Käyttäytyminen kun tunnepuoli "painaa"

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

En oikein osannut muotoilla otsikkoa järkeväksi, mutta tarkoitukseni on nyt siis pohtia tälläistä ilmiötä:

Esim. tyttöystävä suuttuu/suree ja itkee, ja minä kuuntelen tai lohduttelen ym. Olen silloin tunnepuolella "stressaantunut" tai painostunut, niinkuin varmaan ihmisen kuuluukin. Saatan kokea katumusta, suuttumusta, pelkoa, ahdistusta, surua.. näissä tilanteissa alan varmaan poikkeuksetta tehdä ajatuksissani jotain loogispuoleista, esim laskea vaikka kaapinovia, tarkastella onko vastapäisen seinän kynttiläripustukset samalla korkeudella, tai muodostaa käsissäni olevasta peitosta jotakin geometrista muotoa. Viimeksi mainittua siis ihan konkreettisesti, ei vain ajatuksen tasolla. Noita muita teen siis siitä paikaltani jossa olen, ja ääneti, niin ettei kukaan muu tiedä. En siis ääneen laske mitään.. mutta että jotenkin tuosta näkyisi että ajatukset siirtyy tai yrittää siirtyä loogismatemaattisemmalle puolelle. Onko tämä kenties jonkinlaista mielen suojautumista, yrittääkö aivot lievittää tunnepuolella koettua ahdistusta siirtämällä ajatuksia loogismatemaattiseen suuntaan? Eikös ne kuitenkin ole aivoissakin vähän sillee kaksi eri puolta tai jotain.. Vähän kuin kovan jatkuvan kivun aikana saattaa heilua tai keinua tai tehdä jotain liikettä jotta syntyvät uudet ärsykkeet peittäisivät kipua hieman alleen.. mitä olette mieltä tästä onko samanlaisia kokemuksia?

くそっ!

Kommentit (5)

Vierailija

Kaikissa tilanteissa mitkä koen ikävystyttävinä ja ahdistavina, keksin jotain samankaltaista oheistoimintaa.
Kouluaika meni pääosin näin historian- ja maantiedon tunteja luluunottamatta.
Minkäänlainen opiskelu mikä sisältää teoriaopintoja, ei yksinkertaisesti onnistu koska mielenkiinto ei yksinkertaisesti riitä.
Nykyään en moisiin tilanteisiin ajaudu juurikaan muuten kuin treffeillä tai baarissa käydessäni.
Toisinaan joku yllättää sen verran mielenkiintoisella keskustelunaiheella että voi keskittyä ihmisiin tuon oheistoiminnan sijaan.

Vierailija

Ihan normaalia ihmisen toimintaahan tuo on, samaa olen havainnut kaikkien lähipiirissäni ja myös itseni tekevän.

Erityisesti jos tilanne on uusi, järkyttävä tai muutoin tavallisuudesta poikkeava monet ryhtyvät helposti vain säätämään jotain, hieman samaan tapaan kuin pikkulapset alkavat esittämään kun tulee vieraita.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32850
Liittynyt6.12.2009
Ronron
En oikein osannut muotoilla otsikkoa järkeväksi, mutta tarkoitukseni on nyt siis pohtia tälläistä ilmiötä:

Esim. tyttöystävä suuttuu/suree ja itkee, ja minä kuuntelen tai lohduttelen ym. Olen silloin tunnepuolella "stressaantunut" tai painostunut, niinkuin varmaan ihmisen kuuluukin. Saatan kokea katumusta, suuttumusta, pelkoa, ahdistusta, surua.. näissä tilanteissa alan varmaan poikkeuksetta tehdä ajatuksissani jotain loogispuoleista, esim laskea vaikka kaapinovia, tarkastella onko vastapäisen seinän kynttiläripustukset samalla korkeudella, tai muodostaa käsissäni olevasta peitosta jotakin geometrista muotoa. Viimeksi mainittua siis ihan konkreettisesti, ei vain ajatuksen tasolla. Noita muita teen siis siitä paikaltani jossa olen, ja ääneti, niin ettei kukaan muu tiedä. En siis ääneen laske mitään.. mutta että jotenkin tuosta näkyisi että ajatukset siirtyy tai yrittää siirtyä loogismatemaattisemmalle puolelle. Onko tämä kenties jonkinlaista mielen suojautumista, yrittääkö aivot lievittää tunnepuolella koettua ahdistusta siirtämällä ajatuksia loogismatemaattiseen suuntaan? Eikös ne kuitenkin ole aivoissakin vähän sillee kaksi eri puolta tai jotain.. Vähän kuin kovan jatkuvan kivun aikana saattaa heilua tai keinua tai tehdä jotain liikettä jotta syntyvät uudet ärsykkeet peittäisivät kipua hieman alleen.. mitä olette mieltä tästä onko samanlaisia kokemuksia?




Henkilokohtainen mielipide kokemus on se että emme uskalla / anna itsemme kokea tunteita koska koemme olevamme pois itsemme kontrollista niinsanotusti. Ihmisen mieli kannattaa ymmärtää kuin valtameri, se on todellisuudessa hyvin syvä ja meren pinnalla voi olla kovakin myrsky ja allokko mutta mielemme ydin on tyyni jos tähän luottaa uskaltaa antaa tunteiden tulla silloin kun ne tulee ja mitä vähemmän niitä vastustaa sen nopeammin ne menevät pois, mieleen itseensä ei tartu mitään, tunne tulee, tunne menee, samoin on ajatusten kanssa. jos estää aktiivisesti tunteiden tulemista ne jää mieleen odottamaan taka-alalle ja ilmenevät alkuperäsitä voimakkaampana estelyistä johtuen .Eli koe omat ja lähimmäisten tuntee normaaleina ja anna niiden vapaasti ilmetä ilman erillistä estelyä tai tuomiota.. Esim joillekkin naisille kuukautisten aika on rankkaa homoniheilahteluista johtuen(oletan) ja siinä moni ympärilla saa olla ns varpaisillaan tunteiden velloessa..

Vierailija
jussipussi
Henkilokohtainen mielipide kokemus on se että emme uskalla / anna itsemme kokea tunteita koska koemme olevamme pois itsemme kontrollista niinsanotusti. Ihmisen mieli kannattaa ymmärtää kuin valtameri, se on todellisuudessa hyvin syvä ja meren pinnalla voi olla kovakin myrsky ja allokko mutta mielemme ydin on tyyni jos tähän luottaa uskaltaa antaa tunteiden tulla silloin kun ne tulee ja mitä vähemmän niitä vastustaa sen nopeammin ne menevät pois, mieleen itseensä ei tartu mitään, tunne tulee, tunne menee, samoin on ajatusten kanssa. jos estää aktiivisesti tunteiden tulemista ne jää mieleen odottamaan taka-alalle ja ilmenevät alkuperäsitä voimakkaampana estelyistä johtuen .Eli koe omat ja lähimmäisten tuntee normaaleina ja anna niiden vapaasti ilmetä ilman erillistä estelyä tai tuomiota.. Esim joillekkin naisille kuukautisten aika on rankkaa homoniheilahteluista johtuen(oletan) ja siinä moni ympärilla saa olla ns varpaisillaan tunteiden velloessa..

Tuon perusteella en siis liene ainoa jonka mielestä tässä wiki artikkelissa on jotain pielessä :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsehillint%C3%A4
Itsehillintä on tunteidensa hallitsemista ja tyynenä pysymistä. Joskus puhutaan itsehillinnän pettämisestä. Se tarkoittaa sitä, että ei ole onnistunut hallitsemaan tunteitaan. Perinteisiä keinoja itsehillinnän pitämiseksi on kymmeneen laskeminen tai tilanteesta poistuminen. Samuraikulttuurissa itsehillintä on melko tärkeässä asemassa.

Tuossa artikkelissa kun annetaan ymmärtää, että tunteita nimenomaan pitäisi vastustaa / kontrolloida, jotta omaisi hyvän itsehillinnän, sen sijaan että kontrolloisi tunteidensa seurauksena esiin tunkevia tekojaan/toimintaansa/impulssejaan.

Englanniksi artikkeli aiheesta on paljon pitempi ja monipuolisempi,
http://en.wikipedia.org/wiki/Self_control
mutta siinäkin yhtenä osana nimenomaan tunteiden patoamista/hallintaa toiminnnan kontrolloinnin lisäksi.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32850
Liittynyt6.12.2009
kuukle
jussipussi
Henkilokohtainen mielipide kokemus on se että emme uskalla / anna itsemme kokea tunteita koska koemme olevamme pois itsemme kontrollista niinsanotusti. Ihmisen mieli kannattaa ymmärtää kuin valtameri, se on todellisuudessa hyvin syvä ja meren pinnalla voi olla kovakin myrsky ja allokko mutta mielemme ydin on tyyni jos tähän luottaa uskaltaa antaa tunteiden tulla silloin kun ne tulee ja mitä vähemmän niitä vastustaa sen nopeammin ne menevät pois, mieleen itseensä ei tartu mitään, tunne tulee, tunne menee, samoin on ajatusten kanssa. jos estää aktiivisesti tunteiden tulemista ne jää mieleen odottamaan taka-alalle ja ilmenevät alkuperäsitä voimakkaampana estelyistä johtuen .Eli koe omat ja lähimmäisten tuntee normaaleina ja anna niiden vapaasti ilmetä ilman erillistä estelyä tai tuomiota.. Esim joillekkin naisille kuukautisten aika on rankkaa homoniheilahteluista johtuen(oletan) ja siinä moni ympärilla saa olla ns varpaisillaan tunteiden velloessa..

Tuon perusteella en siis liene ainoa jonka mielestä tässä wiki artikkelissa on jotain pielessä :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Itsehillint%C3%A4
Itsehillintä on tunteidensa hallitsemista ja tyynenä pysymistä. Joskus puhutaan itsehillinnän pettämisestä. Se tarkoittaa sitä, että ei ole onnistunut hallitsemaan tunteitaan. Perinteisiä keinoja itsehillinnän pitämiseksi on kymmeneen laskeminen tai tilanteesta poistuminen. Samuraikulttuurissa itsehillintä on melko tärkeässä asemassa.

Tuossa artikkelissa kun annetaan ymmärtää, että tunteita nimenomaan pitäisi vastustaa / kontrolloida, jotta omaisi hyvän itsehillinnän, sen sijaan että kontrolloisi tunteidensa seurauksena esiin tunkevia tekojaan/toimintaansa/impulssejaan.

Englanniksi artikkeli aiheesta on paljon pitempi ja monipuolisempi,
http://en.wikipedia.org/wiki/Self_control
mutta siinäkin yhtenä osana nimenomaan tunteiden patoamista/hallintaa toiminnnan kontrolloinnin lisäksi.




Nopeasti sanottuna..tunteet "pitäisi" hyväksyä sisällään kuten ne ilmenee..Se on kokonaan eri asia jos me toimimme niiden tunteiden pohjalta fysikaalisesti esim toisia vahingoittaen. Henkilokohtaisesti ajattelen että negatiivisten tunteidensa kieltäminen patoutuu epäsuotaviksi toiminnoiksi ympäristoään kohtaan. Ihminen ei hyväsky niitä itselleen/omiksi tunteiksi vaan projisoi ne ulkopuolelle muiden "vioiksi/syyksi".
Niinkuin suomenkielen sana on hyvin selittävä tässä (jälleen) ne on omia itse synnytettyjä tuntemuksia joihin kukaan muu ei voi olla todellisena "synnyttäjänä/syyllisenä". Olen henkilokohtaisesti huomannut että "tunneilmaisut" jostain syystä rauhoittuu jos niille antaa vapauden tulla,..jostain syystä "ne" ei olekkaan enään niin halukkaita ilmenemään..eli synnyttääko tunteiden hallinta itsessään negatiiviisia patoutuneita tunteita koska normali "tunnelflow" estetään toimimasta?.Vapaata assosiointia hieman tässä ..

Even a happy life cannot be without a measure of darkness, and the word happy would lose its meaning if it were not balanced by sadness. It is far better take things as they come along with patience and equanimity.
Carl Jung

Uusimmat

Suosituimmat