Seuraa 
Viestejä45973

Mihin jumalaa tarvitaan? – Uskonnon, etiikan ja moraalin evoluutiota

Puhe mahdollisti tarinoiden synnyn. Tarinat kasvoivat myyteiksi, jotka tuottivat riittejä. Riittien voima on tavassa jolla se vetoaa tunteisin. Se lujittaa ihmisen siteitä sosiaaliseen yhteisöönsä ja omaan perimätietoonsa. Yhteenkuuluvuuden tunne parantaa sosiaalisen eläimen, riittiä toteuttavan yhteisön menestymistä. Yhteys omaan lähipiiriin parantaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Monilla muillakin lajeilla on rituaalinomaisia käyttäytymismalleja, mutta vasta puheena kulkeva perimätieto loi ihmiselle leimallisenmyyttien ja riittien rikkauden. Riitteihin perustuva suuri valintaeto on ilmeisesti luonut ihmisen mieleen erityisen taipumuksen niiden omaksumiseen.
USAn kansallisessa syöpätutkimuskeskuksessa toimiva Dean Hamer on löytänyt yhteyden geenin VMAT2 ja uskonnollisen elämänasenteen välillä. Hänen mukaansa geeni selittää uskonnollisuutta paremmin kuin kasvuympäristö.

Uskontogeenin valintaetu aiheutuu taipumuksestamme joukkosuggestioon - vahvan tunnelatauksen voimalla tapahtuvaan sosiaalistumiseen, jonka aiheuttaa osallistuminen riittiin yhdessä muiden kanssa.
Uskonnolliset kokemukset on paikannettu oikeaan ohimolohkoon ja ne näyttävät liittyvän erityisen voimakkaasti ohimoepilepsiaan, jonka kohtausten aikana potilas kokee ilmestyksiä, jotka Juha pihkalan ja Esko Valtaojan mukaan ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin uskonnollisessa kirjallisuudessa esitetyt kokemukset.
Epileptiset kokemukset eivät sinällään todista uskontoa oikeaksi tai vääräksi, kuitenkin tutkimuksissa on todettu, että oikean ohimolohkon ärsyttäminen voimakkaalla magneettikentällä tuottaa vahvoja hengellisen läsnäolon kokemuksia. Ihmisten herkkyydessä tosin on suuria eroja.
Uskonnollisissa piireissä puhutaan uskontoälystä, mutta taimumus voi liittyä terveiden ihmisten epileptisiin oireihin.
Uskonnolla on evoluution kannalta voinut olla tärkeä tekijä kehityksessä kohti ihmisyyttä, ennen kuin tiedollinen liittyminen ympäröivään maailmaan tuli mahdolliseksi. Yhteenkuuluvuutta tekijänä uskonto on luonut turvaa yhteisössä, mutta ruokkinut myös viholliskuvaa, koska kansallistunteen tavoin se jakaa ihmiset meihin ja muihin.
Uskonnollisuus ei näytä kuitenkaan olevan eettisyyden perusta, vaikka uskonnoissa on suunnilleen samansisäiset eettiset normin, jotka ovat samansuuntaiset evoluutiotutkimuksen potut pottuina –strategian kanssa. On näyttöä siitä, että etiikalla saattaa olla oma evoluutionsa sosiaalisten lajien kehityksessä, ja että sosiaalisilla eläimillä on tarve omaksua jonkinlaiset käyttäytymisen eettiset normit, joita suuret uskonnot ilmentävät, mutta niihin on sisäänkirjoitettuna fundamentalismin siemen. F johtaa väistämättä totuudn kieltämiseen, taikka voimakkaaseen muutosvastarintaan fundamentalismia koossapitäviä myyttejä ja riittejä kohtaan.
Arkikokemus ja kädellistutkimus osoittaa, että ihmiset toimivat eettisesti, tai epäeettisesti maailmankatsomuksesta riippumatta ja toisaalta uskonnolliset piirit ovat moraalisissa kysymyksissä tulleet aina jälkijunassa, mikä nykyaikana näkyy suhtautumisena seksuaalisiin vähemmistöihin.

Ihmispopulaation kasvaessa taipumu joukkosuggestioon ja kyky toimia joukkoliikekansana on tuottanut etua luonnonvalinnassa. Kiintein tunnesitein koossapysyvän ryhmän jäsen on aina ollut vahvoilla kilpailussa yksinäistä yrittäjää vastaan – koossa ja joukossa on voimaa. Psygologisissa kokeissa on osoitettu, että ihmiset pyrkivät käyttäytymään niin kuin meidän odotettaan käyttäytyvän – tai ainakin niin kuin luulemme, että meidän tulisi käyttäytyä. Piirteen turvafunktio näkyy siinä, että kansalliskiihko nostaa päätään nimenomaan silloin kun ihmisillä yhteisönä menee huonosti. Kun vauraus lisääntyy yksilölliset arvot nousevat tärkeämmäksi ja kansallistunne lientyy.

Tansanian Gombe-reservaati sadetanssia harrastava simpanssiyhteisä elää jatkuvasti toisten vihamielisten simpanssiyhteisöjen ympäröimänä. Urosten tehtävänä on puolustaa omia ja siksi kansallistunteen virittäminen on tarpeellista. Simpanssitkin kuuluvat voimakkaasti meihin ja muihin. Tämä johtaa valloitussotiin ja toisinaan seirauksena on kannibalismi – tapa, joka ihmisellä säilyi 1900 –luvulle saakka. Niin simpansseilla, muilla sosiaalisilla nisäkkäillä, kuin myös linnuilla tavataan yhteisesiintymisiä joissa kaikki lauman jäsenet esittävät samaa signaalia, joten tiedonvälityksestä ei ole kyse, vaan tehtävänä näyttää olevan virittäytyminen samaan tunetilaan.

Tiedetään, että eläimet omaksuvat käytäytymistapoja, joita voisi sanoa moraaliksi, tai ehdollistuneiksi käyttäytymissäännöiksi. Käyttäytymismallin lujin perusta on empatia, eli myötäelämisen kyky. Sen mahdollistaa aivoihimme, mutta myös esimerkiksi koiran aivoihin ohjelmoitu mielen malli, jonka ansiosta koira voi tulkita isäntänsä tunteita ja mielialoja. Ihmisetkin voivat tiettyyn rajaan lukea toistensa tunteita ja ajatuksia, mutta tiettyjen kädellistutkijoiden mukaan simpanssit olisivat sosiaalisesti ihmisiä etevämpiä.

Empatian lisäksi myös toisten ihmisten hyväksikäyttö ja politikointi perustuvat toisten ihmisten ajatusten ja tunteiden oivaltamiseen. Ilmeisesti perimme geeneisämme vain taipumuksen empatiaan, moraalin omaksumiseen ja moraalisiin tunteisiin. Eri tekijöistä riippuu toteutuuko tämä taipumus. Simpanssien elämää hallitsee muutama selkeä käyttäytymis säänto. Ensinnäkin valtataistelua ei saa kiihdyttää sellaiselle tasolle, että se vaarantaisi lauman puolustuskyvyn. Saalis on aina jattava. Saalistaja lähinnä saa yhteisössä arvostusta sekä urosten että naaraiden piirissä. Saaliin jakamisessa näkyy, että simpanssit ovat jo tietoisia Vuorisaarnan etiikan perusteista: Minkä toivot toisten tekevän itsellesi tee se ensin heille. Simpanssit näyttävät olevan selvillä reilun pelin säännöistä ja raivostuvan niiden rikkomisesta.
Ihmisessäkin on todettu taipumus rangaista reilun pelin sääntöjen rikkojaa jopa man edun kustannuksella, mikä on selvästi toisten hyväksi tapahtuvaa altruismia. Aivojen kuvantamisen tekniikat ovat osoittaneet mielihyväkeskuksen aktuvoituvan, kun valmistaudumme rangaistukseen. Me ja muut apinat olemme valmiita ottamaan riskejä ja saamaan itsellemme jopa tappiota voidaksemme rangaista sääntäjen rikkojaa.

Kiitoksia Jussi Viitalalle

Sivut

Kommentit (46)

areo
Ihmisessäkin on todettu taipumus rangaista reilun pelin sääntöjen rikkojaa jopa man edun kustannuksella, mikä on selvästi toisten hyväksi tapahtuvaa altruismia.

Aivojen kuvantamisen tekniikat ovat osoittaneet mielihyväkeskuksen aktuvoituvan, kun valmistaudumme rangaistukseen.

Ei ihmiskunnalla voi olla kuin yksi yhteinen etu.

Mielihyväkeskus aktivoituu kun jotain jännittävää on tiedossa. Ilman jännitystä ihminen tylsistyy. Esim. rikolliset hakevat teoillaan jännitystä, koska eivät ole oppineet sitä muulla tavalla saamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neonomide
Seuraa 
Viestejä14246

Aiheesta käytyjen paskanpuhumissäikeiden jälkeen tällainen on lähes runoutta. Mainio kirjoitus, melkein veti vedet silmiin.

areo
"Ilmeisesti perimme geeneissämme vain taipumuksen empatiaan, moraalin omaksumiseen ja moraalisiin tunteisiin. Eri tekijöistä riippuu toteutuuko tämä taipumus. Simpanssien elämää hallitsee muutama selkeä käyttäytymis säänto. Ensinnäkin valtataistelua ei saa kiihdyttää sellaiselle tasolle, että se vaarantaisi lauman puolustuskyvyn. Saalis on aina jattava. Saalistaja lähinnä saa yhteisössä arvostusta sekä urosten että naaraiden piirissä. Saaliin jakamisessa näkyy, että simpanssit ovat jo tietoisia Vuorisaarnan etiikan perusteista: Minkä toivot toisten tekevän itsellesi tee se ensin heille. Simpanssit näyttävät olevan selvillä reilun pelin säännöistä ja raivostuvan niiden rikkomisesta.
Ihmisessäkin on todettu taipumus rangaista reilun pelin sääntöjen rikkojaa jopa oman edun kustannuksella, mikä on selvästi toisten hyväksi tapahtuvaa altruismia."

On tosin huomautettava, että ihminen on myös monessa mielessä binäärisesti ajatteleva, asioita pitkälle merkityksellistävä olento. On niin monia tapoja ja yhteiskuntamalleja, ettei meitä voi tarkastella kuin rajallisesti mm. simpanssien näkökulmasta. Kielikuvat ovat toki hienoja käsittämisen apuvälineitä, mutta sosiaalibiologian yms. kentän rajoja olisi hyvä tiedostaa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Hieno kirjoitus areolta! Pisti kylmät väreet ympäri kehoa, oli kuin itse totuus olisi puhunut meille.

Kommenttina virkkeisiin:

"Ilmeisesti perimme geeneissämme vain taipumuksen empatiaan, moraalin omaksumiseen ja moraalisiin tunteisiin. Eri tekijöistä riippuu toteutuuko tämä taipumus."

että on osoitettu että vaihtelu ihmisyksilöiden moraalissa johtuu vaihtelusta aivojen harmaan aineen määrässä.

YLE Tiede uutisoi:
30.9.2005 11:32
Patologiset valehtelijat ovat taitavia keksimään selityksiä. Nyt heille tarjotaan kaiken päälle hopealautasella selitys sille, miksi he syöttävät muille pajunköyttä. Valheiden päästely saattaakin johtua aivojen rakenteesta. (RETNA)Tuoreen tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että jatkuva valehtelu voi liittyä tietynlaiseen aivorakenteeseen. Poikkeava aivojen rakenne saattaa selittää, miksi valehtelija ei tunne katumusta tai syyllisyyttä. Tutkimustuloksen mukaan valehtelijoilla on muita vähemmän harmaita aivosoluja - eli aivojen varsinaisia soluja - siinä osassa aivoja, jossa käsitellään moraalisia valintoja.

- Tämän tuloksena heillä on pienempi todennäköisyys välittää eettisistä näkökulmista, arvioi Etelä-Kalifornian yliopiston tutkija Adrian Raine. Hän kuitenkin myönsi samalla, että aivojen rakenteen vaikutus valehteluun vaatii vielä lisäselvitystä.
------------
Uskiksilta kannattaa kysyä: Jos sielusi kerran on ikuinen ja aineeton niin miksi ihmeessä se on niin kiinteästi liitoksissa aivojen rakenteeseen eli miksi esim. frontaalilohkon vaurio voi muuttaa täysin luonnettasi?

Lisäksi kysy miksi kaikki perinteisesti 'sieluun' yhdistetyt ominaisuudet on myöhemmin löydetty aivoista: persoonallisuus, moraali, huumorintaju, viha, suru, ilo, rakkaus, muisti, jne.

Ja jo on hiljaista, kun kaksisarvinen ja valkolakanainen enkeli taistelevat uskiksen pään ympärillä.

Ai. Onkos joku muka löytänyt Uskonnollisuusgeenin? Ei oikein tunnu uskottavalta.

Uskonnollisuus ei periydy. Se on kasvatuksen tulos.
Seuraavaksi joku löytää Poliitiikkageenin?
Ja ym.

Jumalat eivät koskaan ilmesty ihmisille eikä muillekkaan eläimille aivan yksinkertaisesta syystä. Jumalia ei oikeasti ole olemassakaan. On vain luulo ja joillakin usko että niitä on ainakin yksi.

Uskonto on vanhuuden tuki ja sairaiden lohtu iänkaikkisesta elämästä.
Suotakoon se heille.

Imo empiirinen tiede K-usee. Se kompastuu itseensä, ja siihen tosiseikkaan, että sen edustajien pitäisi olla puskassa parittelemassa, toteuttamassa geeniensä käskyjä ja käyttämässä älyään sellaisiin asioihin, johon kitsasta empirismiä oikeasti voidaan soveltaa.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14246
nouhau
- Tämän tuloksena heillä on pienempi todennäköisyys välittää eettisistä näkökulmista, arvioi Etelä-Kalifornian yliopiston tutkija Adrian Raine. Hän kuitenkin myönsi samalla, että aivojen rakenteen vaikutus valehteluun vaatii vielä lisäselvitystä.

Kvalitatiivista tutkimusta?

Sokea-ajaar
Imo empiirinen tiede K-usee. Se kompastuu itseensä, ja siihen tosiseikkaan, että sen edustajien pitäisi olla puskassa parittelemassa, toteuttamassa geeniensä käskyjä ja käyttämässä älyään sellaisiin asioihin, johon kitsasta empirismiä oikeasti voidaan soveltaa.

Sellainenkin uskonlahko on keksitty kuin ihmistieteet.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Mielenkiintoista uskonnollisuudessa on nimenomaan se että se pulpahtaa voimakkaana esiin juuri huonoissa olosuhteissa, joissa elossasäilyminen on uhattuna. Uskonnollisuus on viimeisimpiä keinoja ylläpitää heimon ryhmäkoheesiota yllä, mikä tukee sen evolutiivista alkuperää tarjoten kilpailuedun verrattuna uskonnottomiin ryhmiin. Toisin sanoen, kun elossasäilymistodennäköisyys pienenee, yksilöiden itsekkyys kasvaa, mutta lisääntyneeseen itsekkyyteen liittyvä kustannus, so. ryhmäkoheesion pieneneminen, on johtanut sellaisten geenien yleistymiseen jotka pyrkivät säilyttämään ryhmäkoheesiota hankalissa olosuhteissa, so. uskonnollisuusgeenien yleistymiseen. Uskonnollisuusgeenit ovat mitä todennäköisimmin kytkeytyneet ahdistus- ja depressiogeeneihin niin että kun yksilön elossasäilymistodennäköisyys heikkenee, samalla yksilön ahdistus- ja depressiogeenit, mutta myös uskonnollisuusgeenit aktivoituvat. Ahdistus ja depressio pistävät yksilön miettimään syitä huonoon oloonsa ja etsimään ratkaisuja olosuhteiden parantamiseksi, kun taas uskonnollisuus tarjoaa ihmiselle toivoa umpikujatilanteessa, palauttaa alistuneen yksilön takaisin heimonsa ruotuun sekä lisää yksilön fyysistä ja psyykkistä palautumisnopeutta huonoista olosuhteista aiheutuneista sairauksista.

Kiitos Bomt Kneder linkistä. Sain luettuani artikkelin, joka oli mielenkiintoinen. Tässä artikkelissa Jesse Bering esittää että evoluutio on suosinut ihmismieliä jotka uskovat yliluonnolliseen rankaisevaan agenttiin, koska tällainen usko vähentää itsekästä huijauskäyttäytymistä (cheating) ja sitä kautta parantaa yksilön kelpoisuutta yhteistyötä arvostavassa heimossa. Jessen hypoteesi on hyvä, mutta vaikeasti testattava: miten saadaan aikuisia koeyksilöitä joilla ei olisi aikaisempaa kokemusta uskonnoista ja siten täysin uskonnoista vapaata mieltä? Kokeessa katsottaisiin ovatko uskonnottomat huijarit parempia huijaamaan kuin uskonnolliset huijarit niin että uskonnottomat huijarit olisivat haluttavampia vastakkaiselle sukupuolelle ja heimolleen. Taustaoletuksena on se että uskonnollisuus haittaisi huijaamista, koska yksilö joutuisi taistelemaan sisäisten enkeleiden ja pirujen kanssa.

nouhau
Taustaoletuksena on se että uskonnollisuus haittaisi huijaamista, koska yksilö joutuisi taistelemaan sisäisten enkeleiden ja pirujen kanssa.

Miten paljon helpompaa onkaan ohjailla massoja pelon avulla. Jollei ole armeijaa tai lihaksia, joilla uhkailla niin helvetin voi aina vetää takataskusta esiin. Ihmisiä on kuitenkin saatu tekemään vaikka mitä lupaamalla taivaspaikka tai helvetin välttäminen.

Ajattelin itse aloittaa jonkun radikaaliuskonnon. Tervetuloa perustajajäseniksi, vielä ehtii vaikuttaa uskonnon laatuun ja sääntöihin. Anekauppa ja moniavioisuus tulevat olemaan vahvoina mukana, siitä olen jo ylipapin ominaisuudessa päättänyt. Sitten pitää enää löytää ne lampaat ja rekisteröidä uskonto. Siihen ei kuitenkaan tarvita kuin 20 allekirjoitusta.

Edit: Herranjumala kuinka tuolla Sokea-ajaarilla tosiaan viiraakin. Tai sitten kysymyksessä on joku sisäpiirin vitsi.... Toivottavasti.

"Joo, perustetaan sellainen uusi radikaaliuskonto jossa on elämästä kaikinpuolin nauttiminen ensimmäinen ja viimeinen käsky/ohje".

Tai no niin, mitä sitä mitään uutta perustamaan, kun kristinuskoa (yms.) voi vapaasti tulkita nautintokäskyiseksi uskonnoksi.

Usko käsite on korvien välinen juttu.

Tsattana
Miten paljon helpompaa onkaan ohjailla massoja pelon avulla. Jollei ole armeijaa tai lihaksia, joilla uhkailla niin helvetin voi aina vetää takataskusta esiin. Ihmisiä on kuitenkin saatu tekemään vaikka mitä lupaamalla taivaspaikka tai helvetin välttäminen.

Totta. Tässä mielessä minusta Jessen hypoteesi ei ole uskottava. Lisäksi minua härnää se että ihmisille on kehittynyt myös itsepetos, joka on voimakas valehtelun ja huijaamisen väline. Miten siis erottaa nämä hypoteesit toisistaan jollain koejärjestelyllä??

Minusta koko uskonnollisuuden määritelmä pitäisi muuttaa laajentaen sitä koskemaan myös uskoa luonnollisiin agentteihin, kuten järkeen tai tieteen saavutuksiin. Pääasia että uskoo elämässään johonkin korkeampaan totuuteen, se auttaa pääsemään tavoitteisiin. Ennen aikaan ei ollut muuta totuutta kuin kirkollinen, joten on luonnollista että uskonnollisuuden määritelmä (usko yliluonnollisiin agentteihin) on sama kuin mihin suurin osa maapallon väestöstä vielä nykyisinkin uskoo.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat