Nälkäkriisi; Afrikan pellot tuottavat Euroopan ruoan?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen jo ajat sitten ymmärtänyt, että Eurooppalaiset/Amerikkalaiset omistavat suoraan tai välillisesti parhaat palat Afrikkalaisista viljelysmaista. Elintarvikkeet tuotetaan meidän mittapuulla pilkkahinnalla maassa, jonka asukkailla ei olisi varaa ostaa kyseisiä tuotteita. Nyt Lähi-itä ja Kiina ovat myös hakeutumassa uuskolonialistiseen kakunjakoon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskolonialismi
Eilen tulleessa dokkarissa asia läväytettiin BBC:n toimesta vielä selvästi päin naamaa: Teollisuusmaat/länsimaiset yritykset omistavat monissa köyhissä maissa parhaat viljelysmaat vaikka kyseisissä maissa nähdään nälkää tai väestönkehitys antaa viitteitä tulevasta nälkäkriisistä. ....Paavillakin on osuutensa tässä...
Prisma: Uhkaako maailmaa väestökriisi?: http://areena.yle.fi/video/1293043

Samaan aikaan länsimaat vievät kyseisiin maihin hätäapua näläntorjuntaa varten. …usein vieläpä yksityisten ihmisten lahjoitukset kustantavat tämän. Valtioiden kassoista budjetoitujen summien alkuperän kaikki tietävätkin.

Mitä tuotteita mahtaa kuulua näihin ’epäeettisiin’ elintarvikkeisiin? Minkään marketin paketissa en muista nähneeni merkintää: ”Produced in (joku Afrikan maa)”
Afrikkalainen suklaa kaiketi tuotetaan kaikin puolin moraalittomissa puitteissa? http://en.wikipedia.org/wiki/Children_in_cocoa_production

Sivut

Kommentit (55)

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009

Tämä artikkeli antaa kattavan vastauksen:
Sub-Saharan Africa’s Vanishing Peasantries and the Specter of a Global Food Crisis


http://www.monthlyreview.org/090720bryceson.php

Ongelma on lähinnä siinä että Afrikan maatalous tuottaa hyvin huonosti ja ei pysty kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Syynä on 1980-luvulla vähennetty maanviljelijöiden ja maatalouden tukeminen eteläisessä Afrikassa.

The highly capitalized, fossil-fuel reliant nature of North American and European farmers enables them to out-compete Asian and African farmers in the global market for most commercial export crops.18 Displacement of African and Asian farmers in commodity markets is inevitable in the absence of increased capital investment in their agriculture.

Kun maatalous ei kannata ja investointeja ei tehdä, jengi muuttaa kaupunkeihin vaikkei sielläkään ole töitä. Monissa maissa väestö on kaksinkertaistunut 40 vuodessa joten populaa riittää:

Over the last thirty years, Sub-Saharan Africa has experienced a process of deagrarianization entailing a reduction of labor directed toward agricultural production within peasant households

Over the last three decades, Sub-Saharan Africa experienced an exceptionally strong urbanizing trend, which, contrary to economic models, was not associated with economic growth or industrialization.23 Urban migration is propelled by the push from a declining rural peasant sector rather than from the pull of rising urban productivity.

Uudet kaupunkilaiset syövät tuontiruokaa kun kotimaista ei ole:

Not surprisingly, in view of the declining staple food yields of the continent, African urbanization has gone hand-in-hand with increasing food imports. Wheat, which is not a traditional African grain crop, is overwhelmingly consumed in urban settings. Its rising import trend mirrors the growth of African urban populations.

Ratkaisu ongelmaan on että kaikissa eteläisen Afrikan maissa pitäisi noudattaa samantyylistä maatalouspolitiikkaa kuin Suomessa aikanaan eli tuetaan pienviljelijöitä:

The World Bank, the Food and Agriculture Organization (FAO), and many other multilateral and bilateral donors are now in the process of distancing themselves from the extreme neoliberal position. The FAO is now taking the lead in urging massive investment in smallholder agriculture, acknowledging the importance of the staple food-producing capacity of peasant agriculture.30

In a better-late-than-never attempt to resuscitate the African agricultural advances that SAPs short-circuited in the 1980s, donors are now scrambling to think of ways of boosting smallholder agriculture. The Gates Foundation’s Alliance for a Green Revolution in Africa (AGRA) program is mobilizing to invest heavily in improving agricultural research, extension, and input packages for African smallholders.

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vierailija

Afrikan maissa pitäis?
Aika hurjaa olettaa että köyhät siellä itse vois tehdä mitään kun eivät edes voi.

Oon lukenut ja nähnyt uutisointia siitä miten kehitysmäärärahoistakin virtaa paljon suurpääomaomistajille.

Vastuu on melki 100%:sti monikansallisilla yrityksillä ja valtioilla, mitkä on olleet osallisena kolonialismiin, toki jokaisella, itsekullakin yksilötasolla. Ei ole mielekästä vaatia asioita missä ei ole päätä eikä häntää. Afrikkalaiset valtiot kun ei edes ole reaalinen juttu sikälis kun siellä yhä elää ihmisiä heimoina ja klaaneina.

Mikäs se on monikansallisen suurpääoman mennessä maireasti hymyillen milloin mihinkin ei-teknologisesti kehittyneeseen alkuperäiskulttuuriin taustavoimanaan nykyteknologinen aseistus. Sitä tehdään muuallakin kuin Afrikassa.
Just tuli telkkarista kullan alkuperästä kertova dokkari USA:n alueelta.
Akukperäisväestöä ei kylläkään oltu maireasti houkuteltu mukaan vaan oli häikäilemättömsäti ajettu pois synnyinseuduiltaan, joka onkin sitten saastutettu mm. syanidilla, jolla kulta erotetaan muista maa-aineksista. Viljelysmaat, joista heimot on saanu elantonsa ikiajat, ne on ryöstetty, raiskattu ja sitten suurpääomanomistajat jättää ne kuin koirat paskansa siirtyäkseen muualle.

Täysin moraalitonta, sivistymätöntä, ala-arvoista käyttäytymistä. Sairasta. Psykopaattejahan semmoset on kekkä tommosta tekee ja ne saa huseerata maailmanvalloittajina.

Mielenkiintoista se että on tulossa jotakin dokkaria Svetsin pankista joka onkin ehkä avautumassa??? Jee!!!

Siitä voi kyllä tulla melkoinen soppa?

Vierailija

Erään tutkimuksen mukaan afrikka voisi tuottaa koko muun maailman ruuat ja omansa järkevällä tasolla. En syyllistäisi niitä jotka tekevät sen siellä tehokkaasti.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008
Arvuuttelija
Olen jo ajat sitten ymmärtänyt, että Eurooppalaiset/Amerikkalaiset omistavat suoraan tai välillisesti parhaat palat Afrikkalaisista viljelysmaista. Elintarvikkeet tuotetaan meidän mittapuulla pilkkahinnalla maassa, jonka asukkailla ei olisi varaa ostaa kyseisiä tuotteita. Nyt Lähi-itä ja Kiina ovat myös hakeutumassa uuskolonialistiseen kakunjakoon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskolonialismi
Eilen tulleessa dokkarissa asia läväytettiin BBC:n toimesta vielä selvästi päin naamaa: Teollisuusmaat/länsimaiset yritykset omistavat monissa köyhissä maissa parhaat viljelysmaat vaikka kyseisissä maissa nähdään nälkää tai väestönkehitys antaa viitteitä tulevasta nälkäkriisistä. ....Paavillakin on osuutensa tässä...
Prisma: Uhkaako maailmaa väestökriisi?: http://areena.yle.fi/video/1293043

Samaan aikaan länsimaat vievät kyseisiin maihin hätäapua näläntorjuntaa varten. …usein vieläpä yksityisten ihmisten lahjoitukset kustantavat tämän. Valtioiden kassoista budjetoitujen summien alkuperän kaikki tietävätkin.

Mitä tuotteita mahtaa kuulua näihin ’epäeettisiin’ elintarvikkeisiin? Minkään marketin paketissa en muista nähneeni merkintää: ”Produced in (joku Afrikan maa)”
Afrikkalainen suklaa kaiketi tuotetaan kaikin puolin moraalittomissa puitteissa? http://en.wikipedia.org/wiki/Children_in_cocoa_production[/quote]
Katselin tuon ohjelman. Ihan hyvä, että joku kolauttaa, mutta..

Ohjelmassa sanottiin mm. (jos oikein muistan), että tarvitaan n. 2 ha per nenä viljelystä ja sitten - perinteiseen tapaan - syyllistettiin meidät valkoiset roistot. Alkaa muuten tympiä tuo ikuinen jänkätys valkoisen miehen roistoiluista (en muuten kiellä etteikö tuota olisi tapahtunut), se ei auta ketään. Ei muuta hyötyä kuin paikallinen riistoeliitti ojentelee handuaan, että antakaatten mulle rahnaa, niin päästän tiedät meitä auttamaan.

Oli piirros, jossa alueet oli mitoitettu kunkin alueen käyttämän hehtaarimäärän mukaan.

Intiassa taisi olla 0,85 ha per nenä ja Usa:ssa yli 4 ha. Jäi vaivaaman tuon piirroksen tausta ja hiukan ajattelutapakin. Haluaisin tietää mikä on tuon hehtaarituotannon kulkusuunta. Tietääkseni USA vie melkoisesti viljaa jopa apuna. Toisin sanoen haluan tietää taseen. Jos se on kuten epäilen, niin mitä helkuttiako se kuuluu kellekään paljonko edestä kukin omassa maassaan tuottaa.

Tietenkin pitää auttaa, jos ei meinaa päästä alkuun, mutta vastikkeeton ruuan jakelu johtaa vain pahenevaan tilanteeseen. Tilanne vielä pahenee, jos päästetään viljelysmaat alehintaan kaakaon kahvin puuvillan ja tupakin kasvatukseen.

Homma on kokeiltu jopa Suomessa. Viimeksi 1919 meinasi kaupungeissa tulla nälkä (ja tulikin). Syy oli osittain Venäjä, joka oli poistattanut suojatullit. Kaupunkeihin tuli halpaa viljaa (satamakaupunkeja nääs) ja oma maanviljelys sai kaukana maaseudulla haistaa pitkät. Sitten tuonti loppui ja leipä katosi. Otti aikansa, että viljaa alkoi taas tulla omalta maaseudulta.

Vierailija

Sitä tosiasiaa on ihan turha pakoilla että suurpääomalla monikansalliset jättiyritykset imee vähät vesivarat ties mihin kaivos tai virvoitusjumabisnekseensä sieltä missä alueen vakiasukkaat tarttis ne omaan omavaraistalouteensa.

Sietää sitä syyllistää just niitä, jotka on syyllisiä siihen että toiset joutuu mierontielle.
Ei ole kapitalismi muuta sotaa kummempaa vaikka miten kravattikaulassa ja oppineena ollaan asialla. Luolakautista moraalia, vallankäyttöä kuin jossakin villieläinlaumassa, nykyään vaan globaalisti puku päällä.

Ihan yhtä rumaa töniä pinempiään tapahtuipa se nyt, olipa se ennen, tekipä sen kuka tahansa.

Ei se mistään ihonväristä ole kiinni. Se nyt vaan sattuu olemaan tämän ajan ilmiö että monikansalliset yhtiöt sattumalta ovat niitä mitä ne on. Tavallaanhan kuitenkin kytkös on kristinuskoon.. kun siellä kummittelee se Aabraham jolle muka jumala lupasi maata.. hah hah hah hah..

Me ollaan ihonväristä riippumatta ihan yhtä ahneita tai sitten ei. Tuskin sitä keskustelua täällä tarvii käydä? Ei tämä ole mikään hommafoorumi!

Toope
Seuraa 
Viestejä23156
Liittynyt23.7.2006

Viitaten tuohon Prisman Nälkäkriisi-dokkariin, oli hyvä, että väestönkasvu nostettiin esille, vaikkakin syyllisyyttä nälästä yritettiinkin sysätä länsimaiden harteille.

Väestönkasvu on kehitysmaiden suurin ongelma. Minkäänasteinen taloudellinen kehitystaso ei kykene parantamaan keskimääräisia elinolosuhteita, ellei väestönkasvua saada aisoihin. Egyptissä väestö kasvaa miljoonalla vuosittain, Pakistan, Intia ja Bangladesh yltävät väestössään ennätysmääriin, monissa Afrikan maissa kasvu on riistäytynyt käsistä vielä pahemmin. Näillä mailla ei ole tulevaisuutta, ellei kasvua kyetä rajoittamaan. Afrikka ja keski-Aasia ovat ruutitynnyreitä jo nyt, mitä ne mahtavat olla 25 vuoden päästä...

Länteen pyrkijöitä varmasti riittää...

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

Eikä ongelmaa helpota että vilja meni pörssiin. Kun ruuan hinta alkaa sahaan kysynnän/tarjonnan mukaan ei yht äkkiä köyhät valtiot pysty ostaan ruokaa. Tästäkin tuli talvella mainio dokkari.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008
mika222
Eikä ongelmaa helpota että vilja meni pörssiin. Kun ruuan hinta alkaa sahaan kysynnän/tarjonnan mukaan ei yht äkkiä köyhät valtiot pysty ostaan ruokaa. Tästäkin tuli talvella mainio dokkari.

Näinhän siinä käy, mutta pelkkä rahan puute ei aina ole selitys. Väittävät että Snellman:n aikanaan vitkutteli avunhakua liian kauan ja aika moni ehti kuolla nälkään. Ei tajunnut tilanteen huonoutta ja ei oikeastaan ollut nopeaa konstia millä tilanne olisi äkkiä varmistunut.

Tietysti asiaan vaikuttivat silloiset asenteet, joita kehitysmaissa luultavasti löytyy vielä nykyäänkin. Ei nimittäin pidetty kovin pahana, jos maaton ja varaton "joutoväki" välillä kuoli vähemmäksi.

Rahat käy siis vähiin, mutta onneksi ei ihan lopu, että voidaan sentään ostella valtaeliitille luxus mersut ja rakentaa kunnon muurit kesäasunnon ympärille.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
Ratkaisu ongelmaan on että kaikissa eteläisen Afrikan maissa pitäisi noudattaa samantyylistä maatalouspolitiikkaa kuin Suomessa aikanaan eli tuetaan pienviljelijöitä:

The World Bank, the Food and Agriculture Organization (FAO), and many other multilateral and bilateral donors are now in the process of distancing themselves from the extreme neoliberal position. The FAO is now taking the lead in urging massive investment in smallholder agriculture,




Pönni
Afrikan maissa pitäis?
Aika hurjaa olettaa että köyhät siellä itse vois tehdä mitään kun eivät edes voi.



Vielä hurjempaa on istuskella mitään tekemättä siellä Afrikassa ja olettaa että länsimaat elättäisivät Afrikkaa avustuksilla. Se on varma tie nälänhätiin.

Tarttee tehdä jotain itse eli tukea omia pienviljelijöitä. Kuten yllä lukee, FAO ja muut organisaatiot ovat nyt myös tukemassa. Omavaraisuus ruuan suhteen ei olisi paha juttu.

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vierailija

Saattaisi tuo resurssipohjainen talousmalli auttaa melko lailla myös Afrikan nälkäongelmaan. Afrikassa olisi viljelyalaa tuottaa helposti ruokaa kaikille alueella asuville - ja ylikin.
Ongelmana ovat taloudellisten toimijoiden intressit, joihin ei kuulu rahattoman kansanosan ruokkiminen. Maataloustuotteet viedään vientituotteiksi ja pyritään tekemään tuontiruuasta niukka varanto, jotta siitä saadaan maksimaalinen voitto myydessä. Ihmiset ovat kuitenkin aika paljon valmiita rehkimään hengissä säilyäkseen.

Lisäksi EU:n ja USA:n "vapaan kaupan tullit", jotka kieltävät tullimaksut Afrikkaan viedyistä tuotteista ja toisaalta verottavat ankarasti Arikasta länsimaihin tuotuja tuotteita tekevät länsimaiden kanssa tasavertaisen kaupankäynnin täysin mahdottomaksi. Tilanne jättää suurille korporaatioille hyvin pelivaraa hyväksikäyttää ja kyykyttää Afrikan resurssirikkaita alueita.

Epäreilujen tullisopimusten lobbaamisen, velkapohjaisen talouden seurausten ja teknologisten saavutusten tarjoaman etumatkan avulla ylikansalliset yritykset saavat kupattua kehitysmaita kovin tehokkaasti kuluttajien avustuksella. Halvimmat tuotteet kun sattuvat menemään kaupaksi ja ne sattuvat aina olemaan taloudellista ylivaltaa väärinkäyttävien agrikorporaatioiden tarjoamia.

Afrikkalaiset maksavat paskoina palkkoina, ympäristömyrkyistä pilaantuvina maa-alueina ja pitkinä työpäivinä meidän saadessa "halpaa orjasokeria". Aivan perinteistä kolonialismia ruusuisiin talousjargoneihin paketoituna.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
Carcara
Saattaisi tuo resurssipohjainen talousmalli auttaa melko lailla myös Afrikan nälkäongelmaan. Afrikassa olisi viljelyalaa tuottaa helposti ruokaa kaikille alueella asuville - ja ylikin.
Ongelmana ovat taloudellisten toimijoiden intressit, joihin ei kuulu rahattoman kansanosan ruokkiminen. Maataloustuotteet viedään vientituotteiksi ja pyritään tekemään tuontiruuasta niukka varanto, jotta siitä saadaan maksimaalinen voitto myydessä. Ihmiset ovat kuitenkin aika paljon valmiita rehkimään hengissä säilyäkseen.

Lisäksi EU:n ja USA:n "vapaan kaupan tullit", jotka kieltävät tullimaksut Afrikkaan viedyistä tuotteista ja toisaalta verottavat ankarasti Arikasta länsimaihin tuotuja tuotteita tekevät länsimaiden kanssa tasavertaisen kaupankäynnin täysin mahdottomaksi. Tilanne jättää suurille korporaatioille hyvin pelivaraa hyväksikäyttää ja kyykyttää Afrikan resurssirikkaita alueita.
.




Tuo on täyttä hölynpölyä. EU:n EBA (Everything But Arms) säännön mukaan köyhimmät maat saavat tuoda tuotteitaan vapaasti EU:un ilman mitään tulleja:

Traditionally, it has been admitted that the group of least developed countries (LDCs) should receive more favourable treatment than other developing countries. Gradually, market access for products from these countries has been fully liberalised. In February 2001, the Council adopted Regulation (EC) 416/2001, the so-called "EBA Regulation" ("Everything But Arms"), granting duty-free access to imports of all products from LDCs, except arms and ammunitions, without any quantitative restrictions (with the exception of bananas, sugar and rice for a limited period).

EBA was later incorporated into the GSP Council Regulation (EC) No 2501/2001, The Regulation foresees that the special arrangements for LDCs should be maintained for an unlimited period of time and not be subject to the periodic renewal of the Community's scheme of generalised preferences.

EBA: Special arrangements for least developed countries
Beneficiaries of the special arrangements for least developed countries require formal recognition by the United Nations. At present, 49 developing countries belong to the category of LDCs:

Afghanistan
Angola
Bangladesh
Benin
Bhutan
Burkina Faso
Burma/Myanmar 1
Burundi
Cambodia
Cape Verde 2
Central African Republic
Chad
Comoros Islands (Islands)
Congo, Democratic Republic of
Djibouti
East Timor
Equatorial Guinea
Eritrea
Ethiopia
Gambia
Guinea
Guinea-Bissau
Haiti
Kiribati
Laos
Lesotho
Liberia
Madagascar
Malawi
Maldives
Mali
Mauritania
Mozambique
Nepal
Niger
Rwanda
Samoa
São Tomé & Principe
Senegal
Sierra Leone
Solomon Islands
Somalia
Sudan
Tanzania
Tuvalu
Togo
Uganda
Vanuatu
Yemen
Zambia
EBA provides the most favourable regime available. The EBA gives the 49 LDCs duty free access to the EU for all products, except arms and ammunition.

http://ec.europa.eu/trade/wider-agenda/ ... -but-arms/

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vierailija

Afrikan nälänhädät ovat väistämätön tosiasia ja hyvä juttu niin kauan kun väestön kasvu on siellä nykyisellä tasolla. Meidän ei tule auttaa afrikkaa nälänhädässä millään tavalla jotta väestönkasvu pysyy kurissa. Populaatio korjaa joukkokuolemilla itseään. Se on luonnonlaki.

Vierailija
Topias
Afrikan nälänhädät ovat väistämätön tosiasia ja hyvä juttu niin kauan kun väestön kasvu on siellä nykyisellä tasolla. Meidän ei tule auttaa afrikkaa nälänhädässä millään tavalla jotta väestönkasvu pysyy kurissa. Populaatio korjaa joukkokuolemilla itseään. Se on luonnonlaki.



Mikä jumalallinen voima pakottaa meitä olemaan vastuussa Afrikan näläghädästä ja ripulikuolemista. Solidaarisuus on paska ajatus. Who care muista ihmisistä. Ihmisten on parempi pitää huolta omista asioistaan ja ongelmistaan. Näinhän KAIKKI kansainväliset suuryhtiötkin tekevät ja tuottavat rahaa maksimaalisesti osakkeenomistajilleen moraalista, humaanisuudesta tai yms. muustakaan välittämättä, miksi tavallisen tallaajan pitäisi kantaa huolta mokomasta. Bullshit.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
Tuomas_Akvinolainen
Topias
Afrikan nälänhädät ovat väistämätön tosiasia ja hyvä juttu niin kauan kun väestön kasvu on siellä nykyisellä tasolla. Meidän ei tule auttaa afrikkaa nälänhädässä millään tavalla jotta väestönkasvu pysyy kurissa. Populaatio korjaa joukkokuolemilla itseään. Se on luonnonlaki.



Mikä jumalallinen voima pakottaa meitä olemaan vastuussa Afrikan näläghädästä ja ripulikuolemista. Solidaarisuus on paska ajatus. Who care muista ihmisistä. Ihmisten on parempi pitää huolta omista asioistaan ja ongelmistaan. Näinhän KAIKKI kansainväliset suuryhtiötkin tekevät ja tuottavat rahaa maksimaalisesti osakkeenomistajilleen moraalista, humaanisuudesta tai yms. muustakaan välittämättä, miksi tavallisen tallaajan pitäisi kantaa huolta mokomasta. Bullshit.



Boldaamani kohta ei pidä paikkaansa KAIKKIEN monikansallisten suuryhtiöiden kohdalla:

[size=150:s9otap8s]Diamonds Are Forever in Botswana [/size:s9otap8s]

In the early years of its nationhood, Botswana was one of the poorest countries in the world, with a per capita income of about $80 a year. Today, it is among the most prosperous countries in Africa, with a real middle class, and a per capita income approaching $6,000 a year.

diamond, manganese and copper mines controlled by De Beers accounted for fully 50 percent of the country’s gross domestic product. Though the Botswana economy has since diversified somewhat, the operations of De Beers still account for around a third of the country’s gross domestic product.

There is also no question, though, that Botswana was greatly aided by something else: De Beers’s own sense of — to use the current term of art — corporate social responsibility. Unlike most big companies that have exploited Africa’s resources over the course of its tragic history — indeed, unlike most Chinese companies operating in Africa today — De Beers did not simply plunder Botswana. Practically from the start, it entered into a 50-50 joint venture with the government; about a decade ago, it also sold the government a 15 percent stake in the company. (De Beers has only two other shareholders: the South African-based Oppenheimer family, which has controlled the company for over 100 years, and the publicly traded Anglo-American Corporation.)

It has also built roads, hospitals and schools in Botswana; worked to help the country deal with H.I.V. and AIDS; and been involved in and paid for a hundred other things that have helped make Botswana an African success story. Most of the executives in the government-company joint venture are black Africans who have been trained by De Beers. In March, the company closed its diamond sorting facility in London, and opened the largest, most technologically advanced diamond sorting complex in the world in Gaborone. It employs 600 people and is also part of the company’s 50-50 joint venture with the government.

Timantteja muuten löytyy muualtakin Afikasta mutta De Beers ei halua mennä kaikkiin paikkoihin:

Companies can have all the good intentions in the world — as De Beers clearly does — but it only works if the countries will let it work. Angola and the Democratic Republic of the Congo both have unexploited diamond deposits that could help those countries prosper. But they are too unstable — and too corrupt — for De Beers to do business there. It takes two to tango.

Thus, what’s really unique about the De Beers-Botswana relationship isn’t so much De Beers’s good intentions — it’s Botswana’s as well. The country has been democratic since it gained independence; it has had intelligent, honest leadership; it has avoided civil strife — and it has understood the power of economic growth to improve the lives of its citizens. All the good that De Beers has done has come about with the government’s encouragement and support.

http://www.nytimes.com/2008/08/09/busin ... ted=2&_r=1

Too many protest singers, not enough protest songs...

Vierailija

Jep, ja Afrikasta tuodaan myös Helsingin ravintoloiden pihvit.

Lainauksia:
Namibialainen sisäfile on jo löytänyt tiensä yli 150 eteläsuomalaiseen ravintolaan ja vähittäiskauppaan.

Köyhästä Afrikasta EU-markkinoille tuleva liha on tutkijoiden mukaan positiivinen esimerkki kaupan rakenteiden toimimisesta

Mutta voiko Afrikassa tuotetun sisäfileen ostaminen olla eettisesti hyväksyttävää? Kehitysmaapolitiikkaan erikoistuneiden tutkijoiden mukaan voi, tietyin edellytyksin.

Namibialainen nauta on oikeastaan positiivinen esimerkki siitä, että kehitysmaassa on onnistuttu valmistamaan niin laadukas tuote, että se on läpäissyt tiukat laatukriteerit, Stocchetti sanoo.

Uskon, että tällä tuonnilla vahvistetaan Namibian kaupankäyntiä, joka luo maahan vaurautta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/n ... 73066.html

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat