Innovaatio: Koulutusreformi, jossa opiskelun vapaus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minusta pitäisi tässä joku päivä tulla ekonomi. Ekonomit saavat kuulemma hyvin töitä. Mitä ekonomitutkinto oikeastaan todistaa työnantajalle?

Ekonomitutkinto on tae, että ihminen on päässyt läpi yliopiston tiedekunnan pääsykokeista, istunut massaluennoilla, läpäissyt luentokuulusteluja, läpäissyt kirjatenttejä, tehnyt muutamia harjoitustöitä, tehnyt kandidaatin tutkielman ja tehnyt pro gradu -tutkielman. Koulutus on tiedolle ja ajattelulle altistamista.

Joka vuosi kuitenkin tuhannet nuoret jäävät rannalle, kun eivät läpäise ammattikorkeakoulun tai yliopiston pääsykoetta. Tuhannet nuoret joutuvat viettämään jopa useita välivuosia vastoin tahtoaan, eikä heille tarjoudu mahdollisuutta päästä altistamaan itseään työnantajien arvostamalle tiedolle yhteiskunnan tunnustamalla tavalla. Lisäksi maassa on satoja tuhansia työttömiä, koska he eivät tiedä ja osaa asioita, joita tällä hetkellä organisaatioissa tarvitaan

Nykyinen malli johtaa mielettömään inhimillisten voimavarojen haaskaukseen. Tutkintoja ei tarvita kuin tieteellisakateemisissa piireissä. Ne voi modernien työmarkkinoiden näkökulmasta heittää romukoppaan.

Ehdotelma: Kaikki kansalaiset voivat tenttiä ja saada opintosuorituksia korkeakouluista. Lähiopetuskursseille ja seminaareihin päästään opintosuoritusten ja arvosanojen perusteella.

Kuten eräässä Ketonen & Myllyrinne -huumoriohjelman sketsissä nasevasti tokaistaan: "Heitetään tittelit pois ja puhutaan suoraan, sopiiko?" Luovutaan koko pääsykoejärjestelmästä ja tutkintoihin tähtäävästä koulutuspolitiikasta. Se on kangistavaa, rajoittavaa ja epäjoustavaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan uudenlaista yhdistelevää osaamista.

Ehdotelmassani yliopistot ja korkeakoulut tarjoaisivat kaikille kansalaisille mahdollisuuden saada opintosuorituksia tenttimällä kirjoja. Kun kansalaisella olisi tarpeeksi opintosuorituksia ja riittävän korkeat arvosanat jossakin oppiaineesa, hän voisi hakea lähiopetuskurssille yliopistoon, jonne otetaan rajoitettu määrä osallistujia. Lähiopetuskurssilla olisi luennointia, ryhmätöitä ja harjoitustöitä. Kun lähiopetuskursseille olisi kova tunku, niiden tasokin nousisi.

Kauppatieteissä esim. osallistuminen laskentatoimen talousjohtamisen kurssille edellyttäisi vaikkapa viiden laskentatoimen kirjatentin suorittamista keskiarvolla 4,5. Mahdollisesti muitakin kriteereitä voitaisiin harkita kursseille pääsemiseksi.

Kandidaatti- ja pro gradu -seminaareihin pääsisi, jos olisi osallistunut riittävän monelle tieteellisen tutkimuksen ja kyseisen oppiaineen lähiopetuskurssille. Seminaareihin olisi valikoitunut oikeasti motivoitunutta porukkaa, eikä mitään pääsykoeseulan läpäisseitä neljättä vuotta kännääviä huihai-opiskelijoita. Olen käynyt kandiseminaarin läpi Tampereen yliopistossa ja siellä oli, mahdollisesti itseni mukaanlukien, opiskelijoita, joiden lukeneisuudessa ja asenteessa oli huomattavaa parantamisen varaa.

Osallisuus lähiopetuskurssille olisi merkki työnantajalle siitä, että työntekijä on ollut motivoitunut ja perehtynyt kyseiseen aiheeseen. Laskentaekonomia firmaan etsivä työnantaja voisi edellyttää suoritetuksi esim. 2 johtamisen ja organisoinnin kirjatenttiä, 10 laskentatoimen kirjatenttiä, sekä 3 laskentatoimen lähiopetuskurssia yliopistossa. Vaativampi laskentaekonomin paikka voisi edellyttää kandidaatin tai pro gradu -seminaarin läpikäyntiä kyseisestä oppiaineesta.

Toinen merkittävä uudistus olisi, että valtio voisi kannustaa rahalla ihmisiä opiskelemaan. Tämä tarkoittaisi opintotukijärjestelmän täysremonttia. Rahaa saisi vain opintosuorituksista, ei oleskelusta yliopiston kirjoilla. Kirjatentin suorittamisesta saisi jonkin verran, lähiopetuskurssin suorittamisesta enemmän ja seminaareista maksettaisiin jo kuukausikorvausta.

Erittäin mielenkiintoisen mahdollisuuden tarjoaisi myös se, että valtio voisi maksaa korvauksia niistä oppiaineista, joiden osaamisesta on pulaa työmarkkinoilla. Jos tietotekniikkan insinööreistä olisi pulaa, niin java-ohjelmoinnin kirjatentin suorittamisesta saisi 100 euroa, ja jos markkinointiosaajia olisi työmarkkinoilla liikaa, niin brand magament -kirjatentin suorittamisesta saisi vain 40 euroa. Tämä toisi uuden kätevän työkalun rakenteellisen työttömyyden ongelmien lieventämiseksi.

Näkisin, että tämä järjestelmä olisi huomattavasti nykyistä edistyksellisempi. Ihmisiä ei luokiteltaisi enää tutkintojen perusteella, vaan ihmisiä luokiteltaisiin enemmän opinto-CV:iden perusteella. Joku on opiskellut taidehistoriaa 16 kirjatenttiä + 5 lähiopetuskurssia ja telekommunikaatiota 20 kirjtenttiä + 10 lähiopetuskurssia. Toinen on läpäissyt kandidaatin seminaarin markkinoinnissa + suorittanut poliittisessa historiassa 15 kirjatenttiä ja 3 lähiopetuskurssia. Kolmas on läpäissyt pro gradu -seminaarin tilastotieteissä + 12 kirjatenttiä ja 6 lähiopetuskurssia kunnallistekniikkaa + 5 kirjatenttiä tiedotusoppia. You make the mix!

Out of the box! Tekisikö tämä suomalaisesta yhteiskunnasta "strategisesti ketterämmän", taloudellisesti elinvoimaisemman ja henkisesti vapautuneemman?

Ketosen ja Myllyrinteen sketsi: http://www.youtube.com/watch?v=0i5Nx3o4dKo

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat