Halkaisijan selvittäminen ympärysmitasta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En osaa enää pyöritellä kaavoja. Voisiko joku kertoa, miten tämä tapahtuu?

Esim 1.
Asetetaan ympärysmitan arvoksi: 20cm.

Sivut

Kommentit (72)

kytoann
Seuraa 
Viestejä1906
Liittynyt16.3.2005
Shriek
En osaa enää pyöritellä kaavoja. Voisiko joku kertoa, miten tämä tapahtuu?

Esim 1.
Asetetaan ympärysmitan arvoksi: 20cm.





Piin määritelmä on : ympyrän kehän suhde halkaisijaan. Joten halkaisija saadaan kun kehä jaetaan piillä.

(Muoks) Yritätköhän sinä jotain tutkimusta tässä?

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Piru Naiseksi
Seuraa 
Viestejä3164
Liittynyt16.3.2005

Valmista jostain särkyvästä materiaalista pyöreä levy, jonka ympärysmitta on 20 cm. Iske levyä keskeltä piikivellä, niin eiköhän tuo halkea. Jos levy näyttää haljenneen tasaisesti keskeltä, niin ... halkaisijahan selviää mittaamalla palasten suorat reunat.

Vierailija

2 kertaa Pii kertaa säde on yhtä kuin "ympärysmitta".
Joten halkaisija on tosiaan ympärysmitta jaettuna piillä.

Vierailija
Shriek
En osaa enää pyöritellä kaavoja. Voisiko joku kertoa, miten tämä tapahtuu?

Esim 1.
Asetetaan ympärysmitan arvoksi: 20cm.




Jos ei jaksa pyöritellä kaavoja niin helpoin tapa on ostaa rullamitta jossa toisella puolella on asteikko josta näkee halkaisijan mitattaessa ympärysmittaa.

Vierailija

Prkl...miksei nykyään kukaan käytä edes oikeita termejä?

"Ympärysmitta"="ympyrän kehä"=PIIRI (P)

P = 2 * Pi * r ja D = 2 * r -->

koska r = P / ( 2 * Pi) niin

D = 2 * P / ( 2 * Pi )

eli jos P=20cm niin D=6,366cm

Vierailija
BrunenG
Shriek
En osaa enää pyöritellä kaavoja. Voisiko joku kertoa, miten tämä tapahtuu?

Esim 1.
Asetetaan ympärysmitan arvoksi: 20cm.




Jos ei jaksa pyöritellä kaavoja niin helpoin tapa on ostaa rullamitta jossa toisella puolella on asteikko josta näkee halkaisijan mitattaessa ympärysmittaa.

...jolloin tuloksena saadaan ns. susimitta jolla ei tee mitään..

Vierailija

Piin määritelmä on ympyrän kehän pituus suhteessa sen halkaisijaan. Se että siitä seuraa irrationaaliluku on yksi indikaatio maailmankaikkeuden fraktaalisuudesta.

Jos pii olisi tasan 3, niin maailma ei olisi yhtä monimuotoinen.

EDIT: Tosin Indianan osavaltiossa meni 1897 melkein läpi aloite piin muuttamisesta tasan kolmeksi. Tämän maailmankaikkeuden vakioita muuttavan lain esti ainoastaan sattumalta paikalla ollut matematiikan professori.

Wiisas
Seuraa 
Viestejä3197
Liittynyt22.11.2007
Armitage
Tosin Indianan osavaltiossa meni 1897 melkein läpi aloite piin muuttamisesta tasan kolmeksi. Tämän maailmankaikkeuden vakioita muuttavan lain esti ainoastaan sattumalta paikalla ollut matematiikan professori.

Ihana juttu.

"kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu"

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
Armitage
Piin määritelmä on ympyrän kehän pituus suhteessa sen halkaisijaan. Se että siitä seuraa irrationaaliluku on yksi indikaatio maailmankaikkeuden fraktaalisuudesta.

Täh?

We're all mad here.

Vierailija

Pii on päättymätön lukujono, eli ympyrän halkaisija suhde sen kehän pituuteen on mahdollista määritellä lukuarvona ainoastaan likimääräisesti. Kehä koostuu tavallaan äärettömästä määrästä pisteitä. Jos pii menisi tasan, voisi ilmaista monta pistettä tarvitaan muodostamaan kehä. Nyt ei voida, jonka voi tulkita eräänlaisena fraktaalisena ilmiönä. Lähdet mistä kohdasta tahansa zoomaamaan noita kehän muodostavia pisteitä, niin aina löytyy lisää välistä.

Ja pallo on yksi kolmiulotteisen maailman perusmuodoista, johon aine asettuu. Planeetat ja tähdet ovat esimerkiksi pallomaisia. Pallo taas on kolmiulotteinen ympyrä, jonka kehän pituus suhteessa halkaisijaan on myös pii.

Tästä seuraa se että ilmiöt joiden olemukseen kuuluu jollain tavalla pallomaisuus käyttäytyvät joissain tilanteissa fraktaalisesti, esimerkiksi vuorijonot muodostavat fraktaalisia kuvioita.

Vierailija
Armitage
Pii on päättymätön lukujono, eli ympyrän halkaisija suhde sen kehän pituuteen on mahdollista määritellä lukuarvona ainoastaan likimääräisesti. Kehä koostuu tavallaan äärettömästä määrästä pisteitä. Jos pii menisi tasan, voisi ilmaista monta pistettä tarvitaan muodostamaan kehä. Nyt ei voida, jonka voi tulkita eräänlaisena fraktaalisena ilmiönä. Lähdet mistä kohdasta tahansa zoomaamaan noita kehän muodostavia pisteitä, niin aina löytyy lisää välistä.

Ja pallo on yksi kolmiulotteisen maailman perusmuodoista, johon aine asettuu. Planeetat ja tähdet ovat esimerkiksi pallomaisia. Pallo taas on kolmiulotteinen ympyrä, jonka kehän pituus suhteessa halkaisijaan on myös pii.

Tästä seuraa se että ilmiöt joiden olemukseen kuuluu jollain tavalla pallomaisuus käyttäytyvät joissain tilanteissa fraktaalisesti, esimerkiksi vuorijonot muodostavat fraktaalisia kuvioita.




Eh? Matemaattisen ideaaliobjektin kahden osion suhde kertoo maailmankaikkeuden fraktaalirakenteesta miten? Reaalinen ympyrä sisältää aina tietyn määrän pisteitä joita et voi zoomata loputtomiin.

Vierailija
KBolt
BrunenG
Shriek
En osaa enää pyöritellä kaavoja. Voisiko joku kertoa, miten tämä tapahtuu?

Esim 1.
Asetetaan ympärysmitan arvoksi: 20cm.




Jos ei jaksa pyöritellä kaavoja niin helpoin tapa on ostaa rullamitta jossa toisella puolella on asteikko josta näkee halkaisijan mitattaessa ympärysmittaa.

...jolloin tuloksena saadaan ns. susimitta jolla ei tee mitään..



Sama tulos saadaan, mitataanko ympärysmitta ja siitä lasketaan halkaisija, vai käytetäänkö mittaa josta on asteikko halkaisijalle ympärysmitan mukaan.

Vierailija
BrunenG
Sama tulos saadaan, mitataanko ympärysmitta ja siitä lasketaan halkaisija, vai käytetäänkö mittaa josta on asteikko halkaisijalle ympärysmitan mukaan.

Tarkempi halkaisija saadaan mittaamalla piiri halkaisijaan skaalatulla mitalla. Rakenteesta riippuen tämä on joskus ainoa keino.

Vierailija
abskissa
Shriek ei muuten maininnut ympyrää.

Eipäs tainnut mainita, joten vastaus kuulunee: riippuu mitattavan kohteen geometriasta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat