Sivut

Kommentit (72)

Vierailija
abskissa
KBolt
huh huh...kannattaa ehkä opetella hiukkasen lisää geometriaa..

Juu, kannattaa varmaan.



Jotenkin musta tuntuu että sä olet matematiikan opettaja

abskissa
KBolt
huh huh...kannattaa ehkä opetella hiukkasen lisää geometriaa..

Juu, kannattaa varmaan.

KBolt

Sitä paitsi, linkkisi tekstissä lukee näin :
The generalized diameter is related to the geometric span of a set of points.



Ymmärrätkö ? Siis PISTEJOUKOLLE, ei kahdelle pisteelle...

Mistäs nyt tempaisit nuo kaksi pistettä? Koostuuko ympyrä mielestäsi kahdesta pisteestä? Pitäisiköhän sinun opiskella sitä geometriaa?

SINÄ kerroit että kulmikkaalla kappaleella on halkaisija....kannattaa ehkä harjoittaa myös luetun ymmärtämistä sen geometrian ohella...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
KBolt
SINÄ kerroit että kulmikkaalla kappaleella on halkaisija....kannattaa ehkä harjoittaa myös luetun ymmärtämistä sen geometrian ohella...

Kulmikasta kappaletta en muista erityisesti maininneeni, mutta ei sillä ole väliä: jokaisella "kappaleella"(*) on halkaisija. Se kuuluu aivan yleisen matematiikan kielenkäyttöön.

(*) Miten määrittelet "kappaleen"? 2- tai 3-ulotteisen euklidisen avaruuden yhtenäinen joukko? Vai onko tasossa kappaleita ollenkaan? Pitääkö olla positiivimittainen tms.?

We're all mad here.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32011
Hannu Tanskanen
Carl Sagan pohti, että piin n:ssä desimaalissa saattaisi piillä koko maailmankaikkeuden selitys .



Jos "koko maailmankaikkeuden selitys" on lausuttavissa äärellisenä merkkijonona, se varmasti löytyy alkaen piin desimaalista n. Ongelma on se, että kukaan ei tiedä mikä on n, ja että n on todennäköisesti melkoisen suuri luku.

Neutroni
Hannu Tanskanen
Carl Sagan pohti, että piin n:ssä desimaalissa saattaisi piillä koko maailmankaikkeuden selitys .



Jos "koko maailmankaikkeuden selitys" on lausuttavissa äärellisenä merkkijonona, se varmasti löytyy alkaen piin desimaalista n. Ongelma on se, että kukaan ei tiedä mikä on n, ja että n on todennäköisesti melkoisen suuri luku.

Se löytyisi varmasti, jos tiedettäisiin että pii olisi ns. normaali luku tai normaali jossain kannassa , mutta tätä ei tiedetä.

KBolt
jokaisella "kappaleella"(*) on halkaisija.
Ei ole.

Jos tuota mieltä olet niin kerro mikä on pyramidin halkaisija....




Abskissa on kuule tässä täysin oikeassa. Ehkei sinun kannattaisi inttää ja tingata niden kanssa jotka näistä asioista jotain ymmärtävätkin.

Edit: Ja vastaus kysymykseesi on pyramidin kärjestä alakulmaan kulkevan janan pituus.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
Gc
Neutroni
Hannu Tanskanen
Carl Sagan pohti, että piin n:ssä desimaalissa saattaisi piillä koko maailmankaikkeuden selitys .



Jos "koko maailmankaikkeuden selitys" on lausuttavissa äärellisenä merkkijonona, se varmasti löytyy alkaen piin desimaalista n. Ongelma on se, että kukaan ei tiedä mikä on n, ja että n on todennäköisesti melkoisen suuri luku.

Se löytyisi varmasti, jos tiedettäisiin että pii olisi ns. normaali luku tai normaali jossain kannassa , mutta tätä ei tiedetä.

Ei se löydy vaikka piistä riittävästi tiedetäänkin. Ei sieltä ensimmäistäkään elokuvaa ole kaivettu vaikka löytyvät jo aivan alkupäästä. Alueella 1-(2^35)! ovat jo kaikki.pariin kertaan. Tai sitten arvioin vain väärin.
Eikä pii ole edes mikään erikoistapaus, sama pätee useimpiin muihinkin lukuihin.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
KBolt
Jos tuota mieltä olet niin kerro mikä on pyramidin halkaisija....

Anna pyramidin mitat, niin kerron sen halkaisijan.

