Anekdoottisuuden merkitys tieteissä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Anekdoottisuutta yleensä kritisoidaan lähteenä tieteellisissä keskusteluissa, mutta onko sen merkitys olematon tieteelle? Eikö muka voida ollenkaan luottaa, jos vaikka 5000 kommenttia löytyy netistä, jossa sanotaan vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan hyvä painonpudotukseen ja kolesteroliin?

Miten anekdoottisuus ja tieteellinen tutkimus keskustelevat keskenään?

Onko täällä tieteenfilosofeja, jotka ymmärtävät tästä jotain?

Kommentit (8)

Vierailija
Peksa
Anekdoottisuutta yleensä kritisoidaan lähteenä tieteellisissä keskusteluissa, mutta onko sen merkitys olematon tieteelle?



Ei. Mutta se yksistään ei riitä.


Eikö muka voida ollenkaan luottaa, jos vaikka 5000 kommenttia löytyy netistä, jossa sanotaan vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan hyvä painonpudotukseen ja kolesteroliin?



Varmasti voimme löytää netistä 5000 kommenttia siitä, että maailma loppuu 21.12.2012. Tarkoittaako tämä, että niin tapahtuu.


Miten anekdoottisuus ja tieteellinen tutkimus keskustelevat keskenään?



Kyllä ihmistieteissä käytetään usein esimerkiksi ihmisten kirjoituksia tutkimusaineistona.

Onko täällä tieteenfilosofeja, jotka ymmärtävät tästä jotain?[/quote]

Vierailija

Jos ei olisi anekdoottisia havaintoja, mistä tiedettäisiin mitä ylipäätään kannattaa tutkia? Yksittäistapaukset antavat osviittaa siitä, että jotain mielenkiintoista saattaa olla meneillään, ja tutkijan tehtävä on suunnitella asetelma asianlaidan testaamiseksi. Anekdootit eivät siis sinänsä anna luotettavaa tietoa, mutta ne ovat silti tieteessä tärkeitä.

Pelkästään tänään vastaan on tullut kaksi anekdootin havainnon perusteella tehtyä tutkimusta, joista saatiin todella mielenkiintoisia tuloksia:
Paikallisten mukaan eri lajien varoitushuudoilla huijaavat linnut todella tekevät niin ja oudon värisiä poikasia saanut lemmikkipyton osoittautui ensimmäiseksi kerraksi, kun hyvin erikoinen lisääntymistapa havaittiin matelijalla.

Vierailija

Aloituksessa mainittu ruokavalio vaan yksinkertaisesti toimii. Perusteluna mainittakoon ihmisen anatomia ja fysiologia, jonka perusteella me siis olemme lihansyöjiä. Lihan sisältämät rasvat ovat osa luonnollista ruokavaliotamme. Solukkotasolla rasvoja tarvitaan. Jollei näitä tule, niin ihmisen oma maksa valmistaa niitä. Kun taas suuri hiilihydraattimäärä johtaa siihen, että esim maksan valmistamat rasvat kulkeutuvat glukoosin(sokeri) mukana elimistöön varastoon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen#Ravinto

Vierailija
Peksa
Anekdoottisuutta yleensä kritisoidaan lähteenä tieteellisissä keskusteluissa, mutta onko sen merkitys olematon tieteelle? Eikö muka voida ollenkaan luottaa, jos vaikka 5000 kommenttia löytyy netistä, jossa sanotaan vähähiilihydraattisen ruokavalion olevan hyvä painonpudotukseen ja kolesteroliin?
Miten anekdoottisuus ja tieteellinen tutkimus keskustelevat keskenään?
Anekdootti ei sinällään ole tieteellistä evidenssiä kuvailemastaan asiasta tai sen todenperäisyydestä. Itse asiassa anekdoottihan on väittämä, joka puolestaan vaatisi sitä tukevan evidenssin jotta anekdootin väittämien voisi uskoa pitävän paikkansa. Pelkkä anekdootin olemassaolo ei ole tällaista evidenssiä. Myöskään pelkkä anekdoottien lukumäärä ei paranna niiden laatua evidenssinä omasta todenperäisyydestään, sillä anekdootin tuekseen tarvitsemaksi evidenssiksi ei riitä jonkin toisen anekdootin olemassaolo (eli 5000 * nolla = nolla).

Mutta kuten Mei Long jo esitti, voivat anekdootit antaa sysäyksen varsinaiselle tieteelliselle tutkimukselle. Lisäksi on tieteellisen tutkimuksen aloja, joiden tutkimuskohteena ovat nimenomaan anekdootit, esim. folkloristiikan piirissä tutkitaan ihmisten kertomia tarinoita lentävistä lautasista haltioihin.

Uusimmat

Suosituimmat