Ulkonäkökeskeisehkössä yhteiskunnassamme...

Seuraa 
Viestejä3164
Liittynyt16.3.2005

ei vallitsevia kauneusihanteita vastaamattomin habituksin varustetun ihmisen ole yhtö helppoa saada töitä kuin ns. kauniimman hakijan - väitän näin. Toivottavasti erehdyn väitteineni ainakin jossain määrin. Uskallan kuitenkin arvella, että esimerkiksi myyjän tehtävissä kauneudesta on etua. Tämä etu entisestään korostuu silloin, kun työ edellyttää tekijänsä aktiivista yhteydenottoa mahdollisiin asiakkaisiin.
Olen miettinyt, millä tavoin työnantajat perustelevat ulkonäköperusteista henkilövalintaansa ns. rannalle jääneille hakijoille. Joskus olen pohdiskellut sitäkin, millä tavoin työnantaja voi laillisesti irtisanoa palkollisen, jonka ulkomuoto on työsuhteen aikana rapistunut vaatimuksia täyttämättömäksi.
On tietysti ymmärrettävää, että etenkin mallin mutta myös monissa muissa esiintymisalan tehtävissä ratkaisevaa on tekijän upea ulkomuoto. Noihin töihin valinta jo tehdäänkin ainakin jossain määrin ulkonäköperusteisesti, ja työhön hakeutuvat tietävät tämän.
Mutta miten urputtaa mahdollisesta syrjinnästä sinänsä pätevä työnhakija (tai peräti -tekijä), jonka naama on vuosien uurtamana ruvennut muistuttamaan petolinnun ahteria eikä vartalokaan enää tuo mieleen Miss/Mr Universumia?

Kommentit (2)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Piru Naiseksi
Olen miettinyt, millä tavoin työnantajat perustelevat ulkonäköperusteista henkilövalintaansa ns. rannalle jääneille hakijoille.



Harvat työnantajat "perustelevat" valintojaan "Valitettavasti ette olleet valittu henkilö" -tyyppisillä joutavilla korulauseilla, useimmat eivät ota koskaan mitään yhteyttä niihin, jotka eivät tule valituiksi. Ei työnantaja ole tiettyjä julkisia laitoksia lukuunottamatta velvoitettu perustelemaan valintojaan, ja niissäkin on yleensä keinot saada haluttu valituksi virkaan.

Joskus olen pohdiskellut sitäkin, millä tavoin työnantaja voi laillisesti irtisanoa palkollisen, jonka ulkomuoto on työsuhteen aikana rapistunut vaatimuksia täyttämättömäksi.



Irtisanominen ei onnistu helposti, mutta nykyään kaikissa työsopimuksissa lienee pykälä, joka velvoittaa työntekijän tekemään myös muita työnantajan osoittamia työtehtäviä kuin sitä, johon varsinaisesti valitaan. Rupsahtaneet tai muuten epätoivotuiksi käyneet siirretään paskahommiin, kunnes he kyllästyvät ja eroavat itse. Se riski tuossa on, että joku ei eroa, vaan hänestä tulee paskaduunari edustajan palkalla, mutta se kuuluu firman riskeihin. Pienelle firmalle se on vakava paikka, mutta isot tietävät mikä osuus työläisistä ajautuu tuohon ja voivat huomioida sen.

Mutta miten urputtaa mahdollisesta syrjinnästä sinänsä pätevä työnhakija (tai peräti -tekijä), jonka naama on vuosien uurtamana ruvennut muistuttamaan petolinnun ahteria eikä vartalokaan enää tuo mieleen Miss/Mr Universumia?



Ei käytännössä mitenkään. Tai voihan sitä urputtaa, mutta kukaan ei kuuntele. Sitten vaan haku päälle kunnan tai valtion byrokraatiksi purkamaan katkeruuttaan ihmisille.

Vierailija
Neutroni

Irtisanominen ei onnistu helposti, mutta nykyään kaikissa työsopimuksissa lienee pykälä, joka velvoittaa työntekijän tekemään myös muita työnantajan osoittamia työtehtäviä kuin sitä, johon varsinaisesti valitaan. Rupsahtaneet tai muuten epätoivotuiksi käyneet siirretään paskahommiin, kunnes he kyllästyvät ja eroavat itse. Se riski tuossa on, että joku ei eroa, vaan hänestä tulee paskaduunari edustajan palkalla, mutta se kuuluu firman riskeihin. Pienelle firmalle se on vakava paikka, mutta isot tietävät mikä osuus työläisistä ajautuu tuohon ja voivat huomioida sen.



Näin juuri. Jokin aika sitten oli juttua ison talon näyttelijästä, jolle ei osoitettu roolin roolia (vuoteen tai kahteen, en muista), vaan palkka kuitenkin juoksi. Taisi riitauttaa asian, mutta en muista tulosta.

Uusimmat

Suosituimmat