Nanoteknologia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Näkyypi kansilehden kuvan perusteella olevan aiheena, joten ajattelin, että nanotekniikoille olisi sopivaa aloittaa oma ketjunsa - sellaista ei tainnut edes vielä olla.

Nanoteknologia on nykyään varsin laajaa, mittavaa ja yleisesti käytössä, suksenpohjista rokotteisiin, joten vain yhteen tieteenalaan liittyvästä asiasta ei ole kyse.

Wikipedian lista nanoaiheista jo yksinään on varsin pitkä:
Nanoengineering topics

Nanoteknologian turvallisuudesta on tehty vain vähän tutkimuksia, mistä johtuen nanosovellusten sääntelyynkään ei kai ole lähdetty ja kehittely on ollut vapaata.

On kuitenkin selvää tieteellistä näyttöä, että hiukkasen pienentyminen nanokokoon ei tee siitä välttämättä turvallisempaa, onhan kai dieselin pakokaasupäästöissäkin haitallisimpia juuri ne pienimmät hiukkaset.

Nanokoossa aineiden reaktioiden luonnekin voi radikaalisti muuttua, etenkin yhdessä toisten aineiden kanssa ja eläviin soluihin vaikuttaen. Luin jopa eräästä tutkimuksesta, jossa elävät solut kuolivat.

Kommentit (12)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Horizontal
On kuitenkin selvää tieteellistä näyttöä, että hiukkasen pienentyminen nanokokoon ei tee siitä välttämättä turvallisempaa, onhan kai dieselin pakokaasupäästöissäkin haitallisimpia juuri ne pienimmät hiukkaset.

Nanokoossa aineiden reaktioiden luonnekin voi radikaalisti muuttua, etenkin yhdessä toisten aineiden kanssa ja eläviin soluihin vaikuttaen. Luin jopa eräästä tutkimuksesta, jossa elävät solut kuolivat.




Niinhän se tekniikka liikemiesten tosiasiallisesti johtamissa valtioissa valitettavasti kehittyy, että ensin myydään uusia keksintöjä kovalla vimmalla heti, kun saadaan ne jotenkin toimimaan, ja sitten vasta kiinnitetään huomio haittoihin. Silloin firmoja menee nurin, mutta omistajat ovat jo keränneet muhkeat rahat.

Kyllä nanokokoiset hiukkaset ovat vaarallisia, ja niille ei pidä altistaa itseään. Nanotuotteiden kanssa kannattaa hieman miettiä, pysyvätkö ne nanopartikkelit siellä missä pitää. Nanohiukkaset voivat pahimmillaan läpäistä esteitä, joita isommat eivät voi (esim. keuhkoista vereen, solukalvon läpi jne,) ja olla erittäin reaktiivisia. Yksi nanotekniikan keskeinen hyöty on juuri se, että nanokokoiset hiukkaset reagoivat tavoilla, joka on isolle umpiainekappaleelle mahdotonta. Paikassaan se on iso etu, mutta toisaalta voi olla iso haitta.

Vierailija

Kannattaiskohan muuten ruveta sijoittamaan nanoteknologia yrityksiin? siellähän saattaa muhia seuraava Microsoft

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
joo
Kannattaiskohan muuten ruveta sijoittamaan nanoteknologia yrityksiin? siellähän saattaa muhia seuraava Microsoft



Hyvin todennäköisesti joku senkin alan yrityksistä kasvaa arvoltaan monituhatkertaiseksi. Ongelma on vain siinä, että firmoja on satoja ja suurin osa niistä ei ole sen kummempia sijoituksia kuin mikään muukaan. Etukäteen ei voi tietää, joten valitseminen on arpapeliä.

Vierailija

En ole vielä lukenut tuota lehden artikkelia, mutta mielenkiinnolla odotan missä määrin siinä puututaan turvallisuusasioihin tai sääntelyyn. Tai liekö joku jo lueskellut ...?

Teknologiayritysten etujen mukaistahan olisi kai olla hiljaa kaikista pienistä turvallisuusepäilyistäkin. Samoin sääntelyyn yleensä suostutaan vasta jos katsotaan, että sääntelyllä päästään esim. eroon pahimmasta kilpailusta tai saadaan jotain muuta kautta etua.

On kuitenkin julkaisuja, jotka kertovat myös teknologioiden hasardimmasta puolesta:
Hazards magazine

Varmasti ainakin jokin turvallisimmista nanoteknologian soveltajista pystyy nostattamaan osakkeensa arvoa ...

Vierailija
Horizontal
En ole vielä lukenut tuota lehden artikkelia, mutta mielenkiinnolla odotan missä määrin siinä puututaan turvallisuusasioihin tai sääntelyyn. Tai liekö joku jo lueskellut ...?

Artikkeleita olikin useampia, mutta tässä joitain paloja ruokaan liittyvästä artikkelista::
... 54 valmistetta, jotka ovat luokiteltavissa ruoaksi tai juomaksi. Varsinaisia elintarvikkeita joukossa ei vielä ole, ellei niiksi lasketa nanotekniikalla käsiteltyä lähdevettä, vihreää teetä, ruokaöljyä ja suklaapirtelöä. Muut tuotteet ovat erilaisia terveysvalmisteita.

Nanoaineksilla voidaan lisätä ruoan hyviä ominaisuuksia ja karsia huonoja, ja niillä voidaan ohjailla, milloin ja missä elimistö ravintoa hyödyntää, kiteytti Frans Kampers

... suuret haasteet kohdistuvat nykysyöjien helmasyntiin: liialliseen rasvan käyttöön. Nanotekniikalla kulutusta voidaan vähentää.

Maailma käyttää vitamiineihin, hiveniin, kivennäisiin ja erilaisiin terveysvaikutteisiin yhdisteisiin miljardeja joka vuosi siinä pelossa, etteivät kaupan hyllyltä löytyvät elintarvikkeet takaa niiden riittävää saantia. Huoli on sikäli oikea, että ravintoaineita tuhoutuu ruoansulatuksessa eivätkä rasvaliukoiset ainekset imeydy kunnolla suoliston vetisyydessä.

Hetkinen, siis kumpi oli ensin, muna vai kana? Nanoilla saadaan rasvaa pois, mutta ei hätää, nanoilla saadaan myös rasvaa tarvitsevat ravinteet imeytymään paremmin!!

Ruoka ei varmaan koskaan ole teollisuusmaissa ollut turvallisempaa kuin nyt, mutta myös ruoan laatu on uutteran tutkinnan kohteena, sillä globaalissa maailmassa ruokamyrkytysepidemioiden arvioidaan vain lisääntyvän.

Uhka, mihin perustuva, jota vastaan on tarpeen taistella ... fluoresoivilla nanoväreillä, jotka syttyvät törmätessään tiettyjen bakteerien vasta-aineisiin.

Toinen tie pitää taudinaiheuttajia aisoissa on edistää ruoan säilyvyyttä pakkauksilla, joiden pinnoitus estää pilaantumista.

Tarkoittaako säilyvyys samalla ravinnepitoisuuden säilymistä ja terveellisyyttä?

Mistä elintarvikkeesta tulee ensimmäinen nanoruokahitti, ei tiedä kukaan. Monikansalliset elintarvikejätit eivät hiisku hankkeistaan, eikä yksikään ole julkisesti pyrkimässä pioneeriksi, sillä muuntogeenisen ruoan tyly vastaanotto on saanut yritykset varovaisiksi.

Tarkoittaako tuo myös sitä, että hankkeista ei hiiskuta niiden toteutuessakaan?

Eniten ihmisiä huolestuttaa nanon koko. Pienuutensa ansiosta hiukkaset pystyvät läpäisemään elinten ja verisuonten pinnan ja sujahtamaan soluihin, jopa solujen tumaan.

Hmm, eiköhän se huoli ole ihan lähtöisin tieteentekijöiltä itseltään ... ja perustellusti.

Frans Kampersin mukaan vaaraa ei ole niin kauan kuin nanoa tehdään ravinnon luonnollisista, elimistössä hajoavista aineksista.
Tarkoittaako tuo, että luonnollinen nano ei läpäise solukalvoja? Tai, että luonnollinen nano hajoaa ennen kuin se ehtii läpäistä mitään?

Parlamentti käsittelee ehdotusta, jonka mukaan täkäläisille markkinoille hyväksytään vain nanoruoka, joka on riskien arvioinnissa todistettu turvalliseksi.

Voivatko kansalaiset nyt huokaista helpotuksesta?
Uskoakseni eivät, mikäli noilla sanoilla viitataan samantapaisiin vapaakaupan esteitä vähentäviin riskiarviointeihin kuin gmo-lajikkeiden kohdalla eli että valmistaja itse arvioi riskin ja arvio joko hyväksytään tai pyydetään uusi arvio.

Lopussa annettiin linkki tänne:
Nanoruokaa ja välineitä

Muutama itse haettu linkki aiheeseen liittyen:
Nanotech: Frans Kampers
Wageningenin Yliopiston nanoruokatutkimus, englanniksi

Securing the Promise of Nanotechnologies

Varsin vaatimaton hasardianti, varsinkin jos ottaa huomioon, että tärkeintä tuon viimeisen perusteella tuntuu olevan nanoteknologisen tulevaisuuden varmistaminen.

Vierailija

Nanoparticles Trigger Cell Death?

Vattulainen-Salonen tutkimuksen mukaan (tiettyjen) nanopartikkelien vaikuttaessa yhdessä jonkin toisen aineen kanssa, seurauksena voi olla solukuolema.

The interaction of fullerene with natural phenolic acid is shown to induce cell contraction, through a consideration of the interaction between the fullerene C70 and phenol gallic acid (GA). The self-assembly of C70–GA complexes is investigated using both experiments and simulations (see image), and the translocation and aggregation of these complexes across the cell membrane is observed to have an effect on cell function, ultimately leading to cytotoxicity and cell death.



Ja kuten artikkeli sanoo:

The research demonstrates how difficult it is to map out the health effects of nanoparticles. Even if a certain nanoparticle does not appear toxic, the interaction between this nanoparticle and other compounds in the human body may cause serious problems to cell functions. Since the number of possible combinations of nanoparticles and various biomolecules is immense, it is practically impossible to research them systematically.



On mahdotonta tutkia kaikkia mahdollisia yhdistelmiä, jotta voitaisiin vakuuttua minkään nanopartikkelin turvallisuudesta.

Kuitenkin jo se, että on pystytty havaitsemaan nanoihin liittyvä vakava haitta, viittaa mahdollisuuteen, että nanoihin liittyy paljonkin haittavaikutuksia. Kuten ja etenkin jos, tuon tutkimuksen perusteella on päätelty, ettei kannata lähteä tutkimaan, haittavaikutuksia ei tietenkään sitten löydetä - paitsi vasta kun ne oikeasti alkavat aiheuttaa ongelmia, pahoja ongelmia ja useille. Siinä vaiheessa tosin voi olla erittäin vaikea jäljittää ongelman alkulähdettä sillä nanoja on jo kaikkialla, todennäköisesti jopa ruokaan on jo ympätty nanoja.

Vierailija

Nanohiukkasten terveysriskit ovat suurelta osin vielä arvoitus

Työturvallisuuslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen johtajan Kai Savolaisen mukaan turvallisuustutkimus on 10–15 vuotta jäljessä alan kehityksestä.

– Globaalisti nanoturvallisuustutkimukseen käytetään suunnilleen 200 miljoonaa euroa vuosittain. Summa on naurettava, kun huomioidaan, että materiaali- ja teknologiarahoitus on noin kahdeksan miljardia euroa vuosittain.

Tietoa nanomateriaalein haitattomuudesta ei ole vaikka tietoa jo kipeästi tarvittaisiin.

Tosiasiassa tiedot nanohiukkasten mahdollisista haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista tarvittaisiin nyt heti, sillä kymmenet miljoonat ihmiset altistuvat jo tällä hetkellä nanohiukkasia sisältäville tuotteille.

Entä sitten tiedossa olevat haitat ...

Millaista näyttöä hiukkasten terveyshaitoista sitten on saatu?

– Yksittäisten metallioksidinano-hiukkastyyppien ja etenkin tietynlaisten hiilinanoputkien on todettu aiheuttavan keuhkotulehdusta. Tietyntyyppisten hiilinanoputkien on havaittu aiheuttavan eläinmalleissa myös syöpää korkeilla annoksilla. Tämä havainto koskee kuitenkin vain muutamaa hiilinanoputkityyppiä. Erilaisia hiilinanoputkia on yli 50 000, joista valtaosa on todennäköisesti haitattomia tai vain vähän haitallisia, Savolainen sanoo.

Savolainen ei ole tainnut tutustua edellä viitattuun tutkimukseen, joka aiheutti solujen suoranaisen tuhon. Lainsäädäntö laahaa jäljessä, josta syystä huolestuttavinta lienee kuitenkin tämä

EU:ssa mepit vaativat vastikään uuselintarvikeasetuksen uudistusehdotuksessa nanomateriaalien käytöstä merkintää elintarvikkeisiin, mutta ehdotus kaatui erimielisyyksiin parlamentin ja neuvoston käsittelyssä.

Tekniikan Maailma 7/11 kertoilee myös nanoista artikkelissaan Nanohiukkasten terveysriskit hallintaan

Soluviljelmätesteissä eräät nanohiukkaset todettiin myrkyllisiksi. Ne tappoivat viljelymaljoilla kasvatettuja soluja.

Vaikka otsikko antaa ymmärtää, että riskit ovat (jollei vielä niin) kohta hallinnassa, niin siitä huolimatta TM toistaa käsityksen, että turvallisuustutkimus on liian hidasta. Eli tulkinta on, että terveysriskien saaminen hallintaan ei ole lainkaan näköpiirissä, edes lainsäädännön puitteissa.

Joitain hankkeita on kuitenkin käynnistetty turvallisuustutkimusmenetelmien etsimiseksi ,,,

Nanohiukkasten perimämyrkyllisyyden arviointi (NANOGENOTOX)

Päämääränä on, että kehitettävillä menetelmillä voitaisiin luotettavasti tunnistaa perimämyrkylliset ja mahdollisesti syöpävaaralliset nanomateriaalit ennen niiden laajempaa käyttöä.

Mitä tekee http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanoturvallisuuskeskus ?

levittää nanohiukkasten turvallisuuteen liittyvää tietoa eri kohderyhmille, esim. viranomaisille, tiedeyhteisölle, yrityksille ja kansalaisille

Toistaiseksi mitään tietoa ei siis ole, joka kaiketi tarkoittaa, ettei ole mitään informoitavaa. Oikeastaan päinvastoin - nimenomaan pitäisi informoida tiedon puutteesta ! Tai ainakin se mitä tiedetään, eli pitäisi kertoa nanojen havaituista haitoista, mutta niinhän ei tietenkään tehdä, koska siten astuttaisiin nanoteollisuuden varpaille. Tilanne on käytännössä sama kuin geenimuuntelun suhteen, mutta henkilökohtaisesti pidän nanojen terveysriskejä ... arvaamattomampina. GM-haitoista kun jo on selvää tietoa, nanoista hyvin vähän, mutta sekin vähä ennemmin huolestuttaa kuin vakuuttaa nanojen turvallisuudesta. Mistä tuli muuten mieleeni, että eikös Pandemrix sisältänyt nanopartikkeleita ...

Vierailija

Toisaalta poimittua:
post2042538.html#p2042538

MrKAT
T-Bolt
Toiseksi, kofeiinin on todettu vaikuttavan naisten estrogeenihormonin tasoihin ja sillä voi sitä kautta olla vaikutusta naisten syöpiin (rintasyöpä, munasarjojen syöpä), osteoporoosiin jne.

http://www.nih.gov/news/health/jan2012/nichd-26.htm

NIH Study shows caffeine consumption linked to estrogen changes


Tämäpäs oli jännittävä ja silmiä aukaiseva vertailu !

Tuon lisäksi kofeiini kahvijuomana on nanoteknologinen tuote.
Kahvi on kolloidinen liuos, jossa hiukkaset on nanokokoa.
Tietosanakirjassa oli kerran juttua mutaatioista ja näytettiin että kahvi on bakteerien näkökulmasta mutageeninen aine.
Mutta edelleen kahvi saa kaupasta eikä varoiteta mutaatioista tai nanoista millään merkinnällä


Kahvin nanoista en tiedä sanoa, mutta kahvin(kin) viljelyssä käytetään glyfosaattia.

Sen sijaan nanoista ja nanon vaaroista tässä lisää:

Understanding the hazards of nanomaterials

There is evidence that the shape of a nanomaterial can influence its toxicity. This has been demonstrated most coherently for certain high aspect ratio nanomaterials (HARN). High aspect ratio means that one or two of the three dimensions of a particle are much smaller than the other dimension(s). Fibres are a classic example of high aspect ratio materials. The World Health Organisation (WHO) defines a respirable fibre as an object with length greater than 5µm, a width less than 3µm and a length to width ratio (aspect ratio) greater than 3:1 . Where any of these dimensions is in the nanoscale, a particle that has an aspect ratio greater than 3:1 would be considered a HARN. Platelet like structures where only one dimension falls within the nano size range are also considered to be HARN.
Vierailija

Australia needs to follow Europe’s lead and regulate nano-ingredients in sunscreen and cosmetics

As European legislation requiring the labelling and safety testing of nano-ingredients in sunscreen and cosmetics comes into force, Friends of the Earth is calling for similar regulation in Australia to ensure consumer safety and choice.

While the European scheme is not perfect, at least regulators there are attempting to assess the risks posed by nanomaterials and to protect consumer choice. In Australia the use of nano-ingredients in sunscreen and cosmetics remains unregulated.





Some nano sunscreen ingredients destroy the protective coating on Colorbond roofs within weeks... What are they doing to our skin?

In 2008, it was revealed that nanoparticles of anatase titanium dioxide in sunscreen were reacting with sunlight to produce free radicals which were breaking down the coating of Colorbond roofs in a matter of weeks. Researchers found that the nanoparticles increased the rate of sun damage by 100 times. The study raised serious concerns about the impact these ingredients may be having on our skin and scientists have questioned their use in sunscreen.

Despite these concerns, the Federal Government has taken no action to remove these ingredients from sunscreen and recent testing by the National Measurement Institute shows that they are still being used — even in children's sunscreen




Suojaamisen sijaan aurinkovoide altistaa ihon vahingoille? Eipä ihme, että kaikesta voidevalituksesta huolimatta ihosyöpätapaukset ovat sen kuin lisääntyneet ...

Maldorado
Seuraa 
Viestejä647
Liittynyt3.8.2012

Juu nanohiukkaset läpäisee kaikki tunnetut suojavarusteetkin niitä hiukkasia on jo nyt joka paikka täynnänsä.

Mistä sen tietää, vaikka maa olisi jonkin toisen taivaankappaleen helvetti.
( Aldous Huxley )

Uusimmat

Suosituimmat