Seuraa 
Viestejä475

Mielestäni ihmisen kehitys lajina ei ole enää Darwinin evoluutioteorian mukaista. Perustan väitteeni sille, että nykyään ihmiset valitsevat kumppanin monesti lähes pelkin ulkonäöllisin perustein, eivätkä niinkään toimeentulon ja hyvän statuksen vuoksi.

Tämähän ei siis ole lajin jatkuvuuden kannalta hyvä asia, koska voidaan olettaa, että hyvännöinen kumppani voi olla sitten taas huonosti toimeentuleva sekä ehkä myös päihdeongelmainen. Tämähän heikentää dramaattisesti jälkikasvun "tuotantoa", eli lapsien syntyvyyttä ja heidän kykyään jatkaa sukua, toisinsanoen evoluution jatkuvuutta.

Eli ihmisen evoluutio on myös tässäkohtaa kääntynyt tuhoamaan lajin, ns. turhana. Ihminen lajina tulee tuhoutumaan, tavalla tai toisella.

Vai mitä mieltä olette?

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Sivut

Kommentit (32)

anklebone
Seuraa 
Viestejä475

Ja edellisessä puhuin tietysti ihmisen lajina säilymisestä, jotta sen evoluutio jatkaisi kehittymistään ns. paremmaksi ja paremmaksi. Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt ja ihmiskunta tuhoutumassa nykyisen yhteiskuntarakenteen takia?

Lisäisin vielä, että homoseksuaalit ovat hyvä esimerkki siitä, että ihmisen evoluutiossa on mennyt joku vikaan. Homous voidaan mielestäni osoittaa johtuvan virheestä geeniperimässä. Älkää sitten käsittäkö väärin, en ole todellakaan mikään homofoobikko ja kannatan mm. heidän adoptio-oikeuttaan yms. En kuitenkaan ole mikään aktiivinen homojen puolestapuhuja myöskään.

Se vielä, että ihmisen oma immuniteetti tauteja vastaan on nykyään paljon huonompi kuin villieläimillä. Eikö tuokin kerro ihmisen geeniperimän olevan tällähetkellä todella heikossa tilanteessa?

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
anklebone

.

Se vielä, että ihmisen oma immuniteetti tauteja vastaan on nykyään paljon huonompi kuin villieläimillä. Eikö tuokin kerro ihmisen geeniperimän olevan tällähetkellä todella heikossa tilanteessa?




Perustelut, please.

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
anklebone
Seuraa 
Viestejä475
Seppo_Pietikainen
anklebone

.

Se vielä, että ihmisen oma immuniteetti tauteja vastaan on nykyään paljon huonompi kuin villieläimillä. Eikö tuokin kerro ihmisen geeniperimän olevan tällähetkellä todella heikossa tilanteessa?




Perustelut, please.



Niin, puhuin kyllä ihan ihmisen omasta immuniteetistä. Nykyään länsimaissa jo vauvana saa muutamia rokotteita sairauksia vastaan, koska ihmisen oma immuniteetti ei taudille pärjää vaan se johtaa kuolemaan. Ala-asteella sitten saadaan vielä muutamat piikit ja sitten taas monesti armeijassa.

Villieläimet eivät tarvitse syntyeässään, eikä elämänsä aikana mitään rokotuksia vaan elävät elämänsä ja kuolevat yleensä vanhuuteen ellei joudu saaliiksi tai muuten loukkaanu tms.

Ihminen taas on todella riippuvainen sille annettavista piikeistä. Itse en sikapiikillä käynyt.

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Nykyään länsimaissa jo vauvana saa muutamia rokotteita sairauksia vastaan, koska ihmisen oma immuniteetti ei taudille pärjää vaan se johtaa kuolemaan. Ala-asteella sitten saadaan vielä muutamat piikit ja sitten taas monesti armeijassa.



Muista, että lääketiede onkin taistelua luonnonvalintaa vastaan!

Jos halutaan luonnollista elämää, kärrätään kaikki kaupunkilaiset metsään asumaan - pois nykyajan epäluonnollisten mukavuuksien luota. Ihmisiä alkaisi kuolla kuin kärpäsiä, niin kuin ennen vanhaan, mutta elämä olisi luonnollista.

Villieläimet eivät tarvitse syntyeässään, eikä elämänsä aikana mitään rokotuksia vaan elävät elämänsä ja kuolevat yleensä vanhuuteen ellei joudu saaliiksi tai muuten loukkaanu tms.



Villieläimet myös elävät pienissä yhteisöissä, toisin kuin ihmiset kaupungistumisen myötä. Jos elukat tungettaisiin yhtä sankoin joukoin yhtä tiiviisiin asuinsijoihin, syntyisi uusia, villieläinten kannalta haitallisia ekologisia lokeroita potentiaalisille patogeeneille, joilla ei ollut edellytystä levitä harvempaan asutussa ympäristössä.

Ihminen taas on todella riippuvainen sille annettavista piikeistä. Itse en sikapiikillä käynyt.



Ei ihmislaji piikeistä riippuvainen ole. Kyllähän lajimme muinoinkin selvisi. Kääntöpuolena oli kuitenkin lapsikuolleisuuden rehottaminen ja vain jotkut harvat elivät vanhuksiksi, sanan "vanhus" tänä päivänä tunnetussa merkityksessä. Vielä sata vuotta sitten Suomessakin kuoli 10 000 henkilöä per vuosi isorokkoon, joka myöhemmin saatiin hävitettyä koko maailmasta.

Täydentäisinkin lausettasi näin; ihminen on todella riippuvainen sille annettavista piikeistä, jotta nykyisenlainen lähes infektiovapaa elämäntyyli olisi mahdollista.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
anklebone
...nykyään ihmiset valitsevat kumppanin monesti lähes pelkin ulkonäöllisin perustein, eivätkä niinkään toimeentulon ja hyvän statuksen vuoksi.

Tämähän ei siis ole lajin jatkuvuuden kannalta hyvä asia, koska voidaan olettaa, että hyvännöinen kumppani voi olla sitten taas huonosti toimeentuleva sekä ehkä myös päihdeongelmainen. Tämähän heikentää dramaattisesti jälkikasvun "tuotantoa", eli lapsien syntyvyyttä ja heidän kykyään jatkaa sukua, toisinsanoen evoluution jatkuvuutta.


Äppäppäp. "Hyvännäköisyys" on ollut aina evoluution kannalta positiivinen piirre. "Hyvännäköiseksi" mielletään symmetrinen ja hyvinvoivan näköinen kumppani, ja symmetrisyys kielii geneettisestä laadukkuudesta ja siitä ettei kumppani kärsi/ole kärsinyt toimintakykyä haittaavista sairauksista tai puutostiloista. Hyvinvoivuus taas kertoo, että kumppani on saanut riittävästi ruokaa ja luultavasti pystyy siis tarjoamaan ravintoa jälkeläiselleenkin. Myönnettäköön, että toisinaan ulkonäkö menee järkevyyden edelle, esimerkiksi riikinkukon (täysin luonnollinen) jättimäinen pyrstö tai hirven suunnattomat lapiosarvet. (Hankasarvilla on itse asiassa parempi taistella, tulee enemmän vahinkoa.) Kummankin kasvattamiseen menee runsaasti energiaa, kummastakaan ei oikeastaan ole havaittavaa hyötyä (paitsi että tytöt tykkää) ja ainakin iso pyrstö tai kirkkaat värit haittaavat piiloutumista ja pakenemista.

Ainakin tässä mielessä ihmisen evoluutio siis on lähestynyt huippuaan. Kauneusleikkaukset ovat siis luonnon huijausta, joka sallii vähemmän täydellistenkin ujuttaa ominaisuuksiaan geenipooliin. Ne tulisi siis kieltää epäluonnollisina ja perimää rappeuttavina.

...vai?

EDIT. Kijroitusvihreitä...

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

anklebone
Mielestäni ihmisen kehitys lajina ei ole enää Darwinin evoluutioteorian mukaista.



Kuten mm.ketjussa "Darwinismi kumottu, suomalaisvoimin" kerrotaan, Darwinin keskeisiin ajatuksiin perustuva evoluutioteoria on jo korvautunut tieteellisellä, luonnonlakiperustaisella evoluutioteorialla. Uuden teorian suhteellisen vaikeatajuisuuden ja paradigman muutokselle tyypillisen hitauden johdosta menee varmasti vielä vuosia, ennenkuin asia yleisemmin tiedostetaan.

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/

post1392500.html#p1392500

post1391076.html#p1391076

Luonnonlakiperustainen evoluutioteoria voisi ehkä auttaa entistä paremmin ymmärtämään esimerkiksi sairauksien, loisien jne. funktioita biosfäärissä ja ihmiskunnassa.

Toistaiseksi mikään teoria ei kuitenkaan vastaa peruskysymykseen, kysymykseen mielen, elämyksellisen tietoisuuden olemuksesta ja tehtävästä ihmisellä - ja uskoakseni myös eläimellä. Mielellä saattaisi olla varsin tärkeä osuus ja potentiaali ihmiskunnan kannalta parhaiden ratkaisujen löytämisessä.

Occipitale
Seuraa 
Viestejä174
anklebone
Ja edellisessä puhuin tietysti ihmisen lajina säilymisestä, jotta sen evoluutio jatkaisi kehittymistään ns. paremmaksi ja paremmaksi. Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt ja ihmiskunta tuhoutumassa nykyisen yhteiskuntarakenteen takia?



On noissa tietystä kulmasta katsoen pointtinsa, mutta ensi pitää kuitenkin sisäistää Darwinismin ydinajatus. Darwinismin evoluutioteoria ei tähtää parempaan ja parempaan kehitykseen, vaan vallitseviin tilanteisiin sopeutumista (survival of the fittest).

Tämä yhteiskuntarakenne suosii kouluttamattoman (tarkoittamasi huonosti toimeentulevat) porukan lisääntymistä. Nämä kouluttamattomat ihmiset lisääntyvät huomattavasti tehokkaammin kuin koulutetut, hyvän toimeentulon ja statuksen omaavan ihmiset, eli kouluttamattomat ovat sopeutuneet paremmin vallitseviin olosuhteisiin. Evoluutio ei pyri kehittämään ihmisen henkistä pääomaa tai tue meidän kokemiamme "parempia" ominaisuuksia.

Pikku Gen
Äppäppäp. "Hyvännäköisyys" on ollut aina evoluution kannalta positiivinen piirre. "Hyvännäköiseksi" mielletään symmetrinen ja hyvinvoivan näköinen kumppani, ja symmetrisyys kielii geneettisestä laadukkuudesta ja siitä ettei kumppani kärsi/ole kärsinyt toimintakykyä haittaavista sairauksista tai puutostiloista.



Ja tosta on tutkimus, jossa lisääntymisikäisiltä naisilta kyseltiin kuukautiskierron eri vaiheissa miesten valokuvien perusteella, että kenen kanssa pariutuisit? Kiimassa olevat naiset (ovulaation aikana) valitsivat ensisijaisesti juuri symmetriset ominaisuudet omaavan miehet ja ovulaation ulkopuolella naiset taas painottivat valinnassaan miehen toimeentuoa ja kykyä elättää perhettä.

Vastaukset on siellä mistä ne löytää

Aloittajan näkökulma on liian kapea ja perustuu lintukodon sisällä tehtyihin havaintoihin. Varallisuudella ja sen ulkoisilla piirteillä on erittäin suuri merkitys lisääntymisessä. Populaari kulttuuri käytännyssä perustuu seksuaalisuuden ilmenemiselle, joten jos emme osaa, se opettaa meidät käyttäytymään haluttavasti, josta noin keskimäärin seuraa lisääntyminen.
Ihmisen seksuaalinen vetovoima korreloi varallisuuden ja sen ilmenemisen kanssa. Iphonen käyttäjät saavat enemmän seksiä jne.
Kauneus teollisuus on myös vaurauden ilmaisemista. Vaikka isoilla rinnoilla ja botox -huulilla huijataan miesten vaistomaista käyttäytymistä, kertoo se myös muutosten tekijän sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta.

Kuin jo mainittiin, suuri osa naisista haluaa edelleen pitkän, symmetrisen ja hyvin toimeen tulevan miehen, joka saa esittää boheemeja piirteitä vain silloin kun nainen on ovulaatiossa, joten biologian osuus ei pienimmässäkään määrin ole poissa pariutumisen kulttuurista. Itseasiassa päinvastoin.

Viktoriaaninen Englanti oli pariutumisen kannalta huomattavasti haastavampi ympäristö kuin tänä päivänä. Tuokin koski vain pientä osaa väestöstä. Rahvaalla ei ole koskaan ollut ongelmia lisääntyä Voisi sanoa, että syntyvyyden sääteleminen liittyy suuriin varallisuuseroihin edelleenkin ja varallisuuden eri asteet luovat kasti-eroja eri sosiaaliluokkien välille.

On vaikea sanoa mihin ihmisen evoluutio etenee. Einstein ei tiettävästi tuottanut valtavasti jälkikasvua, mutta menestyvällä nyrkkeilijällä tai koripalloilijalla saattaa siittää globaalisti.

anklebone
Ja edellisessä puhuin tietysti ihmisen lajina säilymisestä, jotta sen evoluutio jatkaisi kehittymistään ns. paremmaksi ja paremmaksi. Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt ja ihmiskunta tuhoutumassa nykyisen yhteiskuntarakenteen takia?

Lisäisin vielä, että homoseksuaalit ovat hyvä esimerkki siitä, että ihmisen evoluutiossa on mennyt joku vikaan. Homous voidaan mielestäni osoittaa johtuvan virheestä geeniperimässä. Älkää sitten käsittäkö väärin, en ole todellakaan mikään homofoobikko ja kannatan mm. heidän adoptio-oikeuttaan yms. En kuitenkaan ole mikään aktiivinen homojen puolestapuhuja myöskään.

Se vielä, että ihmisen oma immuniteetti tauteja vastaan on nykyään paljon huonompi kuin villieläimillä. Eikö tuokin kerro ihmisen geeniperimän olevan tällähetkellä todella heikossa tilanteessa?





Aika monilla eläinlajeilla on sitten tuo "homousvirhe" Eipä merkittävästi näytä haittaavan. Ulkonäköpointti sitten on enemmän länsimaissa toimiva eikä täälläkään mikään sääntö (on sillä ulkonäöllä muuallakin väliä, mutta aika usein toimeentulo tulee ihan ykkösenä). Toisinsanoen kumppaneista voi "kilpailla" muillakin keinoilla kuin ulkonäöllä (ja usein on pakkokin). Raha nyt tietenkin on ihan se klassinen tapa. Ihmisiä on sen verran monta miljardia että joidenkin heikon geeniperimänkin kestää vallan mainiosti. Yleensä ihmiset ovat olleet huolissaan enemmänkin liiasta väestönkasvusta. Ja onko tullut mieleen että, kun miehiä ja naisia on about saman verran, niin niitä hyvännäköiseksi luokiteltuja ei ihan kaikille taida riittää. Ja miksi "voidaan olettaa, että hyvännäköinen kumppani voi olla sitten taas huonosti toimeentuleva sekä ehkä myös päihdeongelmainen"? Voipi olla, voipi olla että ei. Voihan sitä olettaa vaikka mitä.

anklebone

Eli ihmisen evoluutio on myös tässäkohtaa kääntynyt tuhoamaan lajin, ns. turhana. Ihminen lajina tulee tuhoutumaan, tavalla tai toisella.



Ihminen lajina tulee mitä todennäköisemmin tuhoutumaan tavalla tahi toisella ja kyse onkin lähinnä ajasta. 100 vuotta, 1000 vuotta, 1 000 000 vuotta? Olisi kerrassaan hämmästyttävä suoritus, jos tässä selvittäisiin ikuisesti Se kun on hiukka pitkä "aika".

anklebone

Vai mitä mieltä olette?

Sitä mieltä, että meillä on todellisiakin ongelmia niin paljon, ettei noihin pointteihin välttämättä kannattaisi tavan tallaajan tuhlata liikaa aikaa.

anklebone
Ja edellisessä puhuin tietysti ihmisen lajina säilymisestä, jotta sen evoluutio jatkaisi kehittymistään ns. paremmaksi ja paremmaksi. Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt ja ihmiskunta tuhoutumassa nykyisen yhteiskuntarakenteen takia?

Ja noin sadannen kerran, evoluutio ei tähtää lajin säilymiseen.

Se ei tähtää edistykseen, paremmaksi kehittymiseen eikä tee pitkän tähtäimen suunnitelmia. Se on, hyvänen aika, pelkkä prosessi, joka johtuu erilaisten yksilöiden erilaisesta lisääntymismenestyksestä. Evoluutio sopeuttaa populaatioita tämän hetken olosuhteisiin sillä yksinkertaisella prosessilla, että enemmän jälkeläisiä saavien yksilöiden geenit yleistyvät. Se, johtaako tämä pärjäämiseen myös pitkällä aikavälillä, on hyvän tuurin varassa: populaatio voi sopeutumalla yhtä hyvin tuomita itsensä pikaiseen sukupuuttoon kuin varmistaa pitkän ja menestyksekkään elinkaaren. Mikään prosessi evoluutiossa ei tee valintoja tulevaisuutta ajatellen, vaan ainoastaan tämän hetken olosuhteita.

Niinpä monimutkaistuminen ja taantuminen, heikkeneminen ja vahvistuminen, valintapaineiden voimistuminen ja heikkeneminen ovat kaikki aivan yhtä paljon Darwinin evoluutioteorian - ja vielä enemmän nykyisen synteettisen evoluutioteorian - mukaisia tapahtumia.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Homous eläinkunnassa on hyödyksi, sillä eläin joka ei itse lisäänny voidaan laittaa hoitamaan lauman muiden yksilöiden jälkeläisiä.

On useita lajeja joiden keskuudessa lisääntyykin vain alfapari. Emmehän me voi tietää lauman muiden parien mahdollisesta heteroudesta mitään, kun ne eivät saa/pääse parittelemaan ja täten todista omaa heterouttaan...

Lisäksi mahdollisesti lisääntymiskarkeloissa yksinäisiksi jääneet eläimet voisivat hajottaa lauman yhtenäisyyttä, ellei niillä olisi mahdollisuus edes "leikkiä" pariutumista oman sukupuolensa edustajien kanssa.

Ihmiskuntaa ajatellen homoseksuaalisuus lienee säilynyt myös sen takia että miesjoukossa aggressiivinen keskinäinen kilpailu saattaisi nousta mittaan määräämättömään elleivät miehet kykenisi tuntemaan toisiaan kohtaan minkäänlaisia lämpimiä tunteita, vaan kokisivat oman sukupuolensa muut edustajat aina kilpailijoiksi ja uhkatekijäksi. Toimiakseen joukkona esim. saalistaessaan miehille on hyväksi että on olemassa keskinäistä kiintymystä.

***

Jos evoluutiosta ihmisen kohdalla pitäisi jotain negatiivista keksiä, niin minulle tulee mieleeni leukaluun pienentyminen ja viisaudenhampaat jotka kasvaa vinksottavat missä sattuvat kun eivät enää sovi siihen leukaan. Toivottavasti mokomat hampaat tulevaisuudessa jäävät kokonaan kuvioista pois.

Ja vielä kymmenennen tuhannen kerran Mei Longin lisäykseksi, että homoseksuaalisuus on ihmisten antama nimitys seksuaalisuudelle jonka tulkitsemme olevan homoseksuaalisuutta. Näennäiset hinttipingviinit voivat kameran välttäessä ja etenkin luonnontilassa "lipsahtaa" heteroiksi ja se riittää.

Biseksuaaliselle tai vaikka sitten 100% hinttipingiivinille on aivan yksi hailee, kunhan sen sisarukset pääsevät jatkamaan tämän geeniperimää - jos halutaan antaa tämänkään vertaa arvoa yksittäisille pingviinien sukulnjoille laajemman populaation menestymisen sijaan.

Ihmisillä homoseksuaaleja on hämmästyttävän yhtäläisesti niissäkin populaatioissa, joissa harjoitetaan ns. rituaalista homoseksuaalisuutta. Homoseksuaalisuus on biologista, mutta myös kulttuurista. Homoseksuaalisuuden harjoittaminen silloin tällöin tai jopa enimmän osan aikaa on eri asia kuin totaalinen homoseksuaalisuus.

tli
Seuraa 
Viestejä1177

Minua on oikeastaan jo aika pitkään hieman rapannut tuoa sattumasetien ja -tätien valta-asema evoluutioteoreetikoiden joukossa. He eivät selvästi tiedä yhtään mitään siitä eliökunnan kehityksestä, mikä on maapalloplaneetalla tapahtunut. Jos siitä ylipäätänsä jotakin pystyy näkemään, niin onhan päivänselvää, että eliökunnan kehityksellä on ollut täysin selvä suunta. Kysymys ei tietysti ole tietoisesti valitusta suunnasta.

Lähes 4 miljardin vuoden aikana toteunut kehitys on selvästi kulkenut yksinkertaisemmista elämän muodoista monimutakaisempiin ja kehittyneempiin muotoihin vai väittääkö joku sattumasetä tai -täti, että vaikkapa ihminen tai simpanssi eivät olisi kehittyneempiä elämän muotoja kuin bakteeri.

Aika merkillistä, jos jotkut ns. tiedemiehet tai -naiset eivät hyväksy aivan selvää empiiristä aineistoa, joka kyllä pitäisi olla kaikkien tiedossa.

Tähän ajatteluun voi olla taustalla, että kiistämättömästä neroudestaan huolimatta Darwinilta jäi yksi tärkeä erottelu tekemättä, vaikka siihen hänen aikanaankin olisi ollut selvät mahdollisuudet, vaikka esim. genetiikasta ei silloin ollut aavistustakaan. Luonnonvalinnan merkitystähän hän korosti aivan oikein sopeutumattomien karsinnassa, mutta kokonaisasetelmassa hän jätti seuraavat 2 tekijää selvästi erittelemättä:

1. Populaatioiden kasvupainehan antaa luonnonvalinnalle jatkuvasti uutta materiaalia ja tällöin lienee selvää, että kehittyneimmät ja sopeutuvimmat selviävät. Tämä on yksi prosessi, joka antaa selvästi suuntaa evoluutiolle. Missään nimessähän se ei kuitenkaan ole mitään tietoista suuntaa. Siis jo Darwinin aikana oli pääteltävissä yksi evoluutiolle suuntaa antava mekanismi.

2. Toinen tekijä on sitten olosuhteiden muutokset. Tämä taas on prosessi, jonka puitteissa kehittyneemmät eliöt voivat kuolla sukupuuttoon ja kehittymättömämmät säilyä. Tämä prosessi ei siis välttämättä anna suuntaa evoluutiolle, vaikka senkin puitteissa lienee mahdollista, että monipuolisemmilla eliöillä voi olla paremmat edellytykset sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Tämän puutteen havaitseminen Darwinin ajattelussa ei toki ole omaa ansiotani, vaan havainto on peräisin aika varmasti Engelsiltä ja jos oikein muistan, niin hänen teoksestaan "Luonnon dialektiikka".

Rupesin kirjoittamaan tätä oikeastaan siksi, että tuo sattumaan perustuva ja mihin tahansa suuntiin mahdollinen kehitysteoria ei todellakaan kykene selittämään yhtään mitään faktisesti tapahtuneesta, todellisesta, tiettyyn suuntaan tapahtuneesta eliökunnan kehityksestä . Jo Darwinin aikana oli mahdollista selvästi nähdä evoluutiolle suuntaa antavia mekanismeja.

Se tieto, mitä nykytietämyksen valossa voidaan saavuttaa evoluution ilmiselvästä perussuunnasta, jää vielä nähtäväksi. Lienee kuitenkin mahdollista, että geneettisten muutostenkin mekanismista voi löytyä selittäviä tekijöitä. Muistan kuulleeni jostain aika uudesta tutkimustuloksesta, joka on osoittanut, että paluu kehityksessä taaksepäin ei olisi geneettisesti mahdollista jonkin lajin puitteissa.

Miten tämä liittyy ihmisen evoluutioon? Se liittyy siihen yksinkertaisesti sillä tavoin, että ihmislajiin ei kohdistu luonnonvalintaa samalla tavoin kuin eläinlajeihin. Tällöin, jos ihmislajissa esiintyy evoluutiota, niin sen täytyy tavalla tai toisella syntyä itse evoluutioprosessista sisäsyntyisesti, jolloin joudutaan hakemaan niitä mekanismeja, jotka tuottavat evoluutiota sisäsyntyisesti.

tli
Minua on oikeastaan jo aika pitkään hieman rapannut tuoa sattumasetien ja -tätien valta-asema evoluutioteoreetikoiden joukossa. He eivät selvästi tiedä yhtään mitään siitä eliökunnan kehityksestä, mikä on maapalloplaneetalla tapahtunut. Jos siitä ylipäätänsä jotakin pystyy näkemään, niin onhan päivänselvää, että eliökunnan kehityksellä on ollut täysin selvä suunta. Kysymys ei tietysti ole tietoisesti valitusta suunnasta.

Nisäkkäät ovat kyllä monimutkaisempia, ja sillä tavalla määritellen "kehittyneempiä" kuin bakteerit. Mutta ovatko ne kehittyneempiä siinä mielessä, että ne olisivat paremmin ympäristöönsä sopeutuneita, paremmin sukupuuttoa välttäviä tai runsaslukuisempia? Eivät todellakaan, päinvastoin.

Entä kumpi on kehittyneempi, jokirapu vai trilobiitti? Norsu vai chalicotheri? Sauropodi vai krokotiili?

Kehittyneisyys siis riippuu määritelmästä eikä ole suinkaan niin yksiselitteistä kuin tlin viesti (ainakin minulle) antoi ymmärtää.

Toinen ongelma tässä ajattelussa on se, että kaikki eliöt ovat syntyneet yhtä aikaa, koska niillä on yhteinen esi-isä. Kaikki ovat siis kehittyneet tismalleen yhtä kauan. Jos evoluutiolla olisi jokin selkeä suunta yksinkertaisesta monimutkaiseen, miksi niitä yksinkertaisia on vielä olemassa? Eikö jäljellä pitäisi olla vain kehittyneitä eliöitä?

Lamarckin evoluutioteoriassa 1800-luvulla oli vähän sama periaate: eli että eliöt kehittyvät scala naturaea pitkin yksinkertaisesta ja alkeellisesta monimutkaiseen. Lamarck törmäsi tähän samaan loogiseen ongelmaan, ja selitti sen näppärästi sillä, että alkeellista elämää syntyy tietenkin koko ajan lisää! Toivottavasti tli:llä on tähän jokin fiksumpi perustelu.

tli

1. Populaatioiden kasvupainehan antaa luonnonvalinnalle jatkuvasti uutta materiaalia ja tällöin lienee selvää, että kehittyneimmät ja sopeutuvimmat selviävät. Tämä on yksi prosessi, joka antaa selvästi suuntaa evoluutiolle. Missään nimessähän se ei kuitenkaan ole mitään tietoista suuntaa. Siis jo Darwinin aikana oli pääteltävissä yksi evoluutiolle suuntaa antava mekanismi.

2. Toinen tekijä on sitten olosuhteiden muutokset. Tämä taas on prosessi, jonka puitteissa kehittyneemmät eliöt voivat kuolla sukupuuttoon ja kehittymättömämmät säilyä. Tämä prosessi ei siis välttämättä anna suuntaa evoluutiolle, vaikka senkin puitteissa lienee mahdollista, että monipuolisemmilla eliöillä voi olla paremmat edellytykset sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.


Usko pois, kyllä tätä on pohdittu ja tutkittu.

Erityisen hyvää aineistoa ilmiöstä saadaan, kun tutkitaan massasukupuuttoja. Nehän ovat hyvin nopeita ja rajuja ympäristön muutoksia. Niissä huomataan, että suuret ja erikoistuneet eläimet katoavat todennäköisimmin. Pienet generalistit - eli ne monipuoliset eliöt - pärjäävät. Mutta ovatko pienet generalistit kehittyneempiä kuin isot spesialistit? Tuskinpa.

Tasaisina olosuhteet eivät tällä planeetalla pysy juuri koskaan, mutta ykkösesimerkkisi tilanteena voidaan pitää riittävän hitaasti muuttuvaa ympäristöä. Silloin ympäristöön sopeutumista ja välillä myös vanhojen eliölajien hidasta korvautumista paremmin sopeutuneilla on havaittavissa. Mutta kuten jo sanoin, ympäristöön sopeutuminen voi olla ja usein onkin ristiriidassa eliön monimutkaistumisen tai jopa lajin pitkäaikaisen säilymisen kanssa. Esimerkiksi juurikin tuon pitkällemenevän erikoistumisen kautta.

Lopputulemana on, ettei evoluutiolla ole tietoista, sisäsyntyistä suuntaa. Silti, totta kai, suuntaa on: luonnonvalinta, muuttuva ympäristö ja muut tekijät pitävät siitä huolen. Suunta vain on eri kehityslinjoissa ja eri aikoina erilainen. Lopputuloksena on luonto, jossa on miljoonia erilaisia eliöitä miljoonissa kehityslinjoissaan, kaikissa monimutkaisuuden asteissa. Joissain kehityslinjoissa voidaan fossiileista havaita pitkäaikaistakin tasaista kehitystä tiettyyn suuntaan. Toisissa jatkuvaa edestakaisin sahaamista ja kolmansissa ei yhtään minkäänlaista muutosta. Minusta tämä kaaos ei kerro "ilmiselvästä perussuunnasta" vaan sellaisesta evoluutiosta, jollaista nykyinen evoluutioteoria sen ennustaakin olevan.

tli
Miten tämä liittyy ihmisen evoluutioon? Se liittyy siihen yksinkertaisesti sillä tavoin, että ihmislajiin ei kohdistu luonnonvalintaa samalla tavoin kuin eläinlajeihin. Tällöin, jos ihmislajissa esiintyy evoluutiota, niin sen täytyy tavalla tai toisella syntyä itse evoluutioprosessista sisäsyntyisesti, jolloin joudutaan hakemaan niitä mekanismeja, jotka tuottavat evoluutiota sisäsyntyisesti.

Ensin pitäisi todistaa, ettei ihmispopulaatioissa ole lainkaan luonnonvalintaa, sukupuolivalintaa eikä migraatiota. En ole ollenkaan vakuuttunut, että minkään näistä voidaan sanoa pitävän paikkansa edes välttävästi.

Mutta tapahtuisiko evoluutiota, jos nuo kaikki eliminoitaisiin? Mikä muuttaisi geenifrekvenssejä populaatioissa sisäsyntyisesti - sillä geenifrekvenssien muutos populaatiossa on evoluution määritelmä. Kappas, onhan meillä tähän mekanismi. Sen nimi on mutaatiot. Niitä syntyy tietyllä frekvenssillä kaikissa populaatioissa, joten ne tuottavat uusia geenimuotoja kaiken aikaa ja samalla muuttavat entisten frekvenssejä. Toinen tällainen mekanismi (en tiedä määrittelisitkö tätä sisäsyntyiseksi) on sattuma. Nämä syntyvät uudet alleelit fiksoituvat tietyllä frekvenssillä puhtaasti sattumaltakin, joten evoluutiota todella tapahtuu, vaikkei mikään paine sitä ajaisi.

Jos tällainen koe todella pystyttäisiin tekemään, olisi kyllä mielenkiintoista tietää, olisiko satunnaisajautumisella jonkinlaista pitkän aikavälin suuntaa. Tapahtuuko mutaatioita suuremmalla todennäköisyydellä vaikkapa suurempaa tai pienempää ruumiinkokoa kohti? Muutaman tuhannen sukupolven aikana tällaisista saatettaisiin saada kohtuullisen luotettavaakin aineistoa. Harmi kyllä luonnonvalintaa on mahdotonta täysin eliminoida ja meillä ei ole satoja vuosia aikaa kokeiden toteuttamiseen.

Mei long
Nämä syntyvät uudet alleelit fiksoituvat tietyllä frekvenssillä puhtaasti sattumaltakin, joten evoluutiota todella tapahtuu, vaikkei mikään paine sitä ajaisi.



Tutkijat ovat innoissaan todettuaan kymmenen koralliriutalla asuvan kalalajin eriytyneen ilman mitään selkeää ulkoista syytä; elääpä seitsemän näistä lajeista samalla koralliriutalla toistensa lomassa:

http://www.reef.org/db/publications/3901

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... x/abstract

Joistakin linnuista oli pari vuotta sitten samantapainen tutkimus, mutta olen kadottanut lähteen.

anklebone

Niin, puhuin kyllä ihan ihmisen omasta immuniteetistä. Nykyään länsimaissa jo vauvana saa muutamia rokotteita sairauksia vastaan, koska ihmisen oma immuniteetti ei taudille pärjää vaan se johtaa kuolemaan.



No ei se immuniteetti pärjännyt sen paremmin ennen rokotteiden keksimistäkään.

P.S.V.
Mei long
Nämä syntyvät uudet alleelit fiksoituvat tietyllä frekvenssillä puhtaasti sattumaltakin, joten evoluutiota todella tapahtuu, vaikkei mikään paine sitä ajaisi.



Tutkijat ovat innoissaan todettuaan kymmenen koralliriutalla asuvan kalalajin eriytyneen ilman mitään selkeää ulkoista syytä; elääpä seitsemän näistä lajeista samalla koralliriutalla toistensa lomassa

Mielenkiintoista kyllä. Lajiutumisen aikaansaavista mekanismeista ei vielä tiedetä tarpeeksi, vaikka parin viime vuosikymmenen aikana onkin edistytty hurjasti.

"Ilman selkeää ulkoista syytä" lajiutuminen onkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Miksi Afrikan joissa on yli 200 norsukalalajia, mutta vain yksi nauhanorsukalalaji? Miksi jokseenkin jokaisessa Amazonin sivujoen sivu-uomassa on omat plekolajinsa? Miksi Phylloscopus-sukuun kuuluu 56 lähes identtistä pientä, ruskeaa hyönteissyöjälintua, eikö yksi riittäisi? Esimerkkejä löytyy kyllä.

Varmoja vastauksia on paha antaa, koska ajassa ei voi matkustaa taaksepäin katsomaan, mitä kunkin lajiutumisen aikana oikein tapahtui. Äskettäin on kuitenkin saanut lisää painoarvoa näkemys, että lajeja voi todella syntyä "ilman mitään järkevää syytä" eli yksinkertaisesti siksi, että jossakin osapopulaatiossa parinvalintaan liittyvät signaalit muuttuvat. Silloin muiden populaatioiden yksilöitä ei enää hyväksytä kumppaneiksi, vaikka ne olisivat muuten täysin identtisiä, ja uusi laji on syntynyt. Tämä ei välttämättä vaadi juuri minkään vertaa geneettisiä eroja, joten se voi tapahtua hyvin nopeasti, ja kymmeniätuhansia vuosia myöhemmin tapahtumaa on lähes mahdotonta jäljittää.

Uunilintujen kohdalla erottavana tekijänä on laulu: nämä lähes tismalleen samannäköiset linnut laulavat aivan eri tavoin, kuten kuka tahansa pajulinnun, tiltaltin ja sirittäjän tunteva tietää. P.S.V.:n korallikaloilla ilmeisesti väri, sillä kalojen mainitaan muistuttavan toisiaan muuten, mutta olevan aivan eri värisiä. Norsukaloilla parinvalintakriteerinä on sähköimpulsseilla tuotettu "laulu", jonka myös äskettäin havaittiin poikkeavan lajeilla, joilla ei ole minkäänlaisia ulkonäöllisiä tai ekologisia eroja.
Tässä Carl Zimmerin artikkeli norsukala-asiasta:
http://blogs.discovermagazine.com/loom/ ... ve-shocks/
Ja tässä itse tutkimusartikkeli:
http://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/655221

taucalm
Seuraa 
Viestejä7174
anklebone

Ihminen taas on todella riippuvainen sille annettavista piikeistä. Itse en sikapiikillä käynyt.

korjaan hieman. ihminen ei ole riippuvainen, mutta lääketeollisuus on. piikit ja myrkyt on sen ainoa tulonlähde. median suulla ihmisille taas uskotellaan, että he ovat todella riippuvaisie lääketeollisuudesta, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

ihmisen terveys on suoraan verrannollinen ravinnon puhtauteen, jota ihminen nauttii.
ihminen on riippuvainen piikeistä ja myrkyistä, joita lääketeollisuus tarjoaa vain, jos ihminen nauttii tämänkaltaista http://www.taloussanomat.fi/markkinoint ... 35?ref=tf1 "ravintoa".

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

tli
Seuraa 
Viestejä1177

Puutun tässä kommentissani vain kahteen keskeiseen asiaan:

Mei long
tli
Minua on oikeastaan jo aika pitkään hieman rapannut tuoa sattumasetien ja -tätien valta-asema evoluutioteoreetikoiden joukossa. He eivät selvästi tiedä yhtään mitään siitä eliökunnan kehityksestä, mikä on maapalloplaneetalla tapahtunut. Jos siitä ylipäätänsä jotakin pystyy näkemään, niin onhan päivänselvää, että eliökunnan kehityksellä on ollut täysin selvä suunta. Kysymys ei tietysti ole tietoisesti valitusta suunnasta.

Nisäkkäät ovat kyllä monimutkaisempia, ja sillä tavalla määritellen "kehittyneempiä" kuin bakteerit. Mutta ovatko ne kehittyneempiä siinä mielessä, että ne olisivat paremmin ympäristöönsä sopeutuneita, paremmin sukupuuttoa välttäviä tai runsaslukuisempia? Eivät todellakaan, päinvastoin.



Sorry vaan, mutta minusta tuo on täysin tyhjänpäiväistä spekulointia, jonka jotkut kuvittelevat olevan syvällisten mietteiden esittämistä. Tuo syvällisyyden kuvitelma tulee siitä, että ei tunneta riittävän hyvin tieteen ja filosofian historiaa ja sitä, mikä on oivallettu mahdollisesti jo pari tuhatta vuotta sitten suurten ajattelijoiden pääkopassa. Ne suurten ajattelijoiden pääkopat ovat muuten selvästi korkeammalla kehitystasolla kuin bakteerin alkeelliset, täysin tiedostamattomat reaktiot ympäristöön.

Entäs kehitys. Ensinnä eliön tai minkä tahansa olion kehittyneisyyden taso voidaan määrittää vain oliosta itsestään, ei sen ympäristöstä.

Toiseksi kehitys on jo määritelmällisesti uusien kvaliteettien syntymistä, minkä edellytyksenä on usein monimutlkaisempi rakenne. Kehitys on siis emergenssiä eli uusien kvaliteettien syntymistä. Näitä uusia kvaliteetteja ei voi mitenkään redusoida takaisin, vaan niiden puitteissa syntyy omia lainalaisuuksia. Esim. eliöistä puhuttaessa tasalämpöisyys on uusi kvaliteetti verrattuna vaihtolämpöisyyteen, joten kysymys on täysin selvästi kehityksestä.

Emergenssistä ja uusista kvaliteeteista olen kyllä käynyt jo niin monta väittelyä tällä sivustolla, että en viitsi siihen enään ruveta, koska asia ei tunnu menevän mitenkään perille, vaikka esim. Suomen tiedefilosofien parissa asia oli selvästi tunnettu jo kymmeniä vuosia sitten, esim. Oiva Ketonen.

Mei long

Mutta tapahtuisiko evoluutiota, jos nuo kaikki eliminoitaisiin? Mikä muuttaisi geenifrekvenssejä populaatioissa sisäsyntyisesti - sillä geenifrekvenssien muutos populaatiossa on evoluution määritelmä. Kappas, onhan meillä tähän mekanismi. Sen nimi on mutaatiot. Niitä syntyy tietyllä frekvenssillä kaikissa populaatioissa, joten ne tuottavat uusia geenimuotoja kaiken aikaa ja samalla muuttavat entisten frekvenssejä. Toinen tällainen mekanismi (en tiedä määrittelisitkö tätä sisäsyntyiseksi) on sattuma. Nämä syntyvät uudet alleelit fiksoituvat tietyllä frekvenssillä puhtaasti sattumaltakin, joten evoluutiota todella tapahtuu, vaikkei mikään paine sitä ajaisi.



Tässä on toinen kohta, johon halusin puuttua. Mutaatioihin ja niiden oletettuun satunnaisuuteenhan perustuu koko tämä sattumasetien ja -tätien koulukunnan ajattelu. Siis tapahtuu vain satunnaisia mutaatioita ja sitten luonnonvalinta valkkaa parhaat. Valitettavasti en jokaisen havaittavissa olevan empirian perusteella usko tuohon malliin, sillä se ei mitenkään selitä sitä systemaattista kehitystä, mikä eliökunnassa on tapahtunut.

Tästähän on vaikka kuinka paljon jo esimerkkejäkin. Esim. jollekin saarelle joutuneet jyrsijät ovat muutamissa vuosissa tuottaneet juuri niihin olosuhteisiin sopeutuneet ominaisuudet, vaikka sellaisten, ulkoisten syiden aiheuttamien mutaatioiden todennäköisyys on häviävän pieni ja siihen pitäisi satunnaisuuden mukaan mennä tuhansia vuosia. Ja nyt vastahan tuli julkisuuteen se jossain tiedelehdessä julkaistu tulos, jonka mukaan genetiikka ei voi mennä taaksepäin jonkin lajin puitteissa.

Tai ajatellaan vaikkapa ihmislajin kehitystä Afrikasta lähdön jälkeen. Sehän tapahtui nykykäsityksen mukaan n. 60000 vuotta sitten. Siis ihmissukupolvissa laskien sen jalkeen on elänyt vain n. 2000 sukupolvea. Se on helvetin vähän. Tämän n. 2000 sukupolven aikana on tapahtunut kolmen, ulkoisilta piirteiltään selvästi poikkeavan rodun kehittyminen. Kaikkihan tietysti kuuluvat samanarvoisina ihmislajiin, mutta ulkoisten piirteiden poikkeamat ovat selvät.

Mitenkä tämä sitten on tapahtunut sattumateoreetikoiden mielestä? Heidän mielestäänhän yhdessä ainoassa populaation jäsenessä on sattunut satunnainen mutaatio, joka sitten on levinnyt vuosimiljoonien kuluessa koko populaatioon. Mutta herrajumala, tässähän on ollut käytettävissä vain n. 2000 sukupolvea.

Siis heidän teoriansa mukaan jossain yksilössä (vaikkapa mies) on tapahtunut satunnainen, harvinainen mutaatio, joka on vaikuttanut esim. ihonväriin. Tämä mutaatio on sitten levinnyt kaikkiin ko mantereen populaatioihin. Samanlainen satunnainen ja harvinainen yksittäinen mutaatio (joissain toisissa miehissä) on sitten vaikuttanut nenän muotoon, silmien muotoon, hiusten väriin jne. jne. N. 2000 sukupolven aikana nämä kaikki satunnaiset ja harvinaiset yksittäiset mutaatiot ovat levinneet koko mantereelle.

Huh, huh, täytyy sanoa, että ovat olleet tosi kovia panomiehiä, kun ovat onnistuneet levittämään sitä mutatoitunutta geeniään ympäri mantereen, jotta ominaisuuksien yleistyminen olisi ollut mahdollista vain 2000 sukupolven aikana . Näitä kovia kundeja on täytynyt olla kaikille satunnaisesti muuttuneille geeneille. Valkoisen rodun suhteen kehitykselle Euroopassa on ollut aikaa vain n. 40000 vuotta.

Sorry vaan, mutta mielestäni satunnaiset, ulkoisten syiden aiheuttamat mutaatiot eivät yksinkertaisesti selitä evoluutiota. Tällöin täytyy etsiä muita tekijöitä, jotka tuottavat kehitystä. Luonnonvalintahan toki toimii luonnonvaraisessa eliökunnassa, minkä toki jo Darwin oivalsi.

tli
Puutun tässä kommentissani vain kahteen keskeiseen asiaan:

...

Sorry vaan, mutta minusta tuo on täysin tyhjänpäiväistä spekulointia, jonka jotkut kuvittelevat olevan syvällisten mietteiden esittämistä. Tuo syvällisyyden kuvitelma tulee siitä, että ei tunneta riittävän hyvin tieteen ja filosofian historiaa ja sitä, mikä on oivallettu mahdollisesti jo pari tuhatta vuotta sitten suurten ajattelijoiden pääkopassa. Ne suurten ajattelijoiden pääkopat ovat muuten selvästi korkeammalla kehitystasolla kuin bakteerin alkeelliset, täysin tiedostamattomat reaktiot ympäristöön.

Entäs kehitys. Ensinnä eliön tai minkä tahansa olion kehittyneisyyden taso voidaan määrittää vain oliosta itsestään, ei sen ympäristöstä.

Toiseksi kehitys on jo määritelmällisesti uusien kvaliteettien syntymistä, minkä edellytyksenä on usein monimutlkaisempi rakenne. Kehitys on siis emergenssiä eli uusien kvaliteettien syntymistä. Näitä uusia kvaliteetteja ei voi mitenkään redusoida takaisin, vaan niiden puitteissa syntyy omia lainalaisuuksia. Esim. eliöistä puhuttaessa tasalämpöisyys on uusi kvaliteetti verrattuna vaihtolämpöisyyteen, joten kysymys on täysin selvästi kehityksestä.




Pahoittelut mahdollisesta epäkunnioittavuudesta, mutta minusta vaikuttaa nyt lähinnä siltä ettet tunne populaatiotutkimusta. Sanoisin jopa, että kritiikkisi on musta tuntuu-pohjaista. Tieteen filosofia tai antiikin ajattelijoiden näkemykset eivät aja yli selkeän todistusaineiston, vaikka se olisi kuinka paljon kivempaa niin.

Voit halutessasi toki määritellä kehittyneisyyden monimutkaisuudeksi. Arkikielessä ja kenties jossakin humanistitieteiden puolella kehittyminen tarkoittaa suurin piirtein paranemista, uusien ominaisuuksien ilmaantumista tai monimutkaistumista. Evoluutiobiologiassa sille on kuitenkin toinen merkitys, joten argumentti ”määritelmällisestä” menee vikaan. Evoluutiobiologiassa kehitys eli evoluutio tarkoittaa yksinkertaisesti populaation geneettisen koostumuksen muutosta ajassa. Ei ihme, että evoluutiobiologien puheet kuulostavat omituisilta, jos käyttää tieteenalan keskeisimmästä perustermistä aivan eri määritelmää.

Jos nyt leikitään, että kehittyneisyys on yhtä kuin monimutkaisuus, toki monisoluiset eläimet ovat kehittyneempiä kuin yksisoluiset, aitotumaiset kehittyneempiä kuin esitumaiset ja niin edelleen. Se ei silti poista sitä tosiseikkaa, että esitumaisia, yksisoluisia, vaihtolämpöisiä yms. "vähemmän kehittyneitä" eliöitä on edelleen olemassa. Mikään sisäinen suuntaus ei siis selvästikään automaattisesti aja eliöitä "kehittyneemmiksi", siis monimutkaisemmiksi. Tähdensin tätä jo edellisessä viestissäni. Lamarckin evoluutioteoria kopsahti juuri tähän ongelmaan.

Lukemattomista elämän historian aikana esiintyneistä kehityshaaroista nämä edistysaskeleet ovat tapahtuneet vain muutamassa harvassa, tai peräti yhdessä ainoassa: kaikilla nisäkkäillä esimerkiksi on yhteinen esi-isä, jolta nisäkkäille yhteiset piirteet on peritty. Matelijapiirteitä ei ole vaihdettu nisäkäspiirteiksi samaan tahtiin rinnakkain useassa eri kehityslinjassa, kuten sisäinen monimutkaistumismekanismi antaisi olettaa. Miksi tämä sisäinen mekanismi toimisi vain muutamassa harvassa kehityslinjassa? Eliöiden evoluutio ei ole ollut siistiä tikapuita kiipeämistä yhä paremmiksi, vaan tolkuttomasti rönsyilevää ja haarautuvaa levittäytymistä ja taas sukupuuttoja: ominaisuuksien ilmaantumista ja katoamista: sen tekee nykyinen, jo aika kattava fossiiliaineisto harvinaisen selväksi. Vielä 1900-luvun alussa asiasta oli epäselvyyttä, mutta enää ei.

Tässä on toinen kohta, johon halusin puuttua. Mutaatioihin ja niiden oletettuun satunnaisuuteenhan perustuu koko tämä sattumasetien ja -tätien koulukunnan ajattelu. Siis tapahtuu vain satunnaisia mutaatioita ja sitten luonnonvalinta valkkaa parhaat. Valitettavasti en jokaisen havaittavissa olevan empirian perusteella usko tuohon malliin, sillä se ei mitenkään selitä sitä systemaattista kehitystä, mikä eliökunnassa on tapahtunut.

...

Sorry vaan, mutta mielestäni satunnaiset, ulkoisten syiden aiheuttamat mutaatiot eivät yksinkertaisesti selitä evoluutiota. Tällöin täytyy etsiä muita tekijöitä, jotka tuottavat kehitystä. Luonnonvalintahan toki toimii luonnonvaraisessa eliökunnassa, minkä toki jo Darwin oivalsi.




Mitä taas tulee uusien alleelien leviämiseen ja fiksoitumiseen populaatioissa, sitä kyllä tapahtuu aika lailla nopeampaan tahtiin kuin miljoonissa sukupolvissa. Sitä voidaan tutkia varsin yksinkertaisilla matemaattisilla malleilla, jotka osoittavat että havaitut kehitysnopeudet ovat täysin mahdollisia, ja pikemminkin hitaampia kuin mallien perusteella voisi olettaa. "Musta tuntuu" ei siis tällä(kään) kertaa vastaa todellisuutta

Annoit esimerkeiksi saarille levinneet jyrsijät ja ihmisen leviämisen Afrikasta. Kummassakin on ollut mukana perustajavaikutus, eli uudelle alueelle levittäytynyt populaatio ei ole lähtökohtaisestikaan ollut täydellinen kopio alkuperäisestä äitipopulaatiosta. Lisäksi unohdat rekombinaation. Jokaista ominaisuuden muutosta varten ei tarvita uutta mutaatiota, vaan jo olemassaolevien alleelien erilaiset yhdistelmän tuottavat loputtoman määrän variaatiota. Joka populaatiossa on esimerkiksi kasoittain harvinaisia resessiivisiä (ja kaikkia muunkinlaisia) alleeleja, jotka kerran luonnonvalinnan suosimiksi tultuaan (tai sattumalta perustajavaikutuksen vuoksi) voivat yleistyä tai fiksoitua nopeasti.

Alleelien leviämisnopeuksia voi kokeilla leikkimällä erilaisilla simulaatiomalleilla.
Tässä esimerkiksi yksi, jossa voit määrätä luonnonvalinnan suosiman alleelin alkufrekvenssin (p) ja populaatiokoon (N) sekä sukupolvien määrän. Sivun alareunasta näet, että luonnonvalinnan voimakkuus on tässä simulaatiossa hyvin pieni, kun verrataan luonnonpopulaatioista mitattuihin:
http://darwin.eeb.uconn.edu/simulations ... drift.html

Leikin tällä äsken itse. Kun alleeli aloittaa frekvenssistä 0,01 (eli yhdellä sadasta on kyseinen alleeli) se tällä varsin laimeallakin luonnonvalinnalla hypähtää useimmissa tapauksissa fiksaatioon alle sadassa sukupolvessa. Ei siis miljoonia sukupolvia: kymmenet riittävät hyvin silloin, kun populaatio on melko pieni.

Tällä taas pääsee katsomaan, mitä saa aikaan pelkkä mutaatio ja satunnaisajautuminen:
http://darwin.eeb.uconn.edu/simulations ... ation.html

Ja tässä alleelien katoamis- ja fiksoitumisnopeuksia, kun vaikuttajana on pelkkä satunnaisajautuminen:
http://darwin.eeb.uconn.edu/simulations/drift.html

Mainittakoon nyt vielä, että usein sama ominaisuus voi syntyä monen eri mutaation kautta. On esimerkiksi lukuisia tapoja saada aikaan hieman isommaksi kasvava tai tummaturkkisempi yksilö. Jälkikäteen voidaan vertailla fenotyypiltään samanlaisia yksilöitä, ja todellakin nähdä, tuottiko niiden ominaisuudet identtinen mutaatio, vai hieman erilainen mutta saman vaikutuksen tuottava. Kun vielä yhdistetään tämä fylogeneettiseen analyysiin, voidaan siis selvittää, onko jokin ominaisuus ilmestynyt useita kertoja rinnakkaisissa kehityslinjoissa, vaiko vain kerran jollakin tutkittujen yksilöiden yhteisistä esi-isistä.

Mitä tulee suunnattuihin mutaatioihin (joita näyttäisit kannattavan), en mitenkään automaattisesti kiellä niiden olemassaoloa. Eliöiden genomeissa on esimerkiksi alueita, joilla mutaatiotaajuus on suurempi kuin toisilla, ja saattaa olla, että ne ovat juurikin sopeutumisen kannalta olennaisiin ominaisuuksiin vaikuttavia alueita. Tämä tekee sopeutumisesta todennäköisesti nopeampaa, mutta tapahtuvat mutaatiot ovat silti nykyisen todistusaineiston mukaan hyödyllisyytensä kannalta satunnaisia.

Tämä ymmärretään niin usein väärin, että selitän vielä. Kuvitteellisessa esimerkkieliössämme voisi tapahtua tavallista enemmän mutaatioita siinä genomin osassa, joka säätelee ruumiinkokoa. Niinpä kokomuuntelua syntyy enemmän kuin puhtaasti satunnaisten mutaatioiden toimesta voisi odottaa. Mutta muuntelua ei ala syntyä enemmän isompaan kokoon päin silloin, kun ympäristöön ilmestyykin vaikkapa pieniä yksilöitä syövä petoeläin (se olisi suunnattuja mutaatioita). Mistäpä ne geenit uudesta haukkalajista tietäisivät?

On myös teoriassa mahdollista, että ainakin jotkin eliöt voisivat stressattuina kasvattaa mutaatiotaajuuttaan, mutten tiedä onko tästä vielä varsinaisia todisteita. Jos joku tietää, arvostaisin viitettä.

Tietyn mutaation tapahtumisen näennäisen tähtitieteellisen pieneltä tuntuva todennäköisyys ei sekään ole ihan niin olematon, kun otetaan laskin kauniiseen käteen ja lasketaan.
Kohtuukokoisessakin populaatiossa ehtii muutaman tuhannen sukupolven aikana tapahtua jokseenkin jokainen mahdollinen pistemutaatio (tai ainakin ehtisi, jos mutaatiot olisivat kaikissa genomin osissa yhtä todennäköisiä: koska eivät ole, niitä todennäköisesti tapahtuu adaptiivisesti tärkeissä osissa vieläkin enemmän). Esimerkiksi laskin joskus toisen samantyylisen keskustelun yhteydessä, että ihmiseltä mitatulla keskimääräisellä mutaatiotaajuudella minkä tahansa pistemutaation esiintymisen todennäköisyys tällä hetkellä Suomen väestössä on noin 17 %. Minnekäs katosivat olemattoman pienet todennäköisyydet?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat