.



Totta, mutta yleensä ne rattoisamman ideologian ihmiset eivät tuota kovin paljoa verotettavaa. Sellaisessa kunnassa olisi siten mahdoton järjestää julkisia palvelujakaan ilman valtion tukia, vaikka kuntalaiset haluaisivatkin.

Tuossa voisi kyllä olla hyvää sellainen, että osa säännöistä voisi hyvinkin vaihdella alueittain. Vaikka isot erot taloudellisissa säännöissä eivät ehkä toimisi, esimerkiksi yleisissä käytössäännöissä olisi selvästi enemmän varaa vaihteluun. Voisi olla äärimmäisten nipottajien asuinalueita tai taloyhtiöitä, joissa olisi kiellettyä liki kaikki mikä ei olisi pakollista, ja sitten hyvin vapaita alueita, joissa saisi meluta ja häärätä miten tahtoo ja asiaan puututtaisiin vasta, kun toiminta on ilmeisen vaarallista muille. Ja tietysti koko astevaihtelu siltä väliltä, jotta tavisten laaja massa voisi valita keskitason kurinpidon. Sama voisi toimia vaikka yleiseen siisteyteen ja kaavoitukseen. Joillain alueilla voisi määrätä, että kaikki on oltava tiptop, huolella suunniteltua, toteutettua ja rahaa ja vaivaa säästämättä hoidettua ja toisaalla saisi jokainen tehdä tontilleen sellaisia hökkeleitä kuin haluaisi, ja euroakaan ei uhrattaisi istutuksiin, koristeisiin ja vastaaviin, vaikka paikka muistuttaisi yleistä kaatopaikkaa.

Vierailija

Jos Suomessa olisi vain yksi kunta, niin ei olisi sellaista tilannetta, että Seinäjoki maksaa Jorma Ollilan peruskoulun ja lukion, mutta hyödyn korjaa Espoo.

Vierailija
Lektu-Elli
Jos Suomessa olisi vain yksi kunta, niin ei olisi sellaista tilannetta, että Seinäjoki maksaa Jorma Ollilan peruskoulun ja lukion, mutta hyödyn korjaa Espoo.



Hmm.. mjoo.

Mutta toisaalta Espoon talouskeskittymä tuo kuitenkin verotuloja Suomen valtion kassaan.

Yritän pelkistää tilannetta tällä tavalla:
Tällä hetkellä elämme Suomessa, jossa valtio määrää tiettyjä velvotteita kunnille, joka tasapäistää kuntia enemmän tai vähemmän. Valtio myös tukee kuntia kirstustaan.

Vaihtoehtona olisi, että valtio vähentäisi velvoitteitaan kuntia kohtaan ja kohdistaisi enemmän tukia kotitalouksille. Kotitaloudet sitten tekisivät itse päätöksensä, missä kunnassa mielivät asustaa. Palvelut olisivat tietenkin tärkeä kriteeri. Mutta voisiko esim. olla mahdollista, että työttömien kunnassakin olisi kunnallinen terveydenhuolto? Voisi, jos valtion maksamat perustulo ja palvelusetelit olisivat niin suuret, että kunta voisi rahoittaa julkiset palvelunsa työttömien tuloilla. Mutta tämä taas olisi siis ääriesimerkki, worst case scenario. Toivottavaa olisi, että kaikissa kunnissa olisi työpaikkoja.

Vierailija
Neutroni
Pekka Lampelto
Jos valtion puolesta tulisi sitten vielä kohtalaisen avokätinen perustulojärjestelmä, niin sillä voitaisiin hillitä jonkin verran elintasomuuttovirtapaineita.



Varmaan kyllä, mutta se vaatisi paljon rahaa ja siten menestyvien roimaa verottamista. Sehän tuossa oli käsittääkseni jonkinlainen perusidea, että rahanahneet työhullut painaisivat pitkää päivää kunnassa, jossa juuri verotus olisi hyvin pieni julkisten palvelujen kustannuksella. Verotus on kuitenkin keskeisin tekijä terveelle, nuorelle kunnianhimoiselle ja hyvätuloiselle ihmiselle, jolla on helposti varaa hankkia vähät tarvitsemansa palvelut yksityiseltä firmalta markkinahintaan.

Ja ei kaikki työtä tekevät muuttaisi noihin turbokuntiin, vaan osa haluaisi ehkä elellä vähän rattoisammassa ilmapiirissä vähän korkeammasta kunnallisverosta huolimatta. Saattaisin itse valita kuntani ideologisin perustein.


Totta, mutta yleensä ne rattoisamman ideologian ihmiset eivät tuota kovin paljoa verotettavaa. Sellaisessa kunnassa olisi siten mahdoton järjestää julkisia palvelujakaan ilman valtion tukia, vaikka kuntalaiset haluaisivatkin.

Tuossa voisi kyllä olla hyvää sellainen, että osa säännöistä voisi hyvinkin vaihdella alueittain. Vaikka isot erot taloudellisissa säännöissä eivät ehkä toimisi, esimerkiksi yleisissä käytössäännöissä olisi selvästi enemmän varaa vaihteluun. Voisi olla äärimmäisten nipottajien asuinalueita tai taloyhtiöitä, joissa olisi kiellettyä liki kaikki mikä ei olisi pakollista, ja sitten hyvin vapaita alueita, joissa saisi meluta ja häärätä miten tahtoo ja asiaan puututtaisiin vasta, kun toiminta on ilmeisen vaarallista muille. Ja tietysti koko astevaihtelu siltä väliltä, jotta tavisten laaja massa voisi valita keskitason kurinpidon. Sama voisi toimia vaikka yleiseen siisteyteen ja kaavoitukseen. Joillain alueilla voisi määrätä, että kaikki on oltava tiptop, huolella suunniteltua, toteutettua ja rahaa ja vaivaa säästämättä hoidettua ja toisaalla saisi jokainen tehdä tontilleen sellaisia hökkeleitä kuin haluaisi, ja euroakaan ei uhrattaisi istutuksiin, koristeisiin ja vastaaviin, vaikka paikka muistuttaisi yleistä kaatopaikkaa.




Hauskasti kuvailtu skenaario!

Uusimmat

Suosituimmat