Stalinismia metsähallinnossamme ja puun tuotannossa.

Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta maan metsissä.

Aloitampa keskustelun Metsätaloustieteitten Tohtorin Lauri Vaaran uusimmasta kirjasta.
Kysymys metsistämme on jälleen muodostumassa ajankohtaiseksi, onhan taasen eräs
kokoluokaltaan kohtalainen saha lopettamassa tuotantoaan.
Jos metsätalous olisi toiminut tehokkaasti , ja tuottanut hyvin laatupuuta , ei sahoja eikä sellutehtaita tarvitsisi sulkea.

Vaara on perustanut tämänkertaisen kirjansa laajoihin tutkimuksiin, metsiemme puuntuotannosta kannolta tehtaisiin ja sahoille.

" Tehokkuus ymmärretään metsäalalla määrätehokkuudeksi kustannustehokuuden sijasta.
Puunkasvatuksessa tavoitellaan maksimaalista puumäärää puuston kiertoaikana ,siis
(kuutiometrejä hehtaarilla vuodessa), puunkorjuussa maksimaalista työmäärää aikayksikössä( kuutiometrejä tunnissa).

Puunkasvatuksessa pyritään maksimaaliseen määrään avohakkuu /metsänviljelyllä, vaikka sen kustannukset ovat korkeat ja vaikutus määräänkin kyseenalainen." Lainaus / Vaara.

Puuntuotannosta puuttuu lähes kokonaan markkinatalous meiniki , yrittäjyys ja kilpailu.
Sensijaan hintakartellit ovat olleet arkipäivää, ja ovat jossanin määrin yhä vieläkin.

Sen olen henkilökohtaisesti saanut huomata.
Yksityismetsissä isännöi todellisuudessa metsänhoitoyhdistykset ,puukaupoissa
yksityinen metsänomistaja " lähes pakotetaan " pystykauppoihin , hyvin alhaisilla tienvarsihinnoilla. Joskus jopa pystyyn myydyn puun, ja tienvarteen valmiiksi hankitun puun hintaero on lähes olematon. Nykyisin ei enää kenenkään kannate tehdä hankintahakkuita, jos puunostaja ei satu olemaan joku yksityinen piensaha , tai muu vastaava.

Koko maata ajatellen , varsinkin kansantaloudelliselta näkökannalta katsoen , on metsätalouttamme hoidettu hyvin huonosti.
1960 luvulla metsätalous aiheutti niinsanotun suuren muuton, jossa valtaosa syrjäseutujen asukkaista muutti Ruotsiin tai etelän kaupunkeihin.
Metsätalouden rationalisointi oli alkusysäys tuolle tapahtumalle, siirryttiinhän silloin
puun lähikuljetuksissa maataloustraktoreista metsäkoneisiin.
Tuosta aiheutui valtava muuttoaalto, ja suurtenkin syrjäkylien autioituminen.

Äkillinen siirtyminen raskaisiin metsäkoneisiin sekä puun pystykauppoihin , vei työn
syrjäseutujen maatiloilta, varsinkin maatilojen talviaikaiset ansiotyöt tulivat suurelta osin metsätyöstä, niin hakkuusta kuin traktoreilla tapahtuvasta puunajostakin.

Lähes hurmoshenkisellä tiedottamisella on luotu kuva , tehokkaasta metsätaloudesta.
Massiivinen tiedotus organisaatio on tehnyt metsätaloudestamme kiiltokuvan , jossa
metsätalous esitellään maailman johtavana metsätaloutena, sen sädekehän keskustassa komeilee tehokas hakkuukone , vieressään keskiraskas puutavaran ajokone.
Tekniikkahan on maailman huippua, mutta entä sen kustannukset ?

(Puunjalostusteollisuuden nykytila puhuu kai kaikkein parhaiten kustannustehokkuuden puolesta , tai pikemminkin sitä vastaan. )

Tuon kiiltokuvan ulkopuolelle jää auttamattomasti metsänomistaja , joka on pakotettu
terroristimaisilla otteilla hyväksymään mukisematta "ylhäältä annetut ohjeet"
vaikka sydän itkeekin verta.

Vaaran mukaan metsiin on muodostunut oma mafiansa (termi minun ), jota Vaara nimittää "Metsämieskulttuuriksi ".
Tuon kulttuurin myötä on siihen osallisille muodostunut tiivis yhteishenki, johon kuulluu maatalousvastaisuus, kaiken lisäksi se on sokea yleiselle liiketaloudelle sekä
yhteiskunnan osuudelle metsätaloudesta.

Elikkä kaikenkaikkiaan suomen nykyinen metsä ja puuntuotantotalous toimii samankaltaisilla menetelmillä, millä Stalinin hallinto tuli aikoinaan maailmankuuluksi.

Kuten tiedätte on suomen metsien korjuutekniikka maailman kehuttyneintä, mutta sen
kustannukset ovat korkeita , sen laatu metsiä ruhjovaa ja puuta tuhlaavaa.
Puunkorjuu on luonteeltaan ryöstöhakkuuta , sillä siinä pyritään maksimoimaan puunostajan saantoa elikkä puukutiometrin (tuotteen) nettohyötyä metsähehtaarin (tuotantopanoksen) nettohyödyn sijasta.

Aitoon Stalinilaiseen tapaan vastaansanojat hiljennetään , tai "vaietaan kuoliaaksi".
Elikkä Metsätalouden hallinto on metsäalan eturyhmien hallintoa, joka täyttää totalitäärisen
hallinnon tunnusmerkit, siis ihan aitoon Stalinistiseen tapaan.

Lauri Vaaran kirja on painavaa sanaa, tarkoin perusteltua tutkimuksiin ja Vaaran omiin kokemuksiin pohjautuvaa tietoa .

Kirjan kustantajana on ETLAa lähellä oleva Taloustieto OY.

Vaara on tarjonnut kirjaansa julkaistavaksi Metsätieteelliselle seuralle , Metsäntutkimuslaitokselle sekä muutamille muillekkin metsäalan tutkimuslaitoksille .
Vastaukset ovat olleet torjuvia.

No saivatpahan nuo pienen näpäyksen nenänpäähän.

Lauri Vaaran kirja siis on : Tehottomuutta, Terroria, ja tiedotusta maan metsissä.

Kustantaja Taloustieto Oy.

Jälleenmyyjää en tiedä.

Muokattu 1 kerta Aslak.

Mitä pitäisi tehdä että rivijako , ei heittäisi häränpyllyä lopullisessa viestissä ??

Sivut

Kommentit (766)

Vierailija

Samaa mieltä Aslakin kanssa.

Tiedän monta tapausta nykyaikanakin, kun joku on halunnut harvennushakkuuta myydä omista metsistään. Lopputulos on ollut avohakkuu.
Metsähallintomiehet ovat siihen selittäneet lain voimalla,
että tässähän on kyseessa päätehakkuu eikä avohakkuu.

Kolmekymmentä vuotta sitten sama metsämafia hakkasi ja aurasi
Pohjois-Suomen metsiä. Sama mafia ojitti yhteiskunnan varoilla soita.
Näiden toimien seurauksena on monesta vesistöstä kalakannat menneet.

Ikävä on nähdä sellainen luonnonjoki, johon ojat ovat tuoneet hiesua tai
turvetta metrienkin verran. Ei siellä tammukkakaan, saati taimen, elä

Vierailija

Jos tehokkuutta mitataan tuotettu m3/työtunti niin puunkorjuu on tehostunut huimasti. Ei löytyisi markkinoita 50:n vuoden takaisella työmäärällä ja tämänpäivän palkoilla tuotetulle puutavaralle.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aslak

Kysymys metsistämme on jälleen muodostumassa ajankohtaiseksi, onhan taasen eräs
kokoluokaltaan kohtalainen saha lopettamassa tuotantoaan.
Jos metsätalous olisi toiminut tehokkaasti , ja tuottanut hyvin laatupuuta , ei sahoja eikä sellutehtaita tarvitsisi sulkea.



Oletat nyt, että sahan sulkemisen ainut syy olisi laadukkaan puun puute. Sellaisesta ei ole näyttöä. Sellutehtaalle lisäksi laatupuu ei ole mikään tuotannontekijä. Kyllä nämä tällaiset päätökset paljon raadollisemmista syistä johtuvat, eli siis lähinnä rahasta ja lopputuotteiden markkinoista. Raaka-aineiden osalta hinta on ratkaisevassa asemassa.

