Uskontojen arvot ja vapaa tahto

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uskontojen mukaan ihmisellä on vapaa tahto.
Ihminen on siis täysin vapaa valitsemaan, mitä hän tuntee. Jos nimittäin ihminen ei voisi itse valita tunteitaan, niin silloin ihminen on valehtelija, jos hän väittää, että hänellä on vapaa tahto.

Kun nyt on meillä tuollainenkin tapaus kuin Jussi Halla-aho, joka on saanut tuomion Jumalan pilkasta, niin eikö uskovia yhtään hävetä heidän täydellinen järjettömyys?

Mitä virkaa on uskonnolla ja sen opeilla, jos ihminen ei itse voi vapaasti valita tunteitaan, uskomuksiaan ? Uskovainen on mitätöinyt oman uskonsa perustan, jos hän syyttää omista tunteistaan muita, koska silloin uskovainen ei ole käyttänyt vapaata tahtoaan....

Ihminen, joka ei toimi uskontonsa mukaan, ei voi olla uskovainen. Loukkaantuminen ei ole mikään todiste uskovaisuudesta. Loukkaantuminen todistaa ainoastaan ihmisen henkisen kehittymättömyyden.

Kommentit (7)

Vierailija
mensaani
Uskontojen mukaan ihmisellä on vapaa tahto.



Ei läheskään kaikkien uskontojen. Ensinnä mieleen tulee kristinuskon versio Kalvinismi, jossa ihmisellä ei ole mitään tehtävissä oman pelastuksensa suhteen, vaan se on ennen aikojen alkua Jumalan päättämä.

Ja mitä ylipäänsä on vapaa tahto? Onko se sitä, että voi päättää ylipäätään joistain asioista vapaasti, vai pitäisikö ihmisellä olla vapaa tahto ihan kaikessa, jotta voitaisiin sanoa hänellä olevan vapaa tahto? Jälkimmäinenhän ei tietenkään päde, koska jo luonnonlait ja muut ihmiset valintoineen asettavat melkoisia rajoituksia.

Vierailija
Amalia
mensaani
Uskontojen mukaan ihmisellä on vapaa tahto.

Ei läheskään kaikkien uskontojen. Ensinnä mieleen tulee kristinuskon versio Kalvinismi, jossa ihmisellä ei ole mitään tehtävissä oman pelastuksensa suhteen, vaan se on ennen aikojen alkua Jumalan päättämä.

Ja mitä ylipäänsä on vapaa tahto? Onko se sitä, että voi päättää ylipäätään joistain asioista vapaasti, vai pitäisikö ihmisellä olla vapaa tahto ihan kaikessa, jotta voitaisiin sanoa hänellä olevan vapaa tahto? Jälkimmäinenhän ei tietenkään päde, koska jo luonnonlait ja muut ihmiset valintoineen asettavat melkoisia rajoituksia.


Ei ole oleellinen missään tuomaroinnissa uskonnon asioissa:
Tuomari ei voi perustaa tuomioitaan oletuksille; Että josko sillä uskovaisella ei sittenkään ollut vapaata tahtoa, kun jotkut teologit eivät voi sitä varmuudella sanoa.

Tuomarin tulee tuomita vain faktojen perusteella; Tuomarin tulee voida jopa omin silmin nähdä, onko siellä uskovaisen pään sisällä loukkaantunutta uskontoa tai pilkattua Jumalaa!

Jos asia on niin, että tuomari ei itse voi havaita reaalisesti uskonnon loukkaantumista, niin silloin tuomari tuomitsee pelkästään sokeasti ja typerästi.

Jos taasen tuomari katsoo, ettei uskovaisille ihan oikeasti ole vapaata tahtoa, nin silloin myöskään uskovaisen syyttämällä pilkkaajalla ei sitä voi olla. Olisi melkoista Jumalan ja järjen pilkkaa tuomarilta väittää, että kaikilla muilla on vapaa tahto paitsi uskovilla.

Vierailija

Niin no, eihän siinä jumalanpilkkapykälässä olekaan mitään järkeä. Joskus ammoisina aikoina olisi tuomaria saattanut ymmärtää, jos hän olisi tuominnut jumalanpilkasta. Olisi ehkä ajatellut itse saavansa Jumalalta / kirkolta jonkinlaista suosiota tuollaisen tuomion tehdessään. Mutta nykyään en kyllä ymmärrä.

Vierailija

Onneksi Suomen laissa ei enää olekaan jumalanpilkkapykälää, joten ketään ei sen nojalla voi tuomitakaan (ei Halla-ahoakaan).

Sen sijaan on pykälä uskonrauhan rikkomisesta:

"Joka

1. julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

2. meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta,

on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. "

Vierailija
Mette
Onneksi Suomen laissa ei enää olekaan jumalanpilkkapykälää, joten ketään ei sen nojalla voi tuomitakaan (ei Halla-ahoakaan). Sen sijaan on pykälä uskonrauhan rikkomisesta:

"Joka
1. julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai

2. meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. "


Kyse on edelleen vapaasta tahdosta. Uskonnonvapauslaki on mahdollista vain ja ainoastaan vapaan tahdon alaisuudessa; Yhdenkään ihmisen ei ole pakko uskoa mihinkään erityiseen; Kaikki uskonnot ovat täysin vapaaehtoisia.

Järjellä ajatellen ihmisellä ei siis voi olla mitään uskonnollista pyhää, koska usko uskomuksiin ei millään tavoin eroa uskosta mihin tahansa muuhun asiaan; Usko on aina samaa, kohdistetaan se sitten mihin tahansa. Ihmisen pitäisi pitää omaa uskoaan niin pyhänä, ettei hän käytä sitä muuhun kuin ikuisiin, eli haavoittumattomiin juttuihin.

Jos siis uskon kohdistaminen tiettyyn suuntaan laillistetaan pyhäksi uskoksi, niin silloin ihmisen ajattelussa on vähän mätää. Erityisen paljon siitä vuotaa mätää silloin, jos uskovainen vielä kehtaa väittää, että pyhää asiaa voidaan jollakin tavoin loukata; että ihmisessä oleva tunne ei johdu ihmisestä, vaan loukatusta pyhästä, joka on vain luikertanut ihmisen mielen pimeyteen turvaan.

Millä tavoin puolueen tai kristinuskonnon loukkaaminen eroaa islam-uskonnon loukkauksesta?
Jeesusta ja kristinuskoa saa panetella miten tahansa, eikä siitä saa mitään syytetä, mutta heti, jos vähänkin joku näkyvämpi kritisoi islamia, niin muslimit matelevat maassa vollottaen, että taas islam on mustelmia täynnään. On erityisesti kerrottava uskontojen yhteydessä, että Jeesus itse antoi luvan pilkata itseään ja uskontoja, jos ihminen kokee sen jotenkin mieltään ylentäväksi.

Onko todella niin, että lain mukaan vain islam-uskonto on oikeasti pyhä?

Jos uskonto on laillisesti pyhä eli jumalallinen, niin silloin lainsäätäjien olisi luullut järkeilleen, ettei sellaista pyhää ole mahdollista loukata. Koska jos pyhää voidaan liukata, niin silloin se on pelkästään ajallinen, eikä sisällä mitään ajatonta, ikuista, jumalista.

Juuri uskonnon pitäisi olla lain yläpuolella; Ihmisen tulee itse pitää uskonto korkeammalla kuin maallinen laki, jolloin yksikään ihminen ei voi sitä vetää sieltä lokaan

Koska on selvästi nähty, että tuo esille tuomasi lainkohta pitää islamia avuttomana, niin se pitäisi jo senkin perusteella kiireesti poistaa lakikokelmista. Jo muslimien itsensäkin kannalta se olisi paree, että he aikuistuisivat ja lakkaisivat konttaamasta...

Lakien tulee perustua syvälliseen ajatteluun. Uskonnon pitäminen jotenkin erityisasemassa on osoitus ainoastaan lainsäätäjien pinnallisuudesta ja uskovien lapsellisuudesta. Ei ole laintarkoitus, että se sitoo ihmiset lapselliseen ajatteluun; lakien tulee olla ihmistä kehittäviä, eikä pitää heitä orjuutettuina kivikautisiin asenteisiin.

Usko on kaikille ihmisille pakko; Ihminen saa itse valita, mihin hän uskoa käyttää.
Uskon kohde on aina vapaan tahdon suorittaman valinnan tulos; on mieletöntä tuomita muita siitä, kun ihminen on itse tehnyt valinnan!

Vierailija
Uskontojen mukaan ihmisellä on vapaa tahto
.

++++ Ei o. Varsinkaan kun se on ristiriidassa kirkon/uskonnon kanssa. Silloin loppui vähän äkkiä "vapaa tahto".

Vierailija
mig21bis
Uskontojen mukaan ihmisellä on vapaa tahto
.
++++ Ei o. Varsinkaan kun se on ristiriidassa kirkon/uskonnon kanssa. Silloin loppui vähän äkkiä "vapaa tahto".

Uskovaiset ovat hyväksyneet sen, että heillä on uskonnonvapaus.
Uskovaiset jopa sanovat, että heillä on laillinen vapaus uskoa mitä he haluavat.
Uskovaiset voivat väittää vapaasta tahdosta mitä he haluavat, mutta he käyttäytyvät juuri siten kuin vapaan tahdon omaavan otuksen oletetaan teorian mukaan käyttäytyvän.

Uskovaiset julistavat, että älkää tehkö niin kuin minä opetaan,
vaan tehdä niin kun minä elän.
Koska siis uskovaiset elävät vapaatahtoisina otuksina,
niin silloin heillä on vapaa tahto.

Ihmisen vapaata tahtoa ei suinkaan kumota sillä, että ihminen hokee,
ettei hänellä ole vapaata tahtoa

Juuri se todistaa ihmisellä olevan vapaa tahto, kun hän kieltää vapaan tahdon.

Minusta on todella kummallista, että ei-uskovaiset kieltäytyvät uskomasta uskovaisia, kun he julistavat uskoaan, mutta sitten nuo samat ei-uskovaiset hyppivät riemusta, kun uskovaiset julistavat, että meilläpäs ei olekaan vapaata tahtoa, ähä kutti.

Miksi uskotte valikoivasti uskovaisia

Uskovaisille vapaan tahdon olemuskin on pelkkä uskomus

Uusimmat

Suosituimmat