Iso bmp kuva

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten saan 1.5 GB bmp kuvan auki? Kaikki kokeilemani ohjelmat väittävät siinä olevan virheen, paitsi GIMP sanoi suoraan ettei muisti riitä. Mutta eihän se voi olla ongelma kyllä rami jatkuu kiintolevylle jos ei riitä.

Kommentit (13)

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

Vissiin samalla ohjelmalla, millä se saatu tallennettuakin?

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija

Gimpissä taitaa muistin käyttö olla rajoitettu. Siellä preferences -> resources (tjsp). kohdassa on tile cache- ja maximum new image size asetukset.

Vierailija

Ekana tulee mieleen, että kuka helvetin valopää on tehnyt 1.5 gigatavun BMP-tiedoston ja miksi?

Jos vain haluat sen saada näkyviin, niin IrfanViewllä ainakin onnistuu kuvakoon muokkaus ynnä muut kuvaa avaamatta.

offmind
Seuraa 
Viestejä14577
Liittynyt19.8.2008
JaakkoFagerlund
Ekana tulee mieleen, että kuka helvetin valopää on tehnyt 1.5 gigatavun BMP-tiedoston ja miksi?

Jos vain haluat sen saada näkyviin, niin IrfanViewllä ainakin onnistuu kuvakoon muokkaus ynnä muut kuvaa avaamatta.


IrfanView myös yleensä avaa sellaisetkin kuvat joiden kanssa Photoshop ei suostu yhteistyöhön. Sitten kuvan voi "Save as" -tallentaa ja johan alaa Photoshopikin ymmärtämään.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
JaakkoFagerlund
Ekana tulee mieleen, että kuka helvetin valopää on tehnyt 1.5 gigatavun BMP-tiedoston ja miksi?



Ei tuo nyt ole kuin 500 megapikselia, jotain 90000 x 60000. Ei se ehkä ihan vielä onnistu digipokkarilla, mutta muutamasta kymmenestä kuvasta koottu maisemamosaiikki vie helpostikin tuon. Tai voihan se olla vaikka seinätapetin tulostamiseen tarkoitettu laskennallisesti tuotettu kuva. Astronomiassa ja tiedustelussa käytetään yli gigapikselin detektoreja (tai useista erillisistä osista koottuja ilmaisimia), ja data yleensä digitoidaan 12-16 bittiä per värikanava resoluutiolla.

Eli muutetaan kysymys muotoon, kuka helvetin valopää on tehnyt ohjelman, joka ei pysty käsittelemään tuollaista kuvaa. Varsinkaan nykyaikaisessa koneessa, jossa on muistia 4-8 gigaa, ei pitäisi olla mitään järjellistä estettä.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010
Neutroni
Eli muutetaan kysymys muotoon, kuka helvetin valopää on tehnyt ohjelman, joka ei pysty käsittelemään tuollaista kuvaa. Varsinkaan nykyaikaisessa koneessa, jossa on muistia 4-8 gigaa, ei pitäisi olla mitään järjellistä estettä.

On valitettavan yleistä, että monet ohjelmat lukevat koko tiedoston yhdellä hotkaisulla prosessin virtuaalimuistiin ja vasta sen jälkeen alkavat ihmetellä sen sisältöä.

Ensinnäkin tämä aiheuttaa yleensä paljon page fault liikennettä, kun muistia joudutaan tyhjentämään vanhoista ohjelmista. Toiseksi 32 bittisiä käyttöjärjestelmillä, käyttäjän virtuaalimuistia on korkeintaan 2-3 GiB, jota tätä suurempia tiedostoja ei voi käsitellä. Kolmanneksi ainakin Windowsissa, DLL:t on linkattu tiettyihin latausosoitteisiin, joita käytetään, ellei tule konfliktia jonkun toisen DLL:n kanssa. Käytännössä siis käyttäjän 2 GiB virtuaalimuistiavauruudessa on pieniä DLL tiedostoja ympäri muistia kuin haulikolla ammuttuna. Täten suurin yhtenäinen vapaa virtuaalimuistin pätkä saattaa olla vain muutama sata megatavua, joka siis on suurin tiedosto, joka tyhmästi tehty ohjelma voi käsitellä.

Järkevä tapa käsitellä valtavia tiedostoja on käyttää muistiin mapattuja tiedostoja, jolloin 32 bittisillä koneilla avataan vain (esim. 100 MiB) ikkuna tiedostoon ja tehdään suoria muistiviittauksia, jolloin käyttöjärjestelmä lataa ainoastaan viitatut sivut muistiin normaalilla sivutusmekanismilla. Tarvittaessa tuota ikkunaa voidaan joutua siirtämään.

64 bittisten koneiden etu on siinä, että niiden virtuaalimuistin koko on nykymittapuun mukaan "ääretön", joten ikkunaa ei tarvitse siirtää. Avataan vain vaikka levyn kokoinen 1 TB tiedosto ja käsitellään sitä kuin 1 TB tavutaulukkoa. Koneen muutaman gigan keskusmuisti toimii vain yhtenä välimuistin tasona.

Vierailija
Sahrah
Miten saan 1.5 GB bmp kuvan auki? Kaikki kokeilemani ohjelmat väittävät siinä olevan virheen, paitsi GIMP sanoi suoraan ettei muisti riitä. Mutta eihän se voi olla ongelma kyllä rami jatkuu kiintolevylle jos ei riitä.

Laita listaa kokeilemistasi ohjelmista.

Ja ei se GIMPin noottikaan tarkoita etteikö tiedostossa voisi olla virhettä.

Remonttimies
Seuraa 
Viestejä477
Liittynyt9.7.2008

Joudun silloin tällöin töissä tekemisiin 50 GB - 200 GB kuvatiedostojen kanssa, eikä noilla nyt oikein kokorajoja ole. Useamman teran kokoiset kuvat sitten vaativat tallennuslaitteistolta kotikoneita enemmän puhtia. Isoja kuvia tulee "helposti" viivakameralla, kun kuvataan vaikkapa paperikoneen sisälmyksissä paperia laatuvirheiden etsimistä varten. Viivakamera laitetaan nakuttamaan esim. 0.1 - 1 mm välein kuvaa 1024 - 4096 pikselin leveydeltä. Metriltä kuvausta tulee siis > 1 MB dataa jne.

Itse käytän spesiaali softaa, joka lukee osan kuvasta kerralla käyttöön, kun monitorissa ei kuitenkaan resot liitä 2560 x 1800 suurempaan kuvaan näytöllä. Peruskuvankäsittelysoftat yrittää lukea koko kuvan kerralla ja siinä ongelma. Eli kannattaa etsiä sellaista softaa googlesta joka osaa lukea bmp kuvat paloina sisään....

Esim tällä
http://www.dalsa.com/mv/products/camera ... 3-8x-12k40
saa aika ison kuvan pelkästään kuvaamalla 1 s eli 12288x23500 pikseliä. Naputtamalla vaikka tunnin dataa talteen aletaan olla ihan kohtuu kuvakoossa

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005

Itse olin siinä käsityksessä, että paperirataa kuvattaessa vain virhekohdat tallennetaan tiedostoon/tietokantaan reunamerkinnällä, jolla ne voidaan sitten etsiä ja korjata. Virheettömät kuvat puolestaan menee devnulliin, koska niitä ei ole mitään järkeä tallennella.

Ratakatko on ainakin aika nopea ja kertaluonteinen tapahtuma, joten sen kuvat eivät ole kovin isoja, mutta tietenkin ehkä jos sitä streakkia tai wrinkleä tmv tulee kilometrikaupalla, niin sittenhän ne kuvatkin tietysti on aika isohkoja, mutta varmaan joku kellokin jossain alkaa kilahdella jotta saataisiin koneet sammuksiin ja vika korjattua.

X

Remonttimies
Seuraa 
Viestejä477
Liittynyt9.7.2008
Devil
Itse olin siinä käsityksessä, että paperirataa kuvattaessa vain virhekohdat tallennetaan tiedostoon/tietokantaan reunamerkinnällä, jolla ne voidaan sitten etsiä ja korjata. Virheettömät kuvat puolestaan menee devnulliin, koska niitä ei ole mitään järkeä tallennella.

Ratakatko on ainakin aika nopea ja kertaluonteinen tapahtuma, joten sen kuvat eivät ole kovin isoja, mutta tietenkin ehkä jos sitä streakkia tai wrinkleä tmv tulee kilometrikaupalla, niin sittenhän ne kuvatkin tietysti on aika isohkoja, mutta varmaan joku kellokin jossain alkaa kilahdella jotta saataisiin koneet sammuksiin ja vika korjattua.




Mistä tiedät missä on virhekohta? Pitää joku algoritmi väsätä. Eli ei noita tarvii koko ajan nauhotella, mut vähän huonommat koodarit tarvii debuggaukseen.

Mutta tiedän, että viivakamerakuvia myös nauhoitellaan tietyissä sovelluksissa jälkikäsittelyä varten. Kaikki laskennat ei tapahdu millään reaaliajassa. Toki laskentojen jälkeen kuvista voidaan hankkiutua eroon, mutta tässäkin on erilaisia lähestymistapoja olemassa.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005

No siitähän sen vian hyvinpitkälti tietää, että tarkkailtavalle materiaalille, esim paperille, määritetään joku valoisuustaso jota kuvataan. Jos taso on sama = ei vikaa. Jos taso on kirkkaampi = reikä, repale, ratakatko tms. Ja jos taso on tummempi = ruttu, liiskaantunut kärpänen, paperimies, tai muu vastaava vika. Videointimasiinassa on bufferi, johon koko ajan kuvataan materiaalia ja jos ja kun vika havaitaan, niin tuikataan bufferin video/kuvia vikakohdasta talteen, josta sitä voidaan sitten tarkastella ja analysoida vaikka pääjohtajan kesämökiltä käsin. Kaikki muut videot ja kuvat menee bufferista bittien taivaaseen, jos niissä ei ole mitään mikä triggaisi tallennusta päälle.

Reaaliaikaista laskentaa ei tarvitse tehdä kuvista, vaan voidaan enimmäkseen tarkkailla vain sitä signaalin voimakkuutta ja piikkejä, joita voi halutessaan katsella vaikka oskilloskoopin ruudulta, ja päätellä siitä tarvitseeko tallentaa vai ei.

X

Uusimmat

Suosituimmat