Radioaktiivisen säteilyn luonne

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uusimmassa Tähdet ja Avaruus-lehdessä oli mielenkiintoinen uutinen.

Siinä todettiin erään tutkijaryhmän tulosten viitanneen siihen, että radioaktiivinen säteilynopeus ei olekaan vakio, vaan esim. maan yöpuolella aktiivisuus on hivenen alhaisempaa.

Uutinen liittyi neutriinojen havaitsemiseen.

Mielenkiintoisen uutisesta tekee se, että asian tiimoilta voi spekuloida vaikkapa sillä tavalla, että radioaktiivinen säteily voi ollakin seuraus jonkin tuntemattoman hiukkasen törmäyksestä pienimpiin ainesosiin, tai sitten neutriinojen aiheuttamaa.

Eli tämä merkitsisi sitä että jos voisi blokata tuon radioaktiiviseen aineeseen osuvan eksoottisen säteilyn, ei radioaktiivinen aine enää säteilisi.

Tämä saattaa olla myös yksi todiste siitä että hiukkasia on olemassa paljon enemmän kuin luullaan, ne vaan eivät vuorovaikuta havaitsemamme maailmankaikkeuden kanssa juuri millään tavoin, tai eivät lainkaan, mutta joissakin tapauksissa voimme havaita epäsuoria seurauksia kuten radioaktiivisuus.

Eli raskaammat atomiytimet eivät pysy kasassa sen takia koska ne altistuvat jatkuvasti sellaiselle hiukkaspommitukselle jota emme muutoin voi havaita. Emmekä koskaan tule havaitsemaan, mikäli hiukkaset ovat tarpeeksi pieniä paetakseen Heisenbergin selän taakse.

Tiedeuskovaisille näitä hiukkasia ei tietenkään ole olemassa, koska niitä ei näe.

Sivut

Kommentit (24)

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005
Armitage
Tiedeuskovaisille näitä hiukkasia ei tietenkään ole olemassa, koska niitä ei näe.

lol WUT??

pitääkin tässä joku paivä lompsia kirjastoon lukemaan viimeisin T&A, onkin jo aikaa viime kerrasta

tyy
Seuraa 
Viestejä834
Liittynyt21.11.2009

Radioaktiivisen hajoamisen mekanismi tunnetaan, eivätkä nämä mahdolliset havainnot anna mitään syytä epäillä sitä, mitä jo tiedetään.

MIkäli havannot pitävät paikkansa, se saattasi olla merkki siitä että neutriinovuo (tai joku muu tuntematon tekijä) voi vaikuttaa radioaktiiviseen hajoamiseen. Mutta eppäillä soppii.

Todennäköisempi selitys on, että mittaukset ovat päin prinkkalaa. Nettilähteiden mukaan osa mittausdatasta on vuosikymmeniä vanhaa.

planetisti
Seuraa 
Viestejä463
Liittynyt22.9.2008
tyy

Todennäköisempi selitys on, että mittaukset ovat päin prinkkalaa. Nettilähteiden mukaan osa mittausdatasta on vuosikymmeniä vanhaa.



Sellainen uutinen oli, missä hajoamisvakiot korreloivat mm. auringon ja maan välisen etäisyyden kanssa. Mittausvirhe ei mielestäni voi sellaista sinimäistä korrelaatiota selittää.

Nupo
Seuraa 
Viestejä208
Liittynyt20.1.2010

Täällä vanha ketju aiheesta (vuodelta 2008):

Linkki

Voisi olettaa, että johonkin tulevaan luotaimeen laitettaisiin mukaan testilaite. Yksinkertainen geigerlaskuri-tyyppinen laite sopivalla säteilylähteellä tuskin painaa montaa grammaa.

Vierailija
tyy
Radioaktiivisen hajoamisen mekanismi tunnetaan, eivätkä nämä mahdolliset havainnot anna mitään syytä epäillä sitä, mitä jo tiedetään.



Voisitkin varmaan kertoa kaikille että miksi vain ne ytimet voi fissioitua, missä massaluku on pariton?

Luulisi että voimat on aika samat riippumatta siitä onko massaluku 240 vaiko 239. Ylös- ja alas-kvarkkien summa ei paljoa poikkea.

Vierailija

Sinänsä hauskaa että fissiota saa käyttää vaikka sitä ei tunneta.

Jos vaikkapa reaktori altistuisi jollekin aineelle, lämpötilalle, paineelle tai magneettikentälle, joka tekisi yhtäkkiä myös parittomista aineista fissiokykyisen, niin pappi voisi pitää hautajaisissa tämmöisen puheen:

"En tiedä pääsikö kaikki kaupunkilaiset taivaaseen, mutta siihen suuntaan he ainakin lähtivät"

tyy
Seuraa 
Viestejä834
Liittynyt21.11.2009
planetisti
tyy

Todennäköisempi selitys on, että mittaukset ovat päin prinkkalaa. Nettilähteiden mukaan osa mittausdatasta on vuosikymmeniä vanhaa.



Sellainen uutinen oli, missä hajoamisvakiot korreloivat mm. auringon ja maan välisen etäisyyden kanssa. Mittausvirhe ei mielestäni voi sellaista sinimäistä korrelaatiota selittää.



Tottakai voi. Joku mittauksissa huomiotta jäänyt ympäristöseikka yms.

Mutta ei tästä kannata olla huolissaan. Jos ilmiö on todellinen se voidaan mitata riippumattomasti ja saa aikanaan varmennuksensa.

Oma arvaukseni on, että sellaista ilmiötä ei ole olemassa. Parin vuoden päästä tätä uutista ei muista enää kukaan.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
Lektu-Elli
tyy
Radioaktiivisen hajoamisen mekanismi tunnetaan, eivätkä nämä mahdolliset havainnot anna mitään syytä epäillä sitä, mitä jo tiedetään.



Voisitkin varmaan kertoa kaikille että miksi vain ne ytimet voi fissioitua, missä massaluku on pariton?

Luulisi että voimat on aika samat riippumatta siitä onko massaluku 240 vaiko 239. Ylös- ja alas-kvarkkien summa ei paljoa poikkea.




Kyse ei ole massa- vaan neutroniluvun parittomuudesta. Esimerkiksi amerikiumilla fissiilejä isotooppeja ovat 242 ja 244.

Lektu-Elli
Sinänsä hauskaa että fissiota saa käyttää vaikka sitä ei tunneta.



Pariteetti-ilmiö tunnetaan kyllä varsin hyvin. Viime kädessä kyse on fission kynnysenergiasta. Kun ytimen neutronimäärä on parillinen, ylimääräisen neutronin sidosenergia riittää fissioimaan ytimen. Parittomilla väliytimillä neutroni tarvitsee ylimääräistä liike-energiaa.

Samasta syystä spontaani fissio on neutroniluvultaan parillisten ytimien hajoamismuoto.

Vierailija

Kyllähän esim U-235:lla tapahtuu spontaania fissiota vaikka on pariton määrä neutroneja.

Tosin aika vähän (7e-9 %, lähde Nubase 2003)

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
Lektu-Elli
Kyllähän esim U-235:lla tapahtuu spontaania fissiota vaikka on pariton määrä neutroneja.

Tosin aika vähän (7e-9 %, lähde Nubase 2003)




Niin, ja todennäköisyydet ovat kertaluokkia suurempia ytimillä joilla neutronimäärä on parillinen, esim. U-238:lla 5E-5%. Sama pätee neutronien aikaansaaman fission todennäköisyyteen.

Joka tapauksessa kyse on ilmiöstä jonka fysiikka tunnetaan hyvin.

Vierailija
Zäp
Lektu-Elli
Kyllähän esim U-235:lla tapahtuu spontaania fissiota vaikka on pariton määrä neutroneja.

Tosin aika vähän (7e-9 %, lähde Nubase 2003)




Niin, ja todennäköisyydet ovat kertaluokkia suurempia ytimillä joilla neutronimäärä on parillinen, esim. U-238:lla 5E-5%. Sama pätee neutronien aikaansaaman fission todennäköisyyteen.

Joka tapauksessa kyse on ilmiöstä jonka fysiikka tunnetaan hyvin.




Onko tässä jokin jippo, vai miksi putosin? Eikös pariton neutronimäärä ollut juuri se fissiilimpi?

Edit:

Pariteetti-ilmiö tunnetaan kyllä varsin hyvin. Viime kädessä kyse on fission kynnysenergiasta. Kun ytimen neutronimäärä on parillinen, ylimääräisen neutronin sidosenergia riittää fissioimaan ytimen. Parittomilla väliytimillä neutroni tarvitsee ylimääräistä liike-energiaa.



Okei, siis tässä tarkoitetaan siis parillisuudella sitä, että U235 on jo nielaissut yhden neutronin, joten se on hetkenaikaa ikäänkuin U236, kunnes se halkeaa? Miksi asiat pitää esitää näin monimutkaisesti?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat