Epätodellinen olo, päässä pauketta ja naksahtelua.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli mikähän kumma on? Noihin aikaisempiin keskusteluihin joita olen tehnyt niin olen tajunnut mikä vaivaa ja tässä tulos: Eli oloni on kuin ei olisi välistä "hetkessä" mukana ,ja välistä tulee semmosia kuin järki ei toimisi, olen vaan ihan hömelönä ja yleensä koitan silloin aina miettiä että mitä mietin? Mutta ihan kun en kuulisi omia ajatuksiani. Ja välistä naksahtelee päässä, kuuluu semmosia tsik, ihan kun sytyttäisi kattolampun. Ja välistä semmosta pauketta, tuntuu että oikeanpuolen aivoista kuuluu naksahtelu ja vasemman puoleisesta pauketta. Pauke on semmoiista että ihan ku joku löisi seinään, mutta paljon "bassompi" ääni. Ja yleensä tulee tätä pauketta just kun tulee semmone olo ettei aattele mitään.
Tohon aikasempaan ketjuun jonka tein, niin ajattelin että kun kuuluu toi pauke aina niin silloin lähetin niitä ajatuksia toisille ihmisille. Ja epäilen vieläkin sitä.
Kaikkein pahin omasta mielestäni on toi, että en "tajua/kuule/älyä ajatuksiani". Tai siis en kuule omia ajatuksiani ääninä, tavallaan kait?

Kommentit (6)

Vierailija
jees
Voi se olla epilepsiaakin, tai sitten vaikka kasvain.



Kiireesti otille, jos se vielä koko ajan muuttuu.

Vierailija
Sakarias
Skitsofrenia siellä kolkuttelee, mene hoitoon...



Juu, alkavalta psykoosilta vaikuttaa. Mee terveyskeskukseen, ..

jepajee
Seuraa 
Viestejä22001
Liittynyt29.12.2009

Voipi olla, mutta paremman hoitovasteen saa kun viittaa neurologisiin sairauksiin joista oireet voivat olla peräisin.

..Ja kaiken lisäksi toi voi ihan hyvin olla epilepsiaa..

Lue kuva-maija tosta ja mieti kannattaako sitä lääkäriin menoa lykätä hullun papereiden pelossa.

"Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan osittainen tai täydellinen hämärtyminen, tahdosta riippumattomat liikeoireet (rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous), automatismit (esimerkiksi nieleskely, hypistely), itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset), tunteenkaltaiset ilmiöt (esimerkiksi pelko) ja toimintaa estävät oireet (kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa). Myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen voivat olla lapsen epilepsian ensioireita.
Kohtausoireiden vaikeusaste voi vaihdella tajuttomuus-kouristuskohtauksesta hyvin lyhytkestoiseen toimintojen pysähtymiseen tai toimintakyvyn alenemiseen. Kohtaukset saattavat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin. Varsinaisen kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä useiden tuntienkin kestoinen jälkitila, jonka aikana henkilön toimintakyky ei ole normaali. Jos kohtaus pitkittyy tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi että kohtauksen saanut ei välillä toivu, henkilö on hengenvaarassa ja hänet on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon. "
- Epilepsialiitto

"Syyt

Häiriö aivojen hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua solujen vaurioitumisesta tai esimerkiksi geneettisestä aivosolujen toimintahäiriöstä. Vaurioituminen on voinut tapahtua esimerkiksi raskauden aikana tai synnytyksessä. Aivosolut ovat voineet tietyllä aivojen alueella kehittyä tai järjestyä toisiinsa nähden poikkeavasti. Epilepsia voi myös olla seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta, usein tajuttomuuteen johtavasta iskusta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoveren­kiertohäiriöt tai aineenvaih­dunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä."
- Wiki

"Oireet

Kohtaukset voivat ilmetä muutaman sekunnin mittaisina toimintojen pysähtymisinä tai toimintakyvyn alentumina, tai vakavammissa tapauksissa esimerkiksi kaatumisena, sätkimisenä, koko vartalon ja raajojen kouristeluina minuuttien ajan, tai kirkumisena. Usein suusta erittyy myös vaahtoa. Joskus epileptikko voi satuttaa itsensä kaatuessaan yllättäen.

Jossain tapauksissa epilepsiaa sairastava pystyy muutamia sekunteja tai aikaisemmin ennen kohtausta ennustamaan tapahtuvan, tuntemalla ns. auran (esimerkiksi silmät eivät tottele, silmien ollessa kiinni näkyy erilaisia valoilmiöitä jne). Epilepsiakohtauksen sattuessa kohtausta ei saa estellä. Kohtauksen saaneen päätä pitää suojata. Epileptinen kohtaus kestää sekunneista useisiin minuutteihin. Riski vammautua tai kuolla alkaa kasvaa, jos kohtaus on kestänyt enemmän kuin 30 minuuttia.

Pitkittynyt epileptinen kohtaus eli status epilepticus on hengenvaarallinen tila. Sen kehittymisen riski kasvaa epilepsiakohtauksen kestäessä yli 5 minuuttia. On arvioitu, että noin 30–60 prosenttia status epilepticukseen joutuvista on jo aiemmin todettuja epileptikkoja. Keskimäärin 20 prosenttia status epilepticus -potilaista kuolee kuukauden kuluessa kohtauksen päättymisestä. Kuolleisuus vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmien välillä, ja monilla status epilepticukseen joutuneilla on ilmennyt myöhemmin erilaisia jälkioireita. Status epilepticus saattaa ilmetä myös poissaolokohtauksina, jotka kestävät muutamasta tunnista vuorokausiin."

Uusimmat

Suosituimmat