Metsätalouden tehokkuus, kuten tehokkuus yleensäkin, on panosten suhde tuottoon. Metsätalouden (eli siis metsänomistaminen, puun myyntituloilla ansaitseminen) on jokseenkin niin tehokasta kuin se voi biologiset rajoitteet huomioiden olla. Tietysti on yksittäisiä eroavaisuuksia niin metsissä kuin niiden omistajisskain, jotka vaihtelua aikaansaavat. Puun kasvunopeuteen eli kuutiotuottoon ei hirmuisesti voi vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Lannoituksin, ojituksin, oikea-aikaisin ja oikein suunniteltujen hoitotoimenpiteiden avulla jne voidaan toki metsälökohtainen maksimituotanto saavuttaa, mutta silti se on puun biologia joka tuotantoa lopulta rajoittaa.

Lisäksi tehokkuuteen tietysti vaikuttaa tuotantopanosten hinta ja kasvatusprosessin aikajänne. Mitä nopeammin sato saadaan korjatuksi, sen tehokkaampaa.

Aslak

Vaara on perustanut tämänkertaisen kirjansa laajoihin tutkimuksiin, metsiemme puuntuotannosta kannolta tehtaisiin ja sahoille.

" Tehokkuus ymmärretään metsäalalla määrätehokkuudeksi kustannustehokuuden sijasta.
Puunkasvatuksessa tavoitellaan maksimaalista puumäärää puuston kiertoaikana ,siis
(kuutiometrejä hehtaarilla vuodessa), puunkorjuussa maksimaalista työmäärää aikayksikössä( kuutiometrejä tunnissa).

Puunkasvatuksessa pyritään maksimaaliseen määrään avohakkuu /metsänviljelyllä, vaikka sen kustannukset ovat korkeat ja vaikutus määräänkin kyseenalainen." Lainaus / Vaara.

Puuntuotannosta puuttuu lähes kokonaan markkinatalous meiniki , yrittäjyys ja kilpailu.
Sensijaan hintakartellit ovat olleet arkipäivää, ja ovat jossanin määrin yhä vieläkin.




Eihän tuossa mitään uutta ole. Kaikki on jo monesti sisältynyt Vaaran aiempiin julkaisuihin, ja kaikkea tuota on perinpohjin tälläkin palstalal käsitelty ja nuo väitteet kumottu.

Kustannustehokkuus syntyy nimenomaan noiden määrällisten tehokkustekijöiden kautta. Mitä nopeammin sato saadaan korjattua, sitä enemmin tuottoa sijoitetulel pääomalle saadaan, jos myyntihinta reaalisesti on sama. (jätetään huomioimatta lyhyen aikavälin markkinahintojen vaihtelu tai ailahtelevat verotuspäätökset, joidenka mukaan tietysti voi toisinaan kannataa lykätä myyntiä). Puunkorjuussa palkkakustannukset ovat erittäin merkittävä tekijä metsätalouden ja/tai teollisuuden kokonaiskstannuksia, joten suorituskyvyltään hyvät korjuukoneet ja -menetelmät näkyvät ihan suoraan tilipussissa. Mitä korkeammiksi palkat nousevat, sen vähemmän aikaa per kiintokuutio voidaan ihmistyötä uhrata. Siksi korjuu koneellistuu ja tehostuu koko ajan. Pokasahan ja kirveen korvasi moottorisaha, hevosen traktori, moottorisahan harvesteri, traktorin metsätraktori, uitot rekka ja juna jne. Kyse on yksinomaan työvoiman kalleudesta. Jos olisi käytettävissä ilmaista orjatyövoimaa, tietenkään tuotannollisella tehokkuudella ei olisi mitään merkitystä taloudelliseen kokonaistehokkuuteen.

Markkinatalouden/yrittäjyyden puuttumisen väitekin on yhtä soopaa kuin ennenkin Vaara itse karisti palstan tomut jaloistaa, koska ei kyennyt selittämään tätä asiakokonaisuutta mitenkään. Jokainen metsänomistaja on itsenäinen yrittäjä. Puunkorjuu on yrittäjävetoista lähes täydellisesti. Kuljetukset ovat yrittäjävetoista poislukien rautatie, jossa kilpailun avaamisesta huolimatta vielä ei ole kuin yksi toimija, valtion monopoliyhtiö. Isoja metsäteollisuusyrityksiä on useita, ja niiden lisäksi runsas joukko pienempiä itsenäisiä yrittäjiä, kuten sahoja yms. puutuotejalostajia.

Aslak

Yksityismetsissä isännöi todellisuudessa metsänhoitoyhdistykset



Eipä ole näkynyt.

Aslak

,puukaupoissa
yksityinen metsänomistaja " lähes pakotetaan " pystykauppoihin , hyvin alhaisilla tienvarsihinnoilla.



Lähes ja vieläpä lainausmerkeissä. Niinpä. Hankintakaupalla on suhdanteista riippuen säännönmukainen 10-30 prosentin osuus kaikista kaupoista, joten se on ihan ahkerana käytetty todellinen vaihtoehto. Kyllä se kuuluu markkinatalouteen, että sopimus- ja hinnoitteluvapauden puitteissa voi esittää hintatarjouksia joilla voi suosia omiin etuihinsa paremmin sopivaa kauppaa. Sen sijaan tällaisten mahdollisuuksien kieltäminen olisi kilpailun ja markkinatalouden vakavaa rajoittamista.

Sama kuin väittäisit, että kauppias "lähes pakottaa" ostamaan suurpakkauksia koska antaa monilel tuotteille määräalennuksia truokakaupassa. Ja että tällaiset pitäisi kieltää. No oluen osaltahan niin juuri tehtiinkin, mutta typerää holhoamista sekin mielestäni on. Sen onkin parasta jäädä harvinaiseksi poikkeukseksi.

Aslak

Joskus jopa pystyyn myydyn puun, ja tienvarteen valmiiksi hankitun puun hintaero on lähes olematon. Nykyisin ei enää kenenkään kannate tehdä hankintahakkuita



Vaaran mukaanhan tämä kannattaa aina, kun omalle työlle ei tarvitse laskea hintaa ja se metsäkoneurakoitsija se vasta kallis onkin. No todellisuudessa monille onkin kannattavaa käyttää omaa aikaa, jos se ei ole pois mistään muusta/paremmasta ansiotyöstä.

Aslak

, jos puunostaja ei satu olemaan joku yksityinen piensaha , tai muu vastaava.



Yllättävän paljon silti isoille metsäyhtiöillekin tehdään hankintana.

Aslak

1960 luvulla metsätalous aiheutti niinsanotun suuren muuton, jossa valtaosa syrjäseutujen asukkaista muutti Ruotsiin tai etelän kaupunkeihin.



Mitään todisteita tälle väitteelle ei ole nähty eikä tulla näkemäänkään.

Aslak

Äkillinen siirtyminen raskaisiin metsäkoneisiin sekä puun pystykauppoihin , vei työn
syrjäseutujen maatiloilta, varsinkin maatilojen talviaikaiset ansiotyöt tulivat suurelta osin metsätyöstä, niin hakkuusta kuin traktoreilla tapahtuvasta puunajostakin.



Nykyajan metsäkoneurakoitsijat ovat lähes poikkeuksetta maaseudun asukkaita.

Aslak

Lähes hurmoshenkisellä tiedottamisella on luotu kuva , tehokkaasta metsätaloudesta.



Joten hurmoshenkisellä valehtelulla sitä pitää yrittää kumotakin?

Aslak

Elikkä kaikenkaikkiaan suomen nykyinen metsä ja puuntuotantotalous toimii samankaltaisilla menetelmillä, millä Stalinin hallinto tuli aikoinaan maailmankuuluksi.



Jahas, Stalin-korrti kätyetty ja keskustelija esitti vapaaehtoisen vetäytymisen pois areenalta.

Aslak

Kuten tiedätte on suomen metsien korjuutekniikka maailman kehuttyneintä, mutta sen
kustannukset ovat korkeita , sen laatu metsiä ruhjovaa ja puuta tuhlaavaa.
Puunkorjuu on luonteeltaan ryöstöhakkuuta , sillä siinä pyritään maksimoimaan puunostajan saantoa elikkä puukutiometrin (tuotteen) nettohyötyä metsähehtaarin (tuotantopanoksen) nettohyödyn sijasta.



Puunostaja maksaa sannosta, joten on luontevaa että metsänomistajan kannattaa suunnitella hakkuut ja kasvatus tämän mukaan. Se kun on se bruttohyöty jonka mukaan nettohyötykin määrittyy.

Aslak

Aitoon Stalinilaiseen tapaan



Näitä aivopieruja en jaksa enää kommentoida, siivosin muutnekin pahimman hurmoksen pois.

Aslak

Lauri Vaaran kirja on painavaa sanaa, tarkoin perusteltua tutkimuksiin ja Vaaran omiin kokemuksiin pohjautuvaa tietoa .



Ja kaikki täyttyä paskaa. Vanhaa, moneen kertaan kumottua, ideologista ja vainoharhaista tuubaa. Huom. tämä ainoastaan sinun esityksesi perusteella, en ole kirjaa lukenut.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kosh

Oletat nyt, että sahan sulkemisen ainut syy olisi laadukkaan puun puute. Sellaisesta ei ole näyttöä. Sellutehtaalle lisäksi laatupuu ei ole mikään tuotannontekijä. Kyllä nämä tällaiset päätökset paljon raadollisemmista syistä johtuvat, eli siis lähinnä rahasta ja lopputuotteiden markkinoista. Raaka-aineiden osalta hinta on ratkaisevassa asemassa.



Tässähän itse asiassa toitkin ongelmien lähteen julki, elikkä "metsämafian" epäonnistumisen puuntuotannossa , kohtuullisin kustannuksin.
Metsässä korjuun ja metsänhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä, ne syövät
todellisuudessa metsätalouden kannattavuuden. Juuri nuitten kustannusten takia on
reaalinen kantohinta laskenut. Vielä 60-70 ja 80 lukujen alussa metsästä sai suhteessa enemmän rahaa, kuin mitä nykyisin. Elikkä metsänmyynnin kannattavuua alkoi laskemaan 60 luvun puolivälin jälkeen, nyt näinäpäivinä puut saapi suorastaan lahjoittaa "puulaakille".
Metsässä sen myynnin jälkeen möyryää miljoonakoneet , eikä ne tehe työtä talkoilla, niittenkin täytyy vekselins maksaa ja korkons, jus myytyn mettän tuotolla.
Siksi metsänmyyjän osuus tuottamansa puun myyntihinnasta, on laskevassa käyrässä kuin lehmän häntä.
Ainoa puunmyynti joka vielä kannataa, on koivikoitten hakkaaminen polttopuuksi, ja
polttopuun myynti. Siinä tuotto hyvälaatuseen tukkipuuhunkin verratessakin, on huomattavasti parempaa, ja siinä saapi omallekkin työlle palkan.
Älä etteikö jo kannatte tukkimettät hakata klapeiks' , niinko jossakipäin sanothan.

Mitä se nykypäivinä onkaan tuommosen kaatoketjun hinta ? Siis moton ja metsätraktorin.
Ei niitä ihan pikkurahalla saa, ja niitten ostokustannukset siis lainojen korot , ja muut kulut
muodostuvat niin korkeiksi , että on ollut pakko nostaa puun hintaa, sekä on ollut pakko laskea metsänmyyjän osuutta hänen metsässään kasvaneen puun myyntihinnasta.

Sahateollisuudelle siis puu korjuineen ja kuljetuksineen on muodostunut ylettömän kalliiksi, elikkä "bisnes " ei enää kannata, siis lappu luukulle, siittä on muodostunut metsäalalla
hyvinkin tavanomainen käytäntö.

Kaikki johtuu vain , epäonnistuneesta metsäpolitiikasta , siittä olimme yhtämieltä
Vaaran kanssa , viimekesäisellä retkellämme pomokairan entisiin ja nykyisiin kuusikoihin.

Valitettavasti ei ole nyt aikaa paneutua muihin vastaustesi aiheisiin , on menoa tälle illalle
ehkä myöhemmin loppuviikosta on aikaa enemmän.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Minullakin olisi pari juttua mielessä metsän omistajana, koulutettuna metsäammattilaisena, alan pk työantajana, pk metsätalousyrittäjänä, pk metsätyöyrittäjänä, metsäteollisuuden osakkeenomistajana, metsästäjänä, erämiehenä ja pk puunjalostuksen yrittäjänä, mutta tämäkin ketju tuntui lipsahtavan oitis ideologiseen puoleen.

Pitäkää tunkkinne.

- Ubi bene, ibi patria -

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Kosh
Oletat nyt, että sahan sulkemisen ainut syy olisi laadukkaan puun puute. Sellaisesta ei ole näyttöä. Sellutehtaalle lisäksi laatupuu ei ole mikään tuotannontekijä. Kyllä nämä tällaiset päätökset paljon raadollisemmista syistä johtuvat, eli siis lähinnä rahasta ja lopputuotteiden markkinoista. Raaka-aineiden osalta hinta on ratkaisevassa asemassa.



Tässähän itse asiassa toitkin ongelmien lähteen julki, elikkä "metsämafian" epäonnistumisen puuntuotannossa , kohtuullisin kustannuksin.
Metsässä korjuun ja metsänhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä, ne syövät
todellisuudessa metsätalouden kannattavuuden.



Hetkinen, nyt menee taas vissiin roolit ja vastuut hieman sekaisin sinulta. Metsänhoidon kustannuksista siis vastaa metsänomistaja ja hän peilaa niitä puunmyynnin tuloihin. Hankintakaupassa myös korjuukustannuksiin. Toisaalta taas metsäteollisuus eli puun ostajaosapuoli maksaa ennenkaikkea puuraaka-aineesta markkinahintaa, jossain määrin myös korjuukustannuksia (pystykauppa). Ei teollisuudella ole mitään tekemistä metsänhoidon kustannusten kanssa. Toisaalta ne taas eivät riipu mistään valituista metsänhoitomenetelmistä niinkään kuin yleisetsä palkkakehityksstä ja työvoiman saatavuudesta.

Sinä aj Vaara sinun suullasi tekee räikeän virheen siinä, että koko roska yleisetään yhdeksi monoliittiseksi "metsämafiaksi" vaikak asiassa on kaksi vastakkaisin olevaa markkinaosapuolta; puun myyjä ja ostaja. Näille näkemys hyvästä puun hinnasta on vastakkainen ja kompromissi on sitten markkinahinta siinä jossain välissä. Jos hinta on liian korkea teollisuudelle aiheuttaen tuotannon alasajoa, niin ei siinä metsänhoitomenetelmillä juurikaan roolia ole.

Mikä hauskinta, niin Vaaran propagoima jatkuva kasvatus on työläämpi ja siten kustannuksiltaan kalliimpi tapa kasvattaa ja hoitaa talousmetsää. Siinäkin mielessä itkeminen korkeista kustannuksista on lähinnä huvittavaa.

Aslak

Juuri nuitten kustannusten takia on
reaalinen kantohinta laskenut.



Kustannustenhan pitäisi nostaa hintaa, vai häh?

Aslak

Vielä 60-70 ja 80 lukujen alussa metsästä sai suhteessa enemmän rahaa, kuin mitä nykyisin. Elikkä metsänmyynnin kannattavuua alkoi laskemaan 60 luvun puolivälin jälkeen, nyt näinäpäivinä puut saapi suorastaan lahjoittaa "puulaakille".



Vastaavasti kaikki muutkin työvoimavaltaiset matalan jalostustasteen ja luonnonvara-alat ovat kokeneet vastaavanlaista kannatavuuslaskua, koska suhteellinen tuottavuus muussa yhteiskunnassa on kasvanut huimasti. Esimerkiksi maatilojen määrä on tuona aikana supistunut kenties kymmenenteen osaansa ja vastaavasti koko kasvanut kompenoidakseen kannattavuuden heikeknemisen. Metsätiloissa sen sijaan kokokin on vain pienentynyt. Samaan aikaan kun metsänomistus on sirpaloitunut.

Mielenkiintoista on myös se, että Vaara ja muut sekopäät syyttävät nimenomaan harvesterien käyttöä näistä ja monista muistakin muutoksista ja nimenomaan sinne jonnekin 60-luvulle asti heijastellen. Tosiasiassa erikoiskoneiden käyttö puunkaatoon alkoi yleistyä runsaammin vasta 80-luvun loppupuolella. Siihen asti pääosa hakkuista tehtiin moottorisahalla. En tiedä tekeekä tässä asianomaisten oma muisti tepposet vai uskotaanko vain että nuori ja kaupunkilaistunut kohderyhmä ei tajua kusetetuksi tulemistaan, koska aihe on sekä asiallisesti että ajallisesti niin kaukainen, jolloin mitä tahansa väite nieleksitään purematta.

Aslak

Metsässä sen myynnin jälkeen möyryää miljoonakoneet , eikä ne tehe työtä talkoilla, niittenkin täytyy vekselins maksaa ja korkons, jus myytyn mettän tuotolla.



Ei vaan kyllä ne metsäkoneyrittäjät ihan omista palkkioistaan mahdolliset velkansa maksavat. Näin euroaikaan on enää turha puhua miljoonakoneista sentään. Metsäkone on usein selvästi edullisempi kuin esim. moottorisaha- ja -kelkkamies. Miestyövoimavaltainen korjuu kannattaa lähinnä vain jos voi itse tehdä eikä tartte laskea tuntihintaa työlleen.

Harvesterin tuntihinta on luokkaa 60 eur ja ajokoneen 45 eur. Metsuri moottorisahoineen maksaa helposti 30 eur/h. Melko riuska ukko saa olla jos Jonseredilla pystyy edes puoleen Ponssen tuottavuudesta. Harvesterilla saa keskikokoista tukkirunkoa karsittuna ja pätkittynä pinoon esimerkiksi 10 mottia tunnissa, luokkaa 70 runkoa. Sahamiehen pitäisi siis kyetä ainakin 35 rungon tuntitahtiin päästäkseen samoihin kustannuksiin. Jos pitää viiden minsan tauon joka tunti, niin joka puolentoista minuutin välein täytyy uuden puun kaatua, edellisen ollessa sillä välin jo karsittu ja pätkitty. Tämän supersankarin tahtoisin tavata.

Metsätilastollinen vuosikirja vuodelta '05:
Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu
maksoi vuonna 2003 keskimäärin 8,47 euroa
kuutiometriltä. Harvennushakkuissa yksikköhinta oli
12,82 euroa ja uudistushakkuissa 6,91 euroa. Hakkuun
osuus puunkorjuun yksikkökustannuksista oli
5,26 euroa ja lähikuljetuksen 3,21 euroa. Hakkuun
yksikkökustannukset laskivat edellisestä vuodesta
yli viisi prosenttia mm. koska harvennushakkuiden
osuus pieneni.
Koneellisen hakkuun yksikkökustannus laski
edellisestä vuodesta neljä prosenttia 5,00 euroon,
mutta moottorisahahakkuu kallistui kaksi prosenttia
13,26 euroon kuutiometriltä. Lähikuljetuksen kustannukset
nousivat prosentin.
Kolmasosa metsäyhtiöiden ja Metsähallituksen
korjaamasta puusta korjattiin edellisen vuoden tapaan
niin, että yrittäjä huolehti yhdistetyllä maksulla
sekä hakkuusta että lähikuljetuksesta tienvarteen.
Tämän korjuutavan yksikkökustannus pysyi vuonna
2003 edellisvuoden tasolla 8,04 eurossa kuutiometriltä
(taulukko 5.2).

Aslak

Siksi metsänmyyjän osuus tuottamansa puun myyntihinnasta, on laskevassa käyrässä kuin lehmän häntä.



http://www.mhy.fi/mhy/puumarkkinat/fi_F ... ys/_print/

Kaikissa em. kuvissa trendi kylläkin on nouseva.

Pitkän ajan kehityksessä metsänmyynnin reaalituotot ovat nipin napin kasvavia.

Aslak

Mitä se nykypäivinä onkaan tuommosen kaatoketjun hinta ? Siis moton ja metsätraktorin.



Yllä tulikin jo faktoja näiden kustannuksista hakkuissa. Ei sitten tartte mutuilla ja arvuutella.

Aslak
kulut
muodostuvat niin korkeiksi , että on ollut pakko nostaa puun hintaa, sekä on ollut pakko laskea metsänmyyjän osuutta hänen metsässään kasvaneen puun myyntihinnasta.



Mistä nyt puhut, hankinta- vai pystykaupoista? Ymmärräthän, että noissa eri kauppamalleissa korjuun ksutannukset vaikuttavat päinvastaiesti kauppahintaan.

Aslak

Sahateollisuudelle siis puu korjuineen ja kuljetuksineen on muodostunut ylettömän kalliiksi, elikkä "bisnes " ei enää kannata, siis lappu luukulle, siittä on muodostunut metsäalalla
hyvinkin tavanomainen käytäntö.

Kaikki johtuu vain , epäonnistuneesta metsäpolitiikasta , siittä olimme yhtämieltä
Vaaran kanssa , viimekesäisellä retkellämme pomokairan entisiin ja nykyisiin kuusikoihin.




Aha. Harmi, että noille jo niin perin tutuille väittämille ei vieläkään näytä olevan järjellisiä ja uskottavia perusteluita. Harmi sekin, että Vaaran ehdottaman vaihtoehdon hinta-tuotossuhde on pahimmillaan vielä paljon epäedullisempi, parhaimmillaankin vain joksenekin kilpailukykyinen, mutta tämäkin on tieteellisten faktojen sijaan pelkkien tyhjien lupausten ja hurskaiden toiveiden varassa oleva uskon asia.

Aslak

Valitettavasti ei ole nyt aikaa paneutua muihin vastaustesi aiheisiin , on menoa tälle illalle
ehkä myöhemmin loppuviikosta on aikaa enemmän.



Juu, ei hätää, en minä mihinkään aio karata.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Pacanus Rusticanus
Minullakin olisi pari juttua mielessä metsän omistajana, koulutettuna metsäammattilaisena, alan pk työantajana, pk metsätalousyrittäjänä, pk metsätyöyrittäjänä, metsäteollisuuden osakkeenomistajana, metsästäjänä, erämiehenä ja pk puunjalostuksen yrittäjänä, mutta tämäkin ketju tuntui lipsahtavan oitis ideologiseen puoleen.

Pitäkää tunkkinne.




Niin, valitettavasti Vaara kannattajakuntineen on perin ideologiavetoista porukkaa. Kuten kuitenkin huomaat, niin ainakin minä yritän tuoda esiin ihan faktapohjaistakin argumentointia ja pitä sillä tavalla omalta osaltani jalat maassa aiheen käsittelyssä. Joten kerro vaan äläkä lankea ylimielisyyteen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Ongelmana metsätaloudessa on juurikin tämä poteroista käytävä ideologinen asemasota.

Metsäpohjia on erilaisia, metsänomistajia on erilaisia, tavoitteita on erilaisia, puustorakenteita on erilaisia, hinnat ja kysyntä elävät ja lähijalostus, virkistyskäyttö ja pienteollisuus ovat myös mukana asetelmassa.

Kaikki prässätään kuitenkin koko lailla samaan formuun. Sen verran pelivaraa on täällä rannikolla ja saaristossa, että asioita voi hoitaa suht järkevästi jos ei virkaportaassa satu olemaan änkyröitä. Hyvin ahtaat puitteet ovat silti ja lakia joudutaan usein raakasti rikkomaan jos parhaaseen tuottoon halutaan päästä. Tasamaalla ei ole sitten pelivaraa yhtään.

Vaikka turha mun on täällä mitään käytännön puolta selittää. Se on niin kuin tuuleen huutas.

- Ubi bene, ibi patria -

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kosh

Hetkinen, nyt menee taas vissiin roolit ja vastuut hieman sekaisin sinulta. Metsänhoidon kustannuksista siis vastaa metsänomistaja ja hän peilaa niitä puunmyynnin tuloihin. Hankintakaupassa myös korjuukustannuksiin. Toisaalta taas metsäteollisuus eli puun ostajaosapuoli maksaa ennenkaikkea puuraaka-aineesta markkinahintaa, jossain määrin myös korjuukustannuksia (pystykauppa). Ei teollisuudella ole mitään tekemistä metsänhoidon kustannusten kanssa. Toisaalta ne taas eivät riipu mistään valituista metsänhoitomenetelmistä niinkään kuin yleisetsä palkkakehityksstä ja työvoiman saatavuudesta.



Jos Kosh ei sitä tiedä , että "Puulaakit" saavat puustaan niin sanotun tehdas hinnan, myydessään puuta jalostuslaitoksille , ja tämä hinta määräytyy osaltaan maailmanmarkkina hinnasta ja muista kustannuksista.

"Puulaaki " siis puun ostaja , ei tietenkään maksa metsänomistajalle tehdashintaa puusta, vaan ottaa omat voittonsa päältä sekä kuljetus + korjuu kustannukset.
Joten kuljetuskustannukset ja hakkuun kustannukset vähennetän kantohinnasta, ja
minkä suurempi pääoma on sidoksissa niin kuljetus kuin hakkuukoneisiinkin , sen suurempi
on niitten aiheuttama vähennys metsänmyyjän osuuteen.
Huomioiden lisäksi kaluston lainoituksesta syntyvät korot , joka sekään ei ole vähäinen kustannuserä.

Elikkä tavallaan metsänmyyjät ylläpitävät korjuu koneita ja metsätraktoreita.

Halvemman kaluston ollessa käytössä myöskin niitten kustannukset olisivat halvempia , ja metsänmyyjän osuus puun hinnasta voisi olla suurempikin.
Myöskin kaluston korkomenoissa tapahtuisi rajuakin laskua, jos kalusto olisi halvempaa.
Esimerkiksi metsäkäyttöön varustettua ,nykyaikaista maataloustraktorikalustoa.

Tosin kaikkea puuta ei voida korjata maatalouskalustolla, on maastoltaan huonoja metsiä
joissa raskas kalusto on paikallaan, mutta pääomakustannuksiltaan halvemman kaluston määrää voitaisiin huomattavastikkin lisätä.
Ehkä puuta ei tunnissa tulisi lansiin samaa määrää kuin raskaammalla kalustolla, mutta kustannustaso huomioden korjuukustannuksiin saataisiin järkevällä suunnittelulla huomattavaakin laskua, jolloin puu olisi tehtaalle halvempaa, ja metsänmyyjällekkin olisi varaa maksaa hieman enemmän.
Myöskin tarve rakentaa lisää kalliita metsäautoteitä vähenisi nykyiseltään.

En sano että metsänmyyjän osuus puun hinnasta olisi väistämättä suurempi, eletäänhän "kapitalistisessa ryöstötaloudessa", jossa kaikki tuottajat ovat "ryöstön kohteina."

Myöskin metsän uudistuskustannukset ovat nykyisin karanneet pilviin , ensiksi
hakattu alue pitää raivata , siis kasvavat lehtipuuntaimet ja ylimääräiset muutkin taimet pois, sitten maan muokkaus, ja uusien taimien istustus .
Nämä toimet ovat ihan kai vissiin lakisääteisiä ? Ainakin mitä olen itte joutunu mettissä asioita kokemaan, niin on ollut pakko raivata jopa hyvin kasvavia kuusentaimia istutettavien mäntyjen tieltä.

Tälle touhulle tulee hintaa satoja euroja hehtaarille, ja se on poissa metsänomistajan kukkarosta. Toisenlaisella puunkorjuu menetelmällä jäisi nuo uudistuskustannukset pois
kokonaan. Oletetaan että maan muokkaus on jotain 150 euroa hehtaari ja taimet noin 200 vai riittäkö tuo ?
Työt siihen päälle , niin ollaankin kolmen-neljän saan euron kieppeillä per. hehtaari.
Elikkä liikutaan rajoilla , että huonommin kasvavaa mettää ei kannata ees myyä.
Hyvässä lykyssä ei myyntitulot riitä edes metsän uudistuskuluihin.

Muutenkin puun myyti on menettänyt arvonsa, jopa maatalouksien lisätuloina.
Metsästä saatut rahat , siis niistä käteenjäävä osuus on rajusti laskenut .

Siittäkö maksat mettänhoitomaksut ja verot , niin lopputulos onkin , että puut menit ihan omasta eestäns, hyvä jos koskispullon satut saamhan,, nuin hieman liioitellen.

Koivun myynti ja sen hakkuu polttopuuksi onkin nykyaikana tuottoisinta työtä, mitä nykymettistä
löytyy. Siinä saapi jopa omallekkin työlle palkan, toisin kuin hankintahakkuussa jossa ei juuri "palkoille nykyisin enää pääse".

Vielä 60-70 luvuilla mettän myytyään oli rahamies, ja rahalla saikin jotain, silloin ei rahat huvenneet maanmuokkaajille, eikä taimitarhoille, ja sen aikuset hakatut mettät on ainakin täällä nykyisin komeaa tukkimettää , ainaki ne mitä ei olla keritty hakata aukeiksi.

Kosh

Aslak kirjoitti:
Juuri nuitten kustannusten takia on
reaalinen kantohinta laskenut.

Kustannustenhan pitäisi nostaa hintaa, vai häh?




Ainaki mie ymmärrän kantohinnalla sitä, mikä jääpi mettänmyyjälle käteen puun myynnistä, ja se hinta on kärsinyt rajusti kustannusten noususta.
Vai kuvittelekko että , miljoonien hintaiset korjuuketjut maksetaan jostain muualta , kuin juuri
metsästä hakattavasta puusta ?

Kosh

Vastaavasti kaikki muutkin työvoimavaltaiset matalan jalostustasteen ja luonnonvara-alat ovat kokeneet vastaavanlaista kannatavuuslaskua, koska suhteellinen tuottavuus muussa yhteiskunnassa on kasvanut huimasti. Esimerkiksi maatilojen määrä on tuona aikana supistunut kenties kymmenenteen osaansa ja vastaavasti koko kasvanut kompenoidakseen kannattavuuden heikeknemisen. Metsätiloissa sen sijaan kokokin on vain pienentynyt. Samaan aikaan kun metsänomistus on sirpaloitunut.



Selitä mitä selität , totuus on että puun tehdashinta on noussut, mutta metsänmyyjän osuus hinnasta on laskenut.
Se mitä muuta metsässä on tapahtunut ,( josta voisi metsänmyyjän osuuden laskuun hakea selitystä) on se että metsiin on tulleet kalliit metsätraktorit, ja
puun kuljetus uitosta on siirtynyt pyörille.
Myöskin se , että metsäkoneet eivät oikein hyvin sovellu kovin pitkiin kuljetusmatkoihin, on lisännyt metsätieverkostoa rajusti, ja se jos mikä maksaa. Eikä nuita metsäautoteitä ihan ilman saa, niihinkin rahat täytyy ottaa hakatun puun hinnoista.

Kaikki nuo ovat lisänneet todellisuudessa kustannuksia ,ja tuo näkyy metsänomistajien tuloissa . Turhuus muuta on väittääkään.
Tosiasiassa siis metsänomistaja on viimekädessä maksanut metsiin tulleen uuden loistavan , mutta kalliin teknikan. Samoin metsänomistaja on maksanut puun kuljetusten siirtymisen kumipyörille, uiton sijasta.
Myös uudet hakkuumenetelmät ovat tuoneet tullessaan avohakkuut, ja siten myöskin maan muokkauksen ja metsän viljelyn , jonka kustantaa myöskin metsänomistaja omalta osaltaan.

Kosh

Tosiasiassa erikoiskoneiden käyttö puunkaatoon alkoi yleistyä runsaammin vasta 80-luvun loppupuolella. Siihen asti pääosa hakkuista tehtiin moottorisahalla. En tiedä tekeekä tässä asianomaisten oma muisti tepposet vai uskotaanko vain että nuori ja kaupunkilaistunut kohderyhmä ei tajua kusetetuksi tulemistaan, koska aihe on sekä asiallisesti että ajallisesti niin kaukainen, jolloin mitä tahansa väite nieleksitään purematta.



Kyllä se on tosi että harvesterit tulit 80 luvulla metsiin, mutta koneellistuminen alkoi jo 60 luvulla, koska jo 73 vuonna aloitin mieki metsäkonekuskin ammatin.
Jota tosin tein vain talvisin, kesät olin suunnittelupuolella ja pystyleimikoitten kontrolliryhmissä, sekä itsekkin vedin pystymittausporukkaa.

Kosh

Harvesterin tuntihinta on luokkaa 60 eur ja ajokoneen 45 eur. Metsuri moottorisahoineen maksaa helposti 30 eur/h. Melko riuska ukko saa olla jos Jonseredilla pystyy edes puoleen Ponssen tuottavuudesta. Harvesterilla saa keskikokoista tukkirunkoa karsittuna ja pätkittynä pinoon esimerkiksi 10 mottia tunnissa, luokkaa 70 runkoa. Sahamiehen pitäisi siis kyetä ainakin 35 rungon tuntitahtiin päästäkseen samoihin kustannuksiin.



Joo tässähän se villakoiran ydin onkin. Metsäalalla on tullut valtaan malli, jota Vaara nimittää
Määrätehokuudeksi. Määrätehokkuus on keskusjohtoisen suunitelmatalouden järjestelmään kuuluva tehokkuuden mittari, jota sovellettiin Stalin neuvostoliitossa.
Markkinatalouteen sovellettuna tuota määrätehokkutta voitaisiin nimittää määrätehokkuuden
harhaopiksi.

Puunkorjuupuolella tuota oppia alettiin soveltaa 60 luvulla,ensimmäisen kerran tuo esitettiin julkisesti metsätalouden suunittelu komiten mietinnössä.
Mietinnössä todetaan metsätöitten rationalisoinnin lisäävän tuottavuutta , jolla tarkoitetaan
tuotannon volyymiä työpanos yksikköä kohti.
Samanlaisia tehokkuutta esittäviä malleja on useita, mutta kaikissa niissä tehokkuutta mitataan "kuutiometrejä tunnissa", tai työpanoksen määrää kuutiometriä kohden.

Mutta se tärkein , eli mihin nousee työkustannukset kuutiometrä kohti ?
Sitä ei nuissa mainita ollenkaan.

Elikkä todellisuudessa kustannukset ovat nousseet ja rajusti, sen todistaa
käytetyn korjuukaluston järjettömät hinnat, ja kaikki tuo realisoituu metsän myyjälle
jäävän puun kantohinnan rajun laskun muodossa, sekä myöskin konkretisoituu
puunjalostusteollisuuden kannatusvaikeuksina.

Pacanus Rusticanus

Minullakin olisi pari juttua mielessä metsän omistajana, koulutettuna metsäammattilaisena, alan pk työantajana, pk metsätalousyrittäjänä, pk metsätyöyrittäjänä, metsäteollisuuden osakkeenomistajana, metsästäjänä, erämiehenä ja pk puunjalostuksen yrittäjänä, mutta tämäkin ketju tuntui lipsahtavan oitis ideologiseen puoleen.



Kuten jo olen sanonut olen mieki mettästä hommannu elantoni , oikeasthan monellaki mallilla ! Jo 13 vuotijhana lähin päiväläiseksi Karhulan savotoille, mittaporukhoin ja leimausporukhoin. Sitte myöhemmin tein muitaki hommia, niin suunnittelupuolella kuin pystymittausporukoissa, ja jopa pystymittauksen kontrolliryhmissäki.
Elikkä ajoin mettäkonettakin talvisin , ja kesälläkin kiskoimma äestä koneella .
Olen myös ollut sirkkelisahurinakin joitain aikoja, elikkä tunnen puun ja mettäalan
kohtalaisesti.
Teimme siis avohakkuuleimikoita , sydän verta itkien,, kaiken hulluuven olen kerinnyt mettissä nähhä. Koivikoitten tuhoamisen kaatamalla niitä maahan ja jopa myrkyttämälläkin, olen jopa pakosta ollut nuissaki hommissa matkassa, ku muuta työtä ei ollut.

Niin että se mitä nyt olen tuonut julki , ei ole politiikkaa vaan todellista arkea suomen metsissä.
Puunjalostusteollisuutemme on vaikeuksissa, tehtaita ja sahoja suljetaan.
Sanovat että puuta kyllä on , mutta ei kannata !! Jossaki on siis mätää, eikö vain ?

Onko siis puu todellakin loppunut , vai onko lähimettät hakattu ja vain kaukasimmat tureikot
jäljellä ? Vai onko niin että mettäpuolella ovat kustannukset karannet käsistä ?

Ainakaan metsänmyyjien osuus puun hinnasta ei ole mihinkään karannut, mutta mettässä möyryävän kaluston hinta on kihahtanut pilviin ! Mettässä möyryää kallit koneet , ja kaiken lisäksi niitten älyttömän kallis elektroniikka tuodaan maahan ulkomailta, kuten myöskin
kallis hydrauliikka. Vaikka koneita koottaankin suomessa, niin siltikkin valtaosa niitten hinnasta menee ulkomaille. Eikä tuota ulkomaan osuutta tyhjästä makseta, sekin on revittävä
suomen mettistä.

Metsiemme puunkorjuussa ei kiinitetä huomiota puunkorjuun hintatehokkuuteen, ainoastaan
määrätehokkuuteen, ja tuo hullu suuntaus on nostanut kustannukset pilviin.
Jos näistä asioista puhuu, ei se ole politiikkaa, vaan epäkohtien julkituontia.
Mutta jos pidät poliitiikkana epäkohtien julkituontia, niin voin vain sanoa ,,,tutkippa asioita tarkemmin, ja juuri kustannustehokkuuden kannalta katsoen.
Sillä kustannuksistahan se näyttäs metsätalouden ,ja metsäteollisuuden ongelmat johtuvan.
Niitä pitäisi lähteä alentamaan, eikä muuta tietä ole kuin katsoa organisaation ja
hakkuu+ kuljetuskaluston kalleuden suuntaan.
Metsänmyyjän osuus on jo vejetty ihan kannattavuuden rajamaille, sieltä ei kustannusten alennukselle juuri tilaa enää ole.

Elikkä yhteisen hyvämme vuoksi Vaarakin on tehnyt tutkimuksiaan vuosia , ja niitten tuloksena julkaissut kirjansa Tehottomuutta , terroria ja tiedotusta maan metsissä.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos !

Vierailija

Hakkuut rumentaa ja pilaa paikoin luonnonkauniita metsikköjä ja marjapaikkoja ja eläinten elinalueita. Se on metsissä liikkujan suruja.

"Wanhaan aikaan" se ettei se niin auvoista se metsurin ammatti ollut kuin romantisoitu muistelu antaa ymmärtää. Olen kuunnellut parinkin kokeneen kertomaa siitä mitä on kahlata muniaan myöten hangessa, kehnoissa ryysyissä. Kaivaa puuntyvi esille ja kaataa henkiriepuaan peläten puu kun karkuun ei hangessa juokse jos kohti tulee. Karsia ja katkoa ja raahata runko ajouran viereen tai alkeellisella juontolaitteella, ajettuaan hytittömällä traktorilla pakkasessa työmaalle. Jos jalkaan pahasti sahasi tai traktorin pyörän alle putosi niin sinne jäi.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Niin ei se kummosta ollu metsurin homma, ja vielä kauheampaa se oli aikaisemmin
niinsanotulla Jätkäkauvella.
Silloin oli V****maisia työnjohtajoa, ja yleensä puolet tehdystä puutavarasta menit raakeina, elikkä niistä ei maksettu tekopalkaa. Siltikkin raakitkin ajettiin uittoon ja uitettiin tehtaalle.
Tiijjä sitte, mutta senaikasista metsätyönjohtajista ja savottojen ukkoherroista on tullut pohattoja tuolla aikakaudella. Ehkä he saivat jätkien työpalkat omaan lompsaansa, juuri tuon puitten raakaamisen kautta ?

Painajaisuni jatkuu , otsikoi Roi-press juttunsa Kemijärven nykytilasta, sellutehtaan lopettamisen jälkimainingeista.
Avioeroja , erotettuja perheitä,työttömyyttä, koulutusta,eläkeputkea,menetettyjä miljoonia,suljettuja liiketiloja,veronkorotuksia,särkyneitä unelmia ,"Sammon ryöstöä..."

Sellutehtaan alasajo on ollut kemijärvellä suuri stradekia, josta on osittain vaiettu.
Kemijärvi on alas painettu, ja jopa kalliit eduskunnan päätöksellä ostetut sellunkeittimet on myyty Kanadaan, yksi keitin on myyty Intiaan. Kemijärviläiset syyttävät Stora-Ensoa häikäilemättämyydestä, sillä nyt taasen on sellun maailmanmarkkinahinta kohonnut, mutta eipä enää ole koneita millä sellua tehdä, vaikka sillä nyt tahkoaisikin miljoonia markkinoilla.

Mutta tuo kohoaminen ei tiety paljoakaan Itälapin metsänomistajille, sillä puunkuljetusmatkat ovat lisääntyneet sadoilla kilometreillä. Nyt puuta kuljetetaan Kemiin, Kajaaniin ja Ouluun.
Se on huomattava kululisä jos verrataan entiseen aikaan, jolloin Kemijärven sellutehdas oli keskellä parhaita metsä-alueita, ja kaukaisemmastakin itä-lapin kolkasta oli vain
pikku matka tehtaalle.
Kemijärvellä on tehtaan lopettamista seuranneet suuret vaikeudet kuntataloudessa, työllisyys on heikentynyt huomattavasti, joka tiettyy kulutuksen laskuna, se taasen siunautuu
kaikenlaisen elinkeinoelämän todellisena alasajona, pikkuliikkeitä on suljettu, myöskin isompia kauppaliikkeitä kuten esim; valintatalo on lopettanut toimintansa.

On turhaa sanoa etteikö sellunkeitto olisi ollut tuottavaa toimintaa edelleenkin Kemijärvellä, nouseehan nyt Kanadaan juuri samanlaiseen liukoselluun perustuva tuotantolaitos, ja jopa Kemijärvellä käytössä olleita koneita osittain käyttävä.

Myöskin Intiaan vietyt sellukattilat työntävät sellua markkinoille, joten uuden sellutehtaan rakentaminen Suomeen on huomattavasti vaikeampaa, Kanadasta ja Intiasta markkinoille tulevan sellun johdosta.
Siis vaikka 60-ja 70 luvuilla perustetut metsät alkavat osittain lapissakin olla siinä vaiheessa
että niistä saapi sellun raaka-ainetta ( muuhun nuista oksasista tureikoista ei juuri ole)
niin hakkuut eivät enää olekkaan kannattavia jatkuneitten kuljetusten takia.

Elikkä puuta kyllä voidaan hakata edelleenkin, mutta siittä saatu tuotto hupeneekin
tienpäälle, ja laskee jopa tieverkon kuntoa rajusti.
Joten vahinko jonka Stora-Ensonm " ekonomit" saivat aikaan riipasee kansantaloudellisesti koko Suomea ja ihan kunnolla, vielä hyvinkin pitkän aikaa.

Kemijärven sellutehtaan katoamisen myötä myös siis yhden merkittävän hintapisteen katoaminen oli realiteettia itälapissa.
Se tuntuu puun hinnassa,ja kysynnässä.

Puunhinta määritellään aina tehdashintana ja kuljetuskustannukset vähennetään kantohinnasta . Aikaisemmin puu tuotiin esim:Sallasta alle 100 kilometrin kuljetusetäisyydeltä Kemijärvelle, nyt kuljetusmatkat lyhyimmillään ovatkin tuosta kolminkertaistuneet. Puuta viedään myöskin pitemmälle. ja puun kuljetuksen maksaa aina
metsänmyyjä, alentuneen kantohinnan muodossa, Heikki Nivalan mukaan.

Jos ihan puolueettomasti katsoo Suomen mettäherrain toimintaa, niin ei voi välttyä
sen tosiasian huomaamiselta, että metsätalouttamme on ohjattu ja edelleen ohjataan
tyylillä joka ylhäältäpäin sanelevana, on siis todellista "Stalinismia", toimivan markkinatalouden sijasta.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Kosh
Hetkinen, nyt menee taas vissiin roolit ja vastuut hieman sekaisin sinulta. Metsänhoidon kustannuksista siis vastaa metsänomistaja ja hän peilaa niitä puunmyynnin tuloihin. Hankintakaupassa myös korjuukustannuksiin. Toisaalta taas metsäteollisuus eli puun ostajaosapuoli maksaa ennenkaikkea puuraaka-aineesta markkinahintaa, jossain määrin myös korjuukustannuksia (pystykauppa). Ei teollisuudella ole mitään tekemistä metsänhoidon kustannusten kanssa. Toisaalta ne taas eivät riipu mistään valituista metsänhoitomenetelmistä niinkään kuin yleisetsä palkkakehityksstä ja työvoiman saatavuudesta.



Jos Kosh ei sitä tiedä , että "Puulaakit" saavat puustaan niin sanotun tehdas hinnan, myydessään puuta jalostuslaitoksille , ja tämä hinta määräytyy osaltaan maailmanmarkkina hinnasta ja muista kustannuksista.

"Puulaaki " siis puun ostaja , ei tietenkään maksa metsänomistajalle tehdashintaa puusta, vaan ottaa omat voittonsa päältä sekä kuljetus + korjuu kustannukset.
Joten kuljetuskustannukset ja hakkuun kustannukset vähennetän kantohinnasta,




Tietenkin tehdashinntaan vaikuttavat korjuu- ja kuljetuskustannukset itse puun ostohinnan päälle. Tai sisi hankintakaupassa vain kuljetuskustannukset. Mitä sitten? Edelleenkään tällä ei ole mitään tekemistä metsänhoidon kustannusten kanssa, jotka puolestaan ovat yksin metsänomistajan asioita.

Aslak

ja
minkä suurempi pääoma on sidoksissa niin kuljetus kuin hakkuukoneisiinkin , sen suurempi
on niitten aiheuttama vähennys metsänmyyjän osuuteen.
Huomioiden lisäksi kaluston lainoituksesta syntyvät korot , joka sekään ei ole vähäinen kustannuserä.



Mitä tekemistä korjuuyrittäjän mahdollisten liiketoimintansa pääoma- ja kulurakenteiden suuruudella on a)puukaupan hintojen b)teollisuuden sisäisten kauppojen tehdashintojen kanssa?

Korjuukoneissa ei ole pennin latia sen enempää metsänomistajien kuin metsäteollisuudenkaan pääomia. Ne ovat koneyrittäjän omia rahoja, joskus myös pankilta lainattuja.

Aslak

Elikkä tavallaan metsänmyyjät ylläpitävät korjuu koneita ja metsätraktoreita.



Vain sillä tavalla, että ne luovat korjuupalveluille kysyntää eli koneille ja miehille työtä. Mikä tässä mielestäsi on niin kovin erikoista tai hauskaa?

Aslak

Halvemman kaluston ollessa käytössä myöskin niitten kustannukset olisivat halvempia , ja metsänmyyjän osuus puun hinnasta voisi olla suurempikin.



Mutta eihän tämä pidä paikkaansa. Kaivoin jo sinulle numerofaktat joiden valossa metsäkone on metsuria edullisempi.

Aslak

Myöskin kaluston korkomenoissa tapahtuisi rajuakin laskua, jos kalusto olisi halvempaa.
Esimerkiksi metsäkäyttöön varustettua ,nykyaikaista maataloustraktorikalustoa.



Kerrohan nyt sitten ihan euroina että paljonko tuossa todella sitä erotusta on, ja mikä on sen suhde esimerkiksi työtehoon ja sitä kautta saman työn suorittamisen suurempiin palkkakustannuksiin?

Uusi metsäkäyttöön sopiva (maatalous)traktori maksaa alkaen 80 000. Metsävarusteet koneeseen 15 000, perävaunu 25 000 - 50 000 ja kuormain 20 000 - 35 000. Yhteensä tulee äkkiä 170 000. Täysverisen ajokoneen saa uutena 250 000 eurolla. Jonkun viisi vuotta vanhan käytetyn saa 100 000 eurolla ja se suoriutuu silti vielä maatalouskoneen veroisesti. Viisi vuotta täyttä urakkaa metsäkäytössä tehneen maataloustraktorin arvo on aika paljon suhteessa pienempi, koska pelloille suunnitellut muovikoneet ovat aika säpäleinä. Varusteista huolimatta. Eivätkä nuo oheislaitteetkaan riittävän järeitä yleensä ole etteivätkö ne alkaisi hajoilemaan tuossa vaiheessa. Siitä huolimatta varsinaisen metsäkoneen työteho on paljon parempi ja se toimii vaikeammissa olosuhteissa luotettavasti.

Isäntälinjalla maataloustraktorit ovat edelleen hyvä vaihtoehto, kuten ovta olleet aina, kun tarkoitus on hankkia koneelle lisätyötunteja talvella ja maataloustyön oheen lisätienestejä. Mutta ei niistä päätoimiseen ympärivuotiseen urakointiin ole kuin erikoiskohteissa ja täydentävinä ruuhkahuippuja tasaavina varakoneina.

Aslakin ja Vaaran ongelma on siinä, että ei ymmärretä kannattavuuslaskelmien ja yritystalouden perusasioita. Tuo on kouluttamattomiin juntteihin vetoavaa ajattelua että mitä halvempi investoinnin välitön ksutannus, sen kannattavampi bisnes. Valitettavasti siinä jää huomioimatta työtehon vaikutus, joka on kahtalainen. Ensinnäkin suurempi työteho tarkoittaa enemmän liikevaihtoa, laskutusta ja siis tuloa. Toisekseen se tarkoittaa pienempiä palkkakuluja per tehty työ. Itse asiassa Vaaran jutuista paistaa hyvin läpi tämä virhe, hänhän jopa korostaa sitä, että koneiden työtehoa ei saisi huomioida kannattavuuslaskelmissa lainkaan vaan pitäisi rajoittaa tarkastelu pelkästään hankintahintoihin. Mikä on perusteetonta ja naurettavaa.

Aslak

Tosin kaikkea puuta ei voida korjata maatalouskalustolla, on maastoltaan huonoja metsiä
joissa raskas kalusto on paikallaan, mutta pääomakustannuksiltaan halvemman kaluston määrää voitaisiin huomattavastikkin lisätä.



Vaan kuka lisäisi? Ei metsäkoneyrittäjä ala ostamaan kaksinkertaista kalustoa jos vaikkapa vaikein 15% välttämättä vaatii täysiverisen metsäkoneen ja lopuista voisi (huonommalla työteholla) selvitä peltotraktorilla. Toisaalta maatalouskoneet ovat yhä enenevissä määrin soveltumattomampia kunnolla metsätöihin, ja vastaavasti niiden käyttöasteet ovat entistä suurempia muissa hommissa, kuten kiinteistönhuoltourakointi, auraukset, maansiirrot, jne, mitä nyt talvisaikaan ja muuten maatalosutyön ohessa voi tehdä. Jouten seisotetaan enää vain vanhentunutta jämäkalustoa, kaikki parhaassa iässä olevat koneet työskentelevät päivittäin muissa hommissa. Ei siinä enää ehdi metsätöitä tehdä, edes talvella, kun päivä on lyhyt ja jo pelkkiin varusteiden vaihtoihin ja siirtoihin kuluisi helposti useita tunteja per työpäivä.

Vaara ja Aslak ovat ehkä teoriassa oikeassa, että haluttaessa (tai pakotettaessa) olisi mahdollista korjata puut suurimmalta osin maataloustraktoreilla (miksei vaikkapa hevosillakin), mutta kun raha ja markkinatalous ratkaisee, eikä diktatuuri ole vaihtoehto, niin silloin on tyydyttävä siihen mitä urakoitsijat kannattavimmaksi toteavat. Siis lähinnä tarkoituksenmukaisia, tehokkaita erikoiskoneita.

Aslak

Ehkä puuta ei tunnissa tulisi lansiin samaa määrää kuin raskaammalla kalustolla, mutta kustannustaso huomioden korjuukustannuksiin saataisiin järkevällä suunnittelulla huomattavaakin laskua, jolloin puu olisi tehtaalle halvempaa, ja metsänmyyjällekkin olisi varaa maksaa hieman enemmän.



Tälle väitteellehän ei ole mitään faktapohjaisia todisteita, kuten laskelmia asiasta. Vain ympäripyöreitä väitteitä, eli ei siis mitään uskottavaa.

Aslak

En sano että metsänmyyjän osuus puun hinnasta olisi väistämättä suurempi



Ei varmasti olisikaan. Joten mikä olisi siis motivaatio tälle suurelle muutokselle? Silkka kiusanteko metsäteollisuutta, -taloutta ja -yrittäjiä kohtaan?

Aslak

Myöskin metsän uudistuskustannukset ovat nykyisin karanneet pilviin , ensiksi
hakattu alue pitää raivata , siis kasvavat lehtipuuntaimet ja ylimääräiset muutkin taimet pois, sitten maan muokkaus, ja uusien taimien istustus .
Nämä toimet ovat ihan kai vissiin lakisääteisiä ?



Höpsis. Maan muokkaustarve on tapauskohtaista. Paksu kuntta on syytä rikkoa jotta taimi saisi ravinteita ja maata johon juurtua kunnolla. Märässä tai kuivassa paikassa mätästys yms. auttaa löytämään taimelle olosuhteiltaan sopivan paikan; mättään päältä, sivulta tai montun reunalta. Kasvavia taimia ei tietenkään tarvitse raivata, elleivät ne satu haittaamaan halutun uudistuspuulajin taimien kasvua. Kuusentaimille lehtipuutaimien varjostus on jopa hyväksi, mutta mänty ei siedä vesakkoa ympärillään.

Aslak

Ainakin mitä olen itte joutunu mettissä asioita kokemaan, niin on ollut pakko raivata jopa hyvin kasvavia kuusentaimia istutettavien mäntyjen tieltä.



Melko idioottimaistahan tuo on mikäli kuusentaimi on elinkelpoinen ja kuusen kasvulle paikka suotuisa. Itse en ikinä omassa metsässäni moista typeryyttä tekisi. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.

Aslak

Tälle touhulle tulee hintaa satoja euroja hehtaarille, ja se on poissa metsänomistajan kukkarosta.



Sehän on kuitenkin investointi joka tuottaa tuhansia euroja hehtaarilta. Jos ei liiketoiminnan kuluja kestä, kannataa myydä omaisuus ja alkaa nauttia vaikkapa avastikekettomasta sosiaaliturvasta. Ei ole turhia omaisuushuolia, kuluja tai riskejä.

Aslak

Toisenlaisella puunkorjuu menetelmällä jäisi nuo uudistuskustannukset pois
kokonaan.



Ei pidä paikkaansa. Jatkuva kasvatus ei ole mikään ilmaisuuden runsaudensarvi. Se sisältää omat metsänhoitokulunsa, myös taimetuksen. Korjuu- ja hoitokustannukset vielöäpä ovat suhteessa korkeampia, mutta puuntuotosta ja sen jatkuvuudesta puolestaan ei ole minkäänlaisia takeita.

Aslak

Oletetaan että maan muokkaus on jotain 150 euroa hehtaari ja taimet noin 200 vai riittäkö tuo ?
Työt siihen päälle , niin ollaankin kolmen-neljän saan euron kieppeillä per. hehtaari.
Elikkä liikutaan rajoilla , että huonommin kasvavaa mettää ei kannata ees myyä.



Nii-in. Tosin eipä sitä kannata välttämättä silloin missään muussakaan metsänkasvatusmuodossa. Senhän voi vaikkapa museoida luontoreservaatiksi niin halutessaan. Tai pitää sienimetsänä. Tai jotain.

Aslak

Hyvässä lykyssä ei myyntitulot riitä edes metsän uudistuskuluihin.



Kyllä tällaisessa on kyse jo äärimmäisen huonosta tuurista, ei hyvästä. Sekä lisäksi omistajan osaamattomuudesta sekä metsätaloudellisesti että ylipäänsä taloudellisesti. Ainakin sen verran pitäisi osata jo ennalta laskea, että ei silkaa persnettoa alka tekemään millään toimillaan.

Aslak

Kosh
Aslak kirjoitti:
Juuri nuitten kustannusten takia on
reaalinen kantohinta laskenut.

Kustannustenhan pitäisi nostaa hintaa, vai häh?




Ainaki mie ymmärrän kantohinnalla sitä, mikä jääpi mettänmyyjälle käteen puun myynnistä, ja se hinta on kärsinyt rajusti kustannusten noususta.



Puhe oli metsänhoidon kustannuksista. Siis niistä, jotka metsänomistaja sijoittaa metsänsä puuntuoton eteen sen kasvaessa. Miten ihmeessä näiden kustannusten nousu muka saisi metsänomistajan sitten myymäänkin puunsa halvemmalla?

Aslak

Vai kuvittelekko että , miljoonien hintaiset korjuuketjut maksetaan jostain muualta , kuin juuri
metsästä hakattavasta puusta ?




Hmm... nyt siis puhutkin taas vaihteeksi korjuukustannuksista. Sinulla menee koko ajan pahasti sekaisin nuo kaksi, tai ainakaan minä en hahmota että koska milloinkin vaihdat puheenaihetta metsänhoidosta korjuuseen ja takaisin. No ok, nyt sitten puhutaankin jälleen korjuukustannuksista. Huomasithan varmaankin edellisen viestini numerot aiheesta?

Aslak

Kosh

Vastaavasti kaikki muutkin työvoimavaltaiset matalan jalostustasteen ja luonnonvara-alat ovat kokeneet vastaavanlaista kannatavuuslaskua, koska suhteellinen tuottavuus muussa yhteiskunnassa on kasvanut huimasti. Esimerkiksi maatilojen määrä on tuona aikana supistunut kenties kymmenenteen osaansa ja vastaavasti koko kasvanut kompenoidakseen kannattavuuden heikeknemisen. Metsätiloissa sen sijaan kokokin on vain pienentynyt. Samaan aikaan kun metsänomistus on sirpaloitunut.



Selitä mitä selität , totuus on että puun tehdashinta on noussut, mutta metsänmyyjän osuus hinnasta on laskenut.



Selitåä mitä selität, totuus on, että sama koskee kaikkia luonnonvara-aloja ja syyt ovat samat. Palkkojen nousu, tuottavuusvaatimuksen kasvu, yleinen elintason nousu ovat hilaneet perinnetulonlähteitä kannattamattomammiksi ainakin muinaisin menetelmin toteutettuna. Tehostumisen on pakko näkyä niissäkin jotenkin. Onhan se myös selvää, että jos yksi kustannustekijä jossain kohdassa prosessia kallistuu, niin muiden suhteellinen osuus samalla pