Stressireaktion fysiologia ja psykologia

Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Stressaantuneen eliön keho erittää stressihormoneja, jotka saavat elimistön "syömään itseään", ts kuluttamaan runsain mitoin energiaa pako- tai taistelureaktiota varten elimistön hyvinvoinnin kustannuksella. Immuunijärjestelmästä, levosta ja lihaskunnosta tingitään. Tulehdukset pahenevat ja keho heikkenee, jos stressi ei hellitä.

Kysymys kuuluukin: mikä kehossa määrää tästä stressitasosta? Onko ilmiö riippuvainen uloimmasta vaiko sisimmästä aivokuoresta?

Ehkä perimmäinen kysymykseni on tämä: jos tunnetason stressi ja ahdistus nollataan lääkeaineella niin että eliö ei tunne olevansa stressaantunut, syntyykö silloin fysiologista stressireaktiota, jos stressitekijä on edelleen olemassa?

Arveluttavampi kysymys: saataisiinko tehotuotantolaitoksen possut onnellisiksi ja siten niiden lihan laatu paremmaksi pitämällä ne elämänsä ajan onnellisessa lääke- tahi huumepöllyssä?

Kommentit (1)

Vierailija
PeterH
Stressaantuneen eliön keho erittää stressihormoneja, jotka saavat elimistön "syömään itseään", ts kuluttamaan runsain mitoin energiaa pako- tai taistelureaktiota varten elimistön hyvinvoinnin kustannuksella. Immuunijärjestelmästä, levosta ja lihaskunnosta tingitään. Tulehdukset pahenevat ja keho heikkenee, jos stressi ei hellitä.

Kysymys kuuluukin: mikä kehossa määrää tästä stressitasosta? Onko ilmiö riippuvainen uloimmasta vaiko sisimmästä aivokuoresta?

Ehkä perimmäinen kysymykseni on tämä: jos tunnetason stressi ja ahdistus nollataan lääkeaineella niin että eliö ei tunne olevansa stressaantunut, syntyykö silloin fysiologista stressireaktiota, jos stressitekijä on edelleen olemassa?

Arveluttavampi kysymys: saataisiinko tehotuotantolaitoksen possut onnellisiksi ja siten niiden lihan laatu paremmaksi pitämällä ne elämänsä ajan onnellisessa lääke- tahi huumepöllyssä?




Kyllä possut ottaisivat varmaan rennommin, jos niille syötettäisiin toisinaan hieman hassista.
Alkeellisila eläimillä esimerkiksi näköaistin kautta tuleva nopea liike aiheuttaa mantelitumakkeen kautta pakenemis- ja stressireaktion, ihmisillä asia on vähän monimutkaisempi.
Aisteista tuleva tieto käsitellään ensin talamuksessa, josta vain pieni osa ohjautuu mantelitumakkeeseen.
Suurin osa käsitellään edelleen hippokampuksessa, johon on tallentunut muistoja aikaisemmista stressiä aiheuttavista tilanteista ja aivokuorella, jossa päätetään kuinka tilanteeseen reagoidaan.
Tilanne palautuu yleensä nopeasti normaaliksi aivolisäke-hypotalamusosaston erittämän hydrokortisonin avulla.
Pelkät muistot tai jatkuva uhka voivat aiheuttaa pidempiaikaista stressiä, niissä toiminta on suunnilleen samanlainen.

Uusimmat

Suosituimmat