Näyttää nyt vähän siltä, että tässä on kyseessä juuri sellainen väärinkäsitys, kuin jo aiemmin mainitsin. Halkaisija tarkoittaa suomen kielessä ja matematiikassa kahta eri asiaa. Ympyrän halkaisijalla voidaan tarkoittaa joko sen keskipisteen kautta kulkevaa jännettä tai kyseisten jänteiden pituutta. Tässä ketjussa on kuitenkin alunperin kyse siitä läpimitasta.

Onkohan muuten ympärysmitalle jokin yleisempi määritelmä? Ensimmäisenä tulisi mieleen joku konveksin verhon reunan pituus.

We're all mad here.

abskissa

Onkohan muuten ympärysmitalle jokin yleisempi määritelmä? Ensimmäisenä tulisi mieleen joku konveksin verhon reunan pituus.




Onko konveksi verho sama kuin "convex hul". Tässä virhe taitaa olla liian suuri.
Yleisessä metrisessä avaruudessa ei varmaankan ole, eikä mielivaltaiselle joukolle edes R^n:ssä.

Gc
abskissa

Onkohan muuten ympärysmitalle jokin yleisempi määritelmä? Ensimmäisenä tulisi mieleen joku konveksin verhon reunan pituus.




Onko konveksi verho sama kuin "convex hul". Tässä virhe taitaa olla liian suuri.
Yleisessä metrisessä avaruudessa ei varmaankan ole, eikä mielivaltaiselle joukolle edes R^n:ssä.



Mutta jos esimerkiksi differentiaaligeometriaa pääsee käyttämään, tämän saa määritettyä.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654

Niin mikä ei ole mitä?

Pohdin vaan tässä mahdollista määritelmää ympärysmitalle. Minusta pelkkä reunakäyrän pituus ei välttämättä ole oikea määritelmä. Eihän mittanauhakaan asetu kiristettäessä kappaleen reunaa myöten, jos kappale ei ole konveksi.

We're all mad here.

abskissa

Pohdin vaan tässä mahdollista määritelmää ympärysmitalle. Minusta pelkkä reunakäyrän pituus ei välttämättä ole oikea määritelmä. Eihän mittanauhakaan asetu kiristettäessä kappaleen reunaa myöten, jos kappale ei ole konveksi.



OK. Määritellähän asiat saa kukin niin kuin haluaa.

Hannu Tanskanen
Löyly
Suuri? Karvan päälle kolme.



Siis tarkoitti desimaalien lukumäärää ja lasketuthan on jo miljoonissa, minullakin on seinälläni taulu, jossa 10 000 piin desimaalia.

Totta, puhutaan lähes äärettömästä määrästä desimaaleja. Tuo kun oli vähän kuin sarkasmia.

Nykykäsityksen mukaan ympyrän ympärysmitta on 2*PI*r, josta halkaisija algebran sääntöjä noudattaen on ympärysmitta/PI.

On ihan turha väen vängällä pitää hengissä ketjua, jonka algebrallinen vaativuus jää peruskoulun tasolle.

Tiede -lehti luokoon oman nurkan lapsille, jossa alle murrosikäiset väittelevät omista kuumista aiheistaan.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Onneksi todellisen kappaleien muodostavilla hiukkasilla ei ole yhtä epätoivista tehtävää sijoittua siten että sen kappaleen kehä ja halkaisija ovat yhteismitallisia. Geometrian kaikkivoipaisuuteen uskovaisia matemaatikkoja tuo epästämällisyys varmaan askarruttaa ihan hirveästi, kannattaisi ehkä kuitenkin perehtyä sellaisiinkiin käsitteisiin kuin mittaustarkkuus, virherajat, epätarkkuusperiaate yms. niin oivaltaisi ettei todellisuudessa kappaleen muodostavilla hiukkasilla ole ongelmia jakautua toistensa suhteen siten että siihen jotain päättymättömiä desimaaliarvoja sisältyisi.

Matematiikkaan sisältyy paljon muutakin kuin yksittäinen tapauskohtainen kaava, jolla todellisuutta voidaan likiarvoisesti kuvata. Geometria ei kuvaa todellisia kappaleita vaan niiden matemaattisia hahmoja.

Enkä tähän nyt muuten edes kantaa ottaisi, mutta ihmetyttää tällaisten asioiden tarpeeton mystifiointi.

Aika helppo tehtävä, mutta laitetaas vaikeampi:

Mulla on kolme metriä pitkä lieriömäinen säiliö, jonka ympärysmitta on tasan metrin. Säiliön seinämät ovat senttimetrin paksuiset. Lasken säiliöön paineilmaa siten että sinne syntyy ylipaine 1MPa. Paljonko ympärysmitta kasvaa keskeltä säiliötä mitattuna? Säiliöni on ruostumatonta terästä, kimmomoduuli on 200GPa ja poissonin luku 0,25.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat