Neurologinen tutkimusmenetelmä, auttakkee?

Seuraa 
Viestejä169
Liittynyt18.2.2010

Voisko joku kertoa tarkemmin tai ohjata sivuille, mitkä ei vaadi kirjautumista.

Muistan joskus jostain lukeneeni neurologisesta tutkimusmenetelmästä, (tämä on sitten hyvin karkea toimintamalli) jossa verkkokalvon valoon reagoivia soluja siirrettiin ymmärtääkseni kehitysvaiheessa olevaan otukseen, jonnekkin haluttuun paikkaan. Nämä solut muovautuivat osaksi kyseisen hermostorakenteen toimintaa, mutta säilyttivät kykynsä muodostaa aktiopotentiaaleja valon stimuloidessa niitä. Näin saatiin malli, jossa stimulaatio tai inhibitio saatiin aikaiseksi kyseisessä järjestelmässä esim ultraviolettivalon avulla on/off-periaatteella.

Miten homma siis oikeasti meni...?

Vastaukset on siellä mistä ne löytää

Kommentit (1)

Vierailija

Näissä lehdissä oli artikkelit aiheesta,

Nature Methods, 9/2008, Vol5, s797
Cell, 18/4/2008, Vol133, s354
Nature, 17/9/2009, Vol461, s407
Science, 16/10/2009, Vol326, s395
Nature, 15/10/2009, Vol461, s930

Tuolta löytyy myös jotain, post1422663.html#p1422663

Suomen Akatemia Tiedot 15.10.2010 Rahoituspäätös

Hankkeen julkinen kuvaus
Optogenetiikka on yksi nopeimmin kasvavista ja kiinnostavimmista modernin neurotieteen osa-alueista. Optogenetiikka perustuu valolla aktivoitavissa oleviin bakteerien ionikanaviin, jotka
voidaan virusvektorien tai transgeenisten tekniikoiden avulla siirtää nisäkkäiden neuroneihin. Nämä ionikanavaopsiinit voidaan spesifisesti aktivoida tietyn värisellä lasersäteellä, mikä johtaa
näitä opsiineja tuottavien neuronien depolarisoitumiseen eli aktivaation (channelrhodopsin, kationikanava, sininen valo) tai hyperpolarisaatioon eli inaktivoitumiseen (halorhodopsin,
kloridikanava, keltainen valo). Nämä opsiinit voidaan ilmentää valituissa hermosoluverkoissa, jolloin näiden hermoverkkojen aktiivisuutta ja aktiivisuustaajuutta voidaan lähes mielin määrin
säädellä ohuiden valokaapelien avulla elävissä eläimissä. Tämä tutkimussuunnitelma käyttää hyväkseen näitä uusia hermoverkkojen aktiivisuuden säätelyn menetelmiä ja lähestyy niiden
avulla jo vuosikausia tutkimusryhmäni tavoitteena olevaa kysymystä siitä, voiko masennuslääkehoito johtaa hermoverkkojen toiminnalliseen uudelleenjärjestäytymiseen masennuksen kannalta
relevanteissa hermoverkoissa. Prefrontaalisen aivokuoren, hippokampuksen ja amygdalan muodostamaa hermoverkkoa stimuloidaan asymmetrisesti 3 päivän aikana siten, että
hippokampuksesta tulevaa yhteyttä stimuloidaan kun taas amygdalasta tuleva yhteys inaktivoidaan. Asymmetrisen stimulaation vaikutusta synaptisten yhteyksien rakenteeseen ja
voimakkuuteen mitataan prefrontaalisella aivokuorella. Hanke on tarkoitus toteuttaa Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa Dr. Karl Deisserothin laboratoriossa. Deisseroth on paitsi
optogeneettisten menetelmien johtava kehittäjä maailmassa, myös kliininen psykiatri, joka on hyvin kiinnostunut masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeista. Hankkeen toissijaisena
tavoitteena on hankkia kokemusta optogeneettisistä menetelmistä ja pystyttää ne sapattivapaan jälkeen Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskukseen, jonka keskeisimpiä
kehittämisalueita uudet jyrsijöiden kuvantamis- ja stimulaatiomenetelmät ovat.
http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServl ... &UILANG=fi

Googleta optogenetiikka.

Uusimmat

Suosituimmat