Synnytysrepeämät

Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Onko nykyaikana tavallisempaa että nainen ratkeaa synnytyksessä, kenties anukseensa asti? Sen verran mitä olen itseäni vanhempien naisten (noin 60-vuotiaiden) juttuja synnytyksestä kuullut niin repeämisestä en ole kuullut kertaakaan, ja kun lukee nettiä niin hetihän sieltä tulee vastaan läjäpäin juttuja jostain III ja IV asteen repeytymisestä.

Ovatko nykyajan naiset liian kireäperseisiä (näin kansanomaisesti sanottuna) vai missä vika? Vai ovatko muka vanhat naiset niin häveliäitä etteivät kerro kaikkia kokemuksiaan? Tähän en usko, niin kaikenlaista matskua kun kumminkin olen saanut itseäni vanhemmilta naisilta kuulla.

Tuntuu perin omituiselta että yksi maailman luonnollisimpia asioita olisi tuollainen vakava terveysriski. Kyllähän toki menneinä vuosisatoina kuoltiin synnytyksiin, mutta olen ollut siinä käsityksessä että se johtui mm. huonosta hygieniasta, kuin myös ehkä äitien huonokuntoisuudesta (nälkiintyneisyys, sairaalloisuus jne.)

Sivut

Kommentit (226)

Vierailija

Hieman ihmettelen Rousseau kiinnostustasi aiheeseen, koska olet kertonut, ettet itse halua lasta ja että jo ikäsi ja elämäntilanteeseesi nähden synnyttäminen on hyvin epätodennäköistä.

Vastaan nyt kumminkin, että suomalaisen äitiyshuollon piirissä synnyttäminen on turvallisempaa kuin missään muualla maailmassa. Äitien kuolemat ja pysyvät vammautumiset ovat hyvin harvinaisia, mutteivät täysin mahdottomia. Maailmanlaajuisesti äitikuolemia tapahtuu paljon, mutta niiden määrä on parissa-kolmessakymmenessä vuodessa pudonnut puoleen, kiitos kansainvälisen kehitysavun, jossa on erityistä painoa pantu odottavien ja synnyttävien terveyteen ja kätilöiden koluttamiseen.

Yksityiskohtaiset synnytyskauhujutut eivät IMHO tiedepalstalle kuulu.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

No mutta, eihän esim. miehiä estä mitenkään tällä palstalla käsittelemästä naiseutta se että he eivät ole itse naisia... Kaiketi minäkin voin vaihteeksi kiinnostua asiasta joka ei liity (Luojan kiitos) itseeni vähäisimmässäkään määrin.

Ihmettelen asiaa koska sain netistä vuosien varrella useampaankin otteeseen lukemani perusteella vaikutelman että monikin nainen vaikuttaa revenneen suurinpiirtein Eestiin asti. Miten tämä sopii siihen että "vammautumiset ovat harvinaisia", kuten sanot Sophia, tai siihen että suomalaisen lääketieteen pitäisi olla korkealla tasolla?

Vai onko tässä jonkinlainen matemaattinen harha takana, eli koska nettiin kerääntyvät jakamaan kokemuksiaan juuri nämä ihmiset joille kävi huonosti, niin tulee mielikuva että repeily olisi hyvinkin yleistä?

Jostain luin näkemyksen että vauvat nykyään olisivat hyvin kookkaita. Myöskin olen kuullut että siitä tulisi ongelmia jos synnyttävä äiti on treenannut liikaa ja hänellä on kireät lihakset?

Jokatapauksessa ihmistä jolta lirisee kaikki eritteet alle koska hän on niin pahasti revennyt tuskin lohduttanee ajatella sitä miten vähäinen kuolleisuus synnyttävien äitien parissa on tässä maassa.

Sitten on tietenkin se toinenkin puoli, se että ollaan kärkkäästi leikkaamassa jo valmiiksi auki ettei vain repeä sitten myöhemmin. Näistäkin on juttua ollut ettei leikkaushaava meinaa parantua niin millään.

Kaikenkaikkiaan tulee mieleen että lajissamme on jotain vikaa mikäli synnytykset ovat noin kertakaikkisen vaikeita suuntaan jos toiseenkin.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Sophia
Hieman ihmettelen Rousseau kiinnostustasi aiheeseen, koska olet kertonut, ettet itse halua lasta...
Yksityiskohtaiset synnytyskauhujutut eivät IMHO tiedepalstalle kuulu.



Mielestäni on jollain tapaa arveluttavaa kyseenalaistaa palstahenkilön keskustelunavauksen oikeutusta. Synnytyksen komplikaatiot ovat mielestäni ihan aiheellinen ja luonnontieteellisestä näkökulmasta mielenkiintoinen aihe. Hengenvaarallinen synnytys kun ei liene evoluution näkökulmasta millään tapaa mielekäs ilmiö. Evoluution haitallisia ilmiöitä karsiva vaikutus voidaan kuitenkin kätevästi mitätöidä lääketieteen keinoin. Synnytyksen komplikaatioista ei liene lajin säilymisen kannalta enää merkittävää haittaa, jos lääketiede on ehtinyt kehittyä senverran pitkälle, että jälkeläinen selviytyy hengissä synnytyksestä.

Vierailija

Joskus jollakin vauva-forumilla on ollut kysely kohdunkaulan puudutuksesta ja repeämisestä. Niin suurin osa repeämiä saaneista olivat ottaneet puudutuksen ja suurin osa niistä joilla ei ollut puudutusta säästyivät repeämiltä.
Asia johtuu ilmeisesti siitä, että ponnistava äiti jolla on puudutus ei tunne jos alkaa revetä ja ponnistaa lisää. Jos paikat ei ole puudutuksessa (kuten itselläni) niin tuntee hyvin että nyt taitaa tulla repeämiä jos ponnistaa lisää ja ponnistus lopetetaan. Sitten ponnistetaan uudestaan jne. Näin kohdunkaula saa venyä pikkuhiljaa repeämättä.

Nykyään on kaikki maailman puudutukset synnyttäjille tarjolla ja ovat suuressa suosiossa, niin on repeämätkin yhtä yleisiä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Ottamatta kantaa siihen, onko aihe sovelias, tämän aiheen myötä voin kuitenkin todeta, että nyt TIEDE-palsta on täydellinen kaikki universumin mahdolliset aiheet kattava tietopankki. Tai ainakin mutupankki. Oikeastaan tämän jälkeen uusia uniikeja aiheita ei enää voi keksiä. Jotenka siis keskustelun voisi saman tien päättää.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Taannoin oli oikein iltalehden levitytkseen päätynyt artikkeli vauva-foorumilla kohua aiheuttaneesta viestiketjussa, jossa äidit olivat kuvanneet sukuelimiään ennen ja jälkeen synnytyksen. Jonkinasteisia esteettisiä muutoksia oli ilmeisesti päässyt tapahtumaan - uutisen mukaan, en kokenut suurta tarvetta tarkistaa asiaa. Tarkoittiko Rousseau kenties tämäntasoista kansallisaarteen tärveltymistä?

Heksu kirjoitti:

Mielestäni on jollain tapaa arveluttavaa kyseenalaistaa palstahenkilön keskustelunavauksen oikeutusta.
Tietyllä tavalla kyllä, viestii asenteista: "kun et ole äiti, niin tuki turpasi" tai mahdollisesti tässä tapauksessa myös hyvinkin subjektiivisella tasolla synnytykseen liitetyistä tabuista.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Sakarias
Tietyllä tavalla kyllä, viestii asenteista: "kun et ole äiti, niin tuki turpasi" tai mahdollisesti tässä tapauksessa myös hyvinkin subjektiivisella tasolla synnytykseen liitetyistä tabuista.



Aivan, siinäkin mielessä tämä on sangen mielenkiintoinen avaus ja vastareaktio. Poikamiehenä lienen aivan täydellisen sopimaton henkilö edes ajattelemaan asiaa.

Aika helposti syntyy sellainen illuusio, ettei nyky-yhteiskunnassa ole enää mitään tabuja.

Vierailija

Heksu kirjoitti:

Aivan, siinäkin mielessä tämä on sangen mielenkiintoinen avaus ja vastareaktio. Poikamiehenä lienen aivan täydellisen sopimaton henkilö edes ajattelemaan asiaa.
Ehkä konservatiivisuutensa, pikkusieluisuutensa ja banaaliutensa tietynlaiseen liberaalin idealismin kuoreen verhoavien rintaruokintatotalitäristien mielestä. Vai onko joillekin kyseessä kenties niin pyhä asia, ettei sitä sovi tiede-foorumin vulgaarien ihmismiesten saastutettavaksi antaa? Ehkä asiaa täytyisi vain käsitellä hienovaraisemmin ja aiheeseen liittyvällä kunnioituksella. Oli asia mitenpäin tahansa, niin mielestäni römpsä saattaa joutua verisen ja limaisen toimituksen aikana kokemaan helvetinmoista möyhennystä, joka sitten ulkoisessa olemuksessa voi näkyä panoreijän lerpsahtamisena.

Toisinaan olen päiväkotien kahvitauoilla ottanut osaa synnytyskeskusteluihin omasta näkökulmastani ja lähinnä observoiden ja uteliaisuudesta. Kvantitatiivista ja kokemuksellista tietoa asiasta on vastaanotettu myös salakuuntelemalla kyseisiä keskusteluita ammattini piirissä; yövuorot, tarkka kuulo ja kengät, jotka eivät sairaalan lattialla turhia narise, ovat prosessin kannalta ne tärkeimmät tekijät. Kerran sain kuulla eräältä ronskimmanpuoleiselta, puolenkymmenen kakaran emännältä synnyttämisen fyysisen osa-alueen olevan verrattavissa "ison paskan vääntämiseen". Edellistä anekdoottia ei tosin vastaanotettu salakuuntelun avustuksella, vaan työn ohessa tapahtuvalla ajatustenvaihdolla.

Olen myös havainnut, ettei noita asioita kuka tahansa kerro kenelle tahansa - toisaalta, osaan kyllä voittaa luottamuksen. Eli jonkinasteista intiimiyttä siihen synnytykseen liittyy pakostakin, vaikkakaan foorumikeskustelujen rajoittaminen sen perusteella ei olekaan mielestäni aiheellista.

EDIT2: Ja pojat, kyllä minä olen muitakin asioita siellä kuullut. Haluatteko tietää?

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Mitäpä estetiikasta, minua kiinnostivat ne repeilyt että miksi kummassa niitä tapahtuu. Ja ovatko ne lisääntyneet nykypäivänä, koska minua jotenkin oudoksuttaa ajatus että kautta vuosituhansien naiset olisivat ratkeilleet tuon tuostakin. Luulisi että lajiamme ei enää edes olisikaan moisella menolla.

Charlizen kommentissa taisikin olla se selitys nykypäivän vaurioihin.

- Enpä tuota itsekään ole jaksanut niin kauhean myönteinen kaikille aloituksille olla... Itselläni vaan se pikku händikäppi tahi aivovamma että mielestäni ei ole olemassa mitään aihetta mistä ei voisi tai saisi puhua. (Oman) lisääntymisen(i) vastustajana tietenkin koen että jos pihdataan sellaista tietoa mikä olennaisesti liittyy synnyttämistoimintoihin, siinä on huijauksen maku ja yritetään asetella ruusunpunaisia linssejä (nuorten) naisten silmille. Parempi kun on realiteetit jo alunperinkin tiedossa ettei sitten tarvitse enää siellä sairaalassa saada pysyviä traumoja kun kävikin jotenkin mitä ei osannut odottaa. Jos toisaalta toki ymmärrän että synnytyksistä saa aikaiseksi myös kauhujuttuja joita kertomalla voidaan ehkä jonkun mielestä rääpöstellä asiat väärälle tolalle.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Mutta jos sivumennen käydään tuota lerpsahtamista eli venymistä läpi, niin olen kuullut että joidenkin naisten paikat saattaisivat jopa tiukentua synnyttämisen jälkeen. Omat kokemukseni kuukupin (silikonia oleva kuppi joka asennetaan sisätiloihin keräämään kuukautismateriaalia) kanssa viittaisivat myös tähän tiukentumiseen, eli mitä järeämpää kamaa röörissä liikutellaan hetkellisesti johonkin suuntaan, sitä napakammaksi lihakset saattavat käydä. Kumma kyllä.

Elikä ne höpönovellit joissa "musta mies nussi vaimoni pilalle" ovat todellakin pelkkää höpöä. Siihen en sitten voi ottaa kantaa että miten käynee jos toistuvasti tungetaan jotain jakkaraa jalkoväliin ja pidetään sitä siellä kauan, että tuleeko pysyvä avartuminen. En suosittele ketään kokeilemaankaan.

Takaisin asiaan... (kenties...)

Noh, järeämpää ja järeämpää, en ole mitannut kuinka leveä siitä kuukupista tulee kun se on taitettuna ja survottavissa sisuksiin.

IsoJussi
Seuraa 
Viestejä987
Liittynyt16.3.2005

Työkaverini synnytti noin viisikiloisen lapsen lapsen ihan normaalisti alakautta. Kun keskustelimme asiasta, miltä tuntuu tuollaisen lihamäärän ulostyöntäminen, hän kertoi:

"Koetapa itse paskantaa keilapallo, niin tiedät miltä se tuntuu, saatana!"

Same shit, different day...

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
IsoJussi
Työkaverini synnytti noin viisikiloisen lapsen lapsen ihan normaalisti alakautta. Kun keskustelimme asiasta, miltä tuntuu tuollaisen lihamäärän ulostyöntäminen, hän kertoi:

"Koetapa itse paskantaa keilapallo, niin tiedät miltä se tuntuu, saatana!"




Minusta on ihan mukava kuulla omakohtaisia kokemuksia tiedepalstallakin. Ja kiva tietää etteivät kaikki naiset suhtaudu omiin synnytyksiinsä sellaisella hartaudella kuin olisi vallan Neitsyt Maria konsanaan ja peräti Jeesus-lapsen pullauttanut.

Mutta todellakin tämä on spesialisoitunut ketju ja käsittelee synnytyksiä ja niiden komplikaatioita, pelkkä tavanomainen vaginaketju? - ei missään nimessä.

(Jälleen kerran sivuraiteelle hypähtäen olisi tietenkin yksintein mielenkiintoista tietää kuinka moni mies olisi innokas lisääntymispuuhiin mikäli se heidän kohdallaan johtaisi vakavaan hengen- tai terveydenvaaraan plus kehon kenties pysyviin muutoksiin...)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat