Yhdisteiden nimeäminen, perusperus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eli kun pitää nimetä esim.NaClO3 natriumperkloraatti, niin pitääkö vain tietää ,että ClO3 on kloraatti, pitääkö kaikki nimetyt anionit siis vaan opetella ulkoa.?ja jos on esim:AuCl3 kulta(III)kloridi mistä tietää että tonne välii tulee toi III eikä lisätä eteen mitään -tri liitettä?Osaako joku selittää yhdisteiden nimeämiset ja kaavojen kirjoittamiset niin,että tyhmäkin ne ymmärtää?en ymmärrä millon käytetään -di -tri jne.. etuliitteitä ja milloin tungetaan toi hapetusluku tonne väliin.

Kommentit (7)

PPo
Seuraa 
Viestejä11622
Liittynyt10.12.2008
Ofelia85
Eli kun pitää nimetä esim.NaClO3 natriumperkloraatti, niin pitääkö vain tietää ,että ClO3 on kloraatti, pitääkö kaikki nimetyt anionit siis vaan opetella ulkoa.?ja jos on esim:AuCl3 kulta(III)kloridi mistä tietää että tonne välii tulee toi III eikä lisätä eteen mitään -tri liitettä?Osaako joku selittää yhdisteiden nimeämiset ja kaavojen kirjoittamiset niin,että tyhmäkin ne ymmärtää?en ymmärrä millon käytetään -di -tri jne.. etuliitteitä ja milloin tungetaan toi hapetusluku tonne väliin.

Kun kyseessä on ioniyhdiste, missä kationi voi esiintyä usealla eri hapetusluvulla (esim rauta(II)oksidi, rauta(III)oksidi ) , käytetään hapetuslukuja.
Kun kyseessä on molekyyliyhdiste ( esim dityppitrioksidi, dityppioksidi, typpidioksidi), käytetään etuliitteitä.
Näin luulen asian olevan, vaan en ole varma

Vierailija
Ofelia85
Eli kun pitää nimetä esim.NaClO3 natriumperkloraatti, niin pitääkö vain tietää ,että ClO3 on kloraatti, pitääkö kaikki nimetyt anionit siis vaan opetella ulkoa.?ja jos on esim:AuCl3 kulta(III)kloridi mistä tietää että tonne välii tulee toi III eikä lisätä eteen mitään -tri liitettä?Osaako joku selittää yhdisteiden nimeämiset ja kaavojen kirjoittamiset niin,että tyhmäkin ne ymmärtää?en ymmärrä millon käytetään -di -tri jne.. etuliitteitä ja milloin tungetaan toi hapetusluku tonne väliin.

(Natriumperkloraatti on NaClO₄.)

Suuri osa säännöistä pitää lähinnä vain tietää. Kuitenkin: -aatti-pääte tulee "yleisimmän hapetusluvun" happihapon anionille, eli kloorin tapauksessa kloorihapon, HClO₃, (hapetusluku +5). Sitten korkeamman hapetusluvun anioni saa per-etuliitteen (perkloraatti) ja pienemmän -iitti-päätteen (kloriitti). Tähän sitten tulee hypo-alku vielä pienemmällä hapetusluvulla (hypokloriitti).

Rikin happihappojen tapauksessa yleisin hapetusluku on +6 (sulfaatti SO₄²⁻ rikkihaposta), eikä korkeampia hapetuslukuja ole. Näin ollen alemman hapetusluvun +4 anioni on sulfiitti, SO₃²⁻.

Entä sitten kulta(III)kloridi? Näin käsittääkseni merkitään yhdisteitä, joissa kationina on siirtymäalkuaine, jotka sitoutuvat usealla eri hapetusluvulla. On esim rauta(II)sulfaatti ja rauta(III)sulfaatti. Kuten PPo:kin mainitsi.

Vierailija
intermedia
Ofelia85
Eli kun pitää nimetä esim.NaClO3 natriumperkloraatti, niin pitääkö vain tietää ,että ClO3 on kloraatti, pitääkö kaikki nimetyt anionit siis vaan opetella ulkoa.?ja jos on esim:AuCl3 kulta(III)kloridi mistä tietää että tonne välii tulee toi III eikä lisätä eteen mitään -tri liitettä?Osaako joku selittää yhdisteiden nimeämiset ja kaavojen kirjoittamiset niin,että tyhmäkin ne ymmärtää?en ymmärrä millon käytetään -di -tri jne.. etuliitteitä ja milloin tungetaan toi hapetusluku tonne väliin.

(Natriumperkloraatti on NaClO₄.)

Suuri osa säännöistä pitää lähinnä vain tietää. Kuitenkin: -aatti-pääte tulee "yleisimmän hapetusluvun" happihapon anionille, eli kloorin tapauksessa kloorihapon, HClO₃, (hapetusluku +5). Sitten korkeamman hapetusluvun anioni saa per-etuliitteen (perkloraatti) ja pienemmän -iitti-päätteen (kloriitti). Tähän sitten tulee hypo-alku vielä pienemmällä hapetusluvulla (hypokloriitti).

Rikin happihappojen tapauksessa yleisin hapetusluku on +6 (sulfaatti SO₄²⁻ rikkihaposta), eikä korkeampia hapetuslukuja ole. Näin ollen alemman hapetusluvun +4 anioni on sulfiitti, SO₃²⁻.

Entä sitten kulta(III)kloridi? Näin käsittääkseni merkitään yhdisteitä, joissa kationina on siirtymäalkuaine, jotka sitoutuvat usealla eri hapetusluvulla. On esim rauta(II)sulfaatti ja rauta(III)sulfaatti. Kuten PPo:kin mainitsi.




What? Luulin osanneeni nimeämiset. En enää.

Miten tuo hypokloraatti-ioni on edes mahdollinen? Miten klooriin voi liittyä noin monta happiatomia?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perkloraatti

Vierailija

Olen jo pitkän aikaa sitten lakannut kuvittelemasta, että edes joskus olisi osannut asiasta jotain. Nytkin lähdin ihan huvikseni hakemaan sitä veden toista nimeä. Siis sitä, jolla aina tyhmiä jallitetaan "kieltäisittekö aineen, joka on hirveän vaarallista ja kuitenkin tätä kemiallista yhdistettä käytetään joka puolella. Vuosittain aineeseen kuolee maailmassa satojatuhansia ihmisä. Kai allekirjoitat addressin jossa vastustetaan, niin mitä???"

Water, Oxidane, Hydrogen oxide, Dihydrogen monoxide, Hydrogen monoxide, Hydroxylic acid, Hydrogen hydroxide, R-718, Oxygen dihydride, Oxygen hydride, Oxane. Ohops, listasta puuttuvat vielä ainakin H2O ja HOH.

Wiki antoi nuo kaikki: http://en.wikipedia.org/wiki/Properties_of_water

Ja lisäksi linkin IUPAC nimikäytäntöön: http://en.wikipedia.org/wiki/Internatio ... menclature

Kaikki on varmaan selvää, mutta niin mahdottoman epäselvää.

Vierailija
kabus
What? Luulin osanneeni nimeämiset. En enää.

Miten tuo hypokloraatti-ioni on edes mahdollinen? Miten klooriin voi liittyä noin monta happiatomia?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perkloraatti[/quote]
(Tarkoititko perkloraattia?)

Jaksollisen järjestelmän kolmannen ja myöhempien jaksojen alkuaineet voivat muodostaa sidoksia enemmän kuin oktettisääntö (8 elektronia uloimmalla kuorella) antaisi olettaa. Esimerkiksi fosfori+kloori PCl3, PCl5, rikki+fluori SF4, SF6. Näissä yhdisteissä muutkin kuin uloimman (=jakson numero) elektronikuoren elektronit osallistuvat sidoksen muodostamiseen.

Toisessa jaksossa tämä on mahdotonta, joten happi voi muodostaa vain kaksi sidosta, fluori vain yhden jne.

Phony, se varoitus veden vaaroista käyttää termiä "dihydrogen monoxide" eli DHMO.
http://www.dhmo.org/

Lisäys: Höm, PCl3 ei tietenkään riko oktettisääntöä.

Vierailija

Olisikohan tästä mitään apua?

Kloorin happojen ja suolojen nimeäminen tapahtunee seuraavasti.

Taulukot on aina kivoja. Hapetuslukujen merkitykseen nimeämisessä intermedia jo tarttuikin.

Vierailija
intermedia
kabus
What? Luulin osanneeni nimeämiset. En enää.

Miten tuo hypokloraatti-ioni on edes mahdollinen? Miten klooriin voi liittyä noin monta happiatomia?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perkloraatti


(Tarkoititko perkloraattia?)

Jaksollisen järjestelmän kolmannen ja myöhempien jaksojen alkuaineet voivat muodostaa sidoksia enemmän kuin oktettisääntö (8 elektronia uloimmalla kuorella) antaisi olettaa. Esimerkiksi fosfori+kloori PCl3, PCl5, rikki+fluori SF4, SF6. Näissä yhdisteissä muutkin kuin uloimman (=jakson numero) elektronikuoren elektronit osallistuvat sidoksen muodostamiseen.

Toisessa jaksossa tämä on mahdotonta, joten happi voi muodostaa vain kaksi sidosta, fluori vain yhden jne.

Phony, se varoitus veden vaaroista käyttää termiä "dihydrogen monoxide" eli DHMO.
http://www.dhmo.org/

Lisäys: Höm, PCl3 ei tietenkään riko oktettisääntöä.[/quote]


Kyllä se oktetti pitää aina saada. Nyt kun katsoin niin onhan sillä kloorilla hapetuslukuna +7.
Eli oktetti tulee. 7-2-2-2 ja vielä yksi miinus neljänneltä hapelta. Tämä vajaa happi sitoutuu sitten natriumin kanssa.

Uusimmat

Suosituimmat