Puulämmitys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sähkölämmityksen lisäksi poltin takassa puita joka päivä. Laitoin pellit vain vähän raolleen, jotta puut palaisivat hitaammin, ja takan seinämät lämpiäisivät syvemmältä.

Mutta nuohooja sanoi, että pellit täytyy pitää enemmän auki, jotta veto käy kunnolla ja liekit loimuavat iloisesti. Hän sanoi, että jos puut palavat hitaasti, savupiipun sisäseinämiin kertyy kuin pikeä, jota on vaikea saada irti. Ja jos sitä on piipun seinämissä, siitä voi seurata nokipalo.

Puulämmitys taitaa olla melkein yhtä tyhjän kanssa, ja tulee kalliiksi.

Mitä mieltä muut ovat?

Sivut

Kommentit (189)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Haiskahtaa trollilta. Vastaan silti.

Olet ymmärtänyt koko idean täysin väärin. Puu on tarkoitus polttaa mahdollisimman kovalla tohinalla, jolloin se palaa myös tehokkaimmin. Mitä kuumempana puu palaa, sen suurempi osa sen palavista ainesosista ehtii yhtyä happeen ja luovuttaa lämpöenergiansa tulisijassasi, ennenkuin poistuu hormista taivaalle. Lisäksi kituuttaen palava puu saastuttaa. Niin ja tuo nokipalovaarakin on todellinen.

Nuohoojasi oli siis oikeassa.

Puulämmitys tulee taatusti kalliiksi jos tuhlaa puun lämpöarvon esittämälläsi tavalla täysin väärin polttamalla. Sama kuin heittelisit 2/3 haloista jokeen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Haiskahtaa trollilta. Vastaan silti.

Olet ymmärtänyt koko idean täysin väärin. Puu on tarkoitus polttaa mahdollisimman kovalla tohinalla, jolloin se palaa myös tehokkaimmin. Mitä kuumempana puu palaa, sen suurempi osa sen palavista ainesosista ehtii yhtyä happeen ja luovuttaa lämpöenergiansa tulisijassasi, ennenkuin poistuu hormista taivaalle. Lisäksi kituuttaen palava puu saastuttaa. Niin ja tuo nokipalovaarakin on todellinen.

Nuohoojasi oli siis oikeassa.

Puulämmitys tulee taatusti kalliiksi jos tuhlaa puun lämpöarvon esittämälläsi tavalla täysin väärin polttamalla. Sama kuin heittelisit 2/3 haloista jokeen.


Ei täällä ole trolleja.

Mutta esittämäsi logiikan mukaan olisivat avotakat tehokkaimpia, kun niissä ei mikään estä ilmanottoa. Kuitenkin niitä pidetään vain viihdykkeinä ja koristeina.
Lämmitykseen tarkoitetuissa uuneissa on suljettavat suuluukut ja niissä säädettävät ilma-aukot.

Jos asuisin vielä omakotitalossa, saattaisin testata lämmittämällä uunin kahdella samankokoisella puukasalla siten, että testiä ei pilaisi lämmin uuninkylki jo testiä aloittaessa.

Teippaisin lämpömittarin uunin kylkeen sopivaan kohtaan.
Ensin polttaisin puut nopeasti ja panisin pellit kiinni.
Sitten polttaisin toisen kasan hitaasti, mutta muuten toimisin kuin kuin ensimmäisenkin kasan poltettuani.
Tarkistaisin, kuinka kuinka lämpimänä ja kauan uuni kylki pysyy kummassakin tapauksessa.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
pinklin

Mutta esittämäsi logiikan mukaan olisivat avotakat tehokkaimpia. Siinähän ei mikään estä ilmanottoa. Kuitenkin niitä pidetään vain viihdykkeinä ja koristeina.




Höpsis. Avotakassa ei ole varaavaa massaa ja savukaasujen kiertokanavia.

pinklin

Lämmitykseen tarkoitetuissa uuneissa on suljettavat suuluukut ja niissä säädettävät ilma-aukot.



Jep. Näillä voi säätää palamistapahtumaa. Savupelti ei ole sitä varten. Sen pitää olla auki. Suuluukut ovat siksi, että ilmavirtauksia on näin parempi hallita. Ilma saadaan ohjattua tulen alle ja päälle sieltä missä se on edullisinta tehokkaan palamisen kannalta, eikä satunnaisesti mistä sattuu ja pyörteillen.

pinklin

Jos asuisin vielä omakotitalossa, saattaisin testata lämmittämällä uunin kahdella samankokoisella puukasalla siten, että testiä ei pilaisi lämmin uuninkylki jo testiä aloittaessa.

Teippaisin lämpömittarin uunin kylkeen sopivaan kohtaan.
Ensin polttaisin puut nopeasti ja panisin pellit kiinni. Tarkistaisin, kuinka kuinka lämpimänä ja kauan uuni kylki pysyy kummassakin tapauksessa.

Sitten polttaisin toisen kasan hitaasti, mutta muuten toimisin kuin kuin ensimmäisenkin kasan poltettuani.




Usko pois, noita testejä on tehty paljon. Kyllä se nyt vain on niin, että kuuma liekki lämmittää enemmän kuin kylmä. Saman puumäärän paloaika ei ole järin oleellinen muuttuja lämmön varaamisen suhteen, eikä siihen kauheasti edes pysty vaikuttamaan järjestelylläsi. Sen sijaan savukaasujen lämpötilaerot ovat merkittävä. Suurempi kokonaisenergiamäärä lyhyemmässäkin ajassa antaa paremman lopputuloksen kuin matalampi kokonaisenergai pidemmällä aikavälillä.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Kylmään tulipesään kannattaa aluksi panna kaasupoltin jotta hormi sitteen puilla vetää hyvin eikä käryt tunge sisälle.

Vierailija

Tästä puulämmityksestä, polttotapahtumasta ja tulisijoista on kosolti tietoa ja keskustelua tässä osastossa. Varsinaista ketjun nimeä en valitettavasti muista. Toivottavasti joku linkittää.

Lopputulemana sanoisin, että Koshin lausunto on lähes oikein.

Liian suurella vedolla puuta ei kannata polttaa.
Jos ilman syöttönopeus käy liian suureksi, palotilan ja puiden ohi virtaa ylimääräistä, käyttämättä jäävää ilmaa joka jäähdyttää palotilaa ja hormistoa. (myös sisälle imetään turhaan liikaa kylmää korvausilmaa).
Jos puuta poltetaan taas liian pienellä vedolla, puusta palaa herkimmin syttyvät yhdisteet ja loput menevät näkyvänä savutuksena pihalle palamatta = energiaa tuhlaantuu.
Myös nokea tulee enemmän.

Mitä nopeampi itse puumäärä X:n polttotapahtuma on, sitä vähemmän aikaa on reikä lämpimästä sisätilasta ulos pakkaseen auki, myös vähemmän pakkasilmaa vedetään korvausilmaksi sisälle. Liika vedättämien ei silti ole tarkoituksen mukaista.

Koshin kanssa yhdyn siihen, että savupelti täysin auki (paitsi itse kuristan kovalla tuulella silläkin, koska veto imee lähes puutkin hormiin...) ja ilmaräppänöillä säädetään palamista.

Olen itse sytyttänyt pesän kohtuullisella vedolla. Kun puut palavat kunnolla, suurentanut vetoa.
Loppuhiillosta pyrin kohentamaan suht usein, jotta palavat nopeasti ja tasaisesti. Hiillosta poltettaessa pienennän vetoa.

Yleensäkin olen katsonut, että puussa liekki elää iloisesti. Jos liekki lepattaa hitaanlaisesti tai liekin kärjessä musta savu tuprahtaa, suurennan vetoa.
Jos taas liekki lepattaa puusta hätäisen näköisesti ja palaa "humottamalla" niin pienennän vetoa.

Vierailija

Liki kaikki vastanneet ovat enemmän tai vähemmän väärässä jossain kohtaa. Kosh ei tehnyt pahoja virheitä, muttei osannut selittää avotakan ongelmia.

Avotakassa ongelma on erityisesti se, että palaminen tapahtuu liian suurella ilmaylimäärällä. Toki suomalainen tapa vetää hormi suoraan ulos pitää huolen siitä, että eipä paljon varaudu. Mutta periaatteessa avotakka ei vielä tee ratkaisusta huonoa vaan se ilmasuhde. Anglosaksisissa maissa on kehitelty avotakkoja, jotka toimivat myös lämmitysuuneina. Toki eivät yhtä tehokkaasti kuin pohjoismaalaiset vastakiertouunit.

Puun poltossa on kaksi asiaa huomiotava:

1. Puun on oltava kuivaa, kosteusprosentti ehdottomasti alle <20%, miel 10% (mikä edellyttää varastointia sisätiloissa polttoa edeltävät vuorokaudet)

2. Ilmamäärää joutuu säätämään polttotapahtuman aikana. Sytytyksen alussa ilmaa on annettava reilusti. Keskipoltossa ilmaa ja virtausta hieman kuristetaan, ja lopuksi hiilivaiheessa poltto tehdään mahdollisimman ripeästi ilmaa reipaasti syöttäen. Aiheesta on tehty väitöskirja Oulun yliopistossa 80-luvulla. Sieltä voi opiskella puun optimaalisesta poltosta lisää.

Ilmamäärä suhteessa panokseen (ja vallitseviin alipaineolosuhteisiin ym.) säädetään katsomalla savupiipun suulta (ellei kyseessä ole VTT:n testipolttouuni, joka on täynnä savukaasu ym. mittareita . Savupiipusta tupruava savu on ainoa toimiva tapa maalikolle selvittää milloin palaminen on puhdasta. Säätö tapahtuu vasta keskipolton alettua - sytytysvaiheessa on turha juosta ulos katsomaan millaista savua piipusta tulee. Se on aina mustaa/tummaa sytytysvaiheessa, teitpä mitä tahansa....hiilipolttovaiheessa taas ilmaa (vauhtia) ei ole koskaan riittävästi. Useimmat uunit nimittäin jäähtyvät hiilivaiheessa (vaikka hiilet tuntuvat kuumilta niiden lähettämän voimakkaan infrasatsin vuoksi, savukaasut ovat kylmiä -> paskainen palaminen, uunikin jäähtyy). Hiilivaihe yritetään kutistaa mahdollimman nopeaksi palamiseksi, jotta savukaasuissa säilyisi riittävän korkea lämpötila ja tuosta valmiiksi kuumaksi lämmitetystä uunista katoaisi harakoille mahdollisimman vähän lämpöä eli saataisiin ne pellit kiinni mahd. äkkiä. Niitähän ei voi laittaa ennenkuin hiilet on poltettu alas (ellei sitten ole todella wanhanajan oikeaoppinen leivinuuni käytettävissä, jossa on ns. häkähormi erikseen - niissä hiilet vedetään hiilikirnuun, päähormin pelti suljetaan ja hiilien häkäpoltto tapahtuu ns. häkähormin kautta mikä ei jäähdytä itse pääleivinuunia.

Puhtaasti palavasta puu-uunista ei tule muuta kuin puhtaan valkoista savua (=vesihöyryä) ulos. Siitä sen näkee kun säädöt ovat kohdillaan. Uuninsa, polttopuunsa ja säädöt hyvin tuntemalla pääsee pienellä harjoittelulla niin lähelle optimia, että vain VTT:n koepolttaja erikoismittalaitteilla ja kovalla harjoittelulla pystyy pistämään paremmaksi.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Siis ei valkoista savua tule kuin sytytettäessä vähän. Palon aikana ei tule valkoista savua.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija
Diam
Siis ei valkoista savua tule kuin sytytettäessä vähän. Palon aikana ei tule valkoista savua.



Palon aikana tulee valkoista savua (oletan, että lämmität pakkaskaudella).

Juhannuksena savu voi olla liki väritöntä, mutta kuka hullu silloin eldaa?

Tästä aiheeta tuskin kannattaa ruveta kanssani kinaamaan. Sen verta on tullut aiheeseen ns. perehdyttyä.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Katsohan sitten piippuun, mutta älä tee aloittelijan mokia äidin poika.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Vierailija

Pitää olla varaava takka, joka on mielellään mahdollisimman keskellä huonetta. Ja on huomioitava, ettei yksi takka lämmitä kovin isoa tilaa. Ihan hyvin on toiminut pienessä talossa.

Tosin kaikenlainen säästäminen sähkölaskussa on ainakin täällä päin täysin turhaa, koska suurin osa laskusta muodostuu sähkönsiirtomaksusta, joka on kiinteä. Arvatenkin systeemi on luotu nimenomaan estämään sähköyhtiöiden laskuista saatavien tulojen tippumista. Kun porukka säästää, nostetaan siirtomaksua.

Vierailija

Minulla on tullut aloitusviestissä oikosulku. Vaikka kirjoitin, että laitoin pellit vain vähän auki, tarkoitin tietysti niitä suuluukkuja jo aloitusviestissä. Suljin suuluukut ja säädin ilmanoton suuluukkujen säätörei'istä pienemmäksi.
Savupellit olivat vedettynä auki.

Eikös 50-luvun taloissa ole melko suora hormi?

Ja takanseinämäthän ovat niin paksut kuin ne on muurattu.

Olen asunut lapsuuteni talossa, jossa uunilämmitys oli ainoa lämmitys, joten tiesin kyllä, että savupellit pitää olla auki.

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1167
Liittynyt12.9.2008
hOx
hiilipolttovaiheessa taas ilmaa (vauhtia) ei ole koskaan riittävästi. Useimmat uunit nimittäin jäähtyvät hiilivaiheessa (vaikka hiilet tuntuvat kuumilta niiden lähettämän voimakkaan infrasatsin vuoksi, savukaasut ovat kylmiä -> paskainen palaminen, uunikin jäähtyy). Hiilivaihe yritetään kutistaa mahdollimman nopeaksi palamiseksi, jotta savukaasuissa säilyisi riittävän korkea lämpötila ja tuosta valmiiksi kuumaksi lämmitetystä uunista katoaisi harakoille mahdollisimman vähän lämpöä eli saataisiin ne pellit kiinni mahd. äkkiä.

Vaikka olet selvästi ns. asiantuntija tässäkin asiassa, tämä hieman epäilyttää. Että hiillos pitäisi polttaa mahdollisimman suurella ilmamäärällä? Miksi? Jotta hormin kautta poistuisi mahdollisimman paljon lämmintä sisäilmaa ja tilalle tulisi kylmää korvausilmaa? Sinulla on varmaan viite tämän absurdilta kuulostavan väitteen tueksi. Minusta jotenkin tuntuu, että ilmaa ei koskaan kannata päästää tulipesään enempää kuin palamistapahtuma tarvitsee, ja hiillosvaiheessa tämä tarve on aika vähäinen. Ajatus, että tulipesä jäähtyy erityisen nopeasti, jos pellit ovat auki, ei ehkä ole ihan oikea. Mikäli suuluukut ovat tiiviit, ei ilma juurikaan kierrä uunissa, vaikka pellit olisivat auki.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Tuo hiilipalo lausuma on kyllä ihan täyttä puppua siihen voin yhtyä.
Luin äsken mittauspöytäkirjan parin vuoden takaa tältä vuoden ajalta ja siinä lukee ihan selvästi huomautuksissa, että sytytyksen jälkeen savuttaa valkoista vesihöyryä piipusta ja puiden kosteus oli 15 %. Loppupäätelömä on, että herrat polttavat märkää puuta pesissään ja kuivaamattoman ns. "suhinakoivun" poltto tulisi lailla kieltää.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

syytinki
Seuraa 
Viestejä8910
Liittynyt18.8.2008

Tuolla joku moitti avotakkaa. Turhaan moitti.

Vaikka takat usein tohottaakin suoraa harakoille, on avotakka nopein tapa saada tupa lämpimäksi. Kun tuli sammuu tuleepi tietysti taas kylmä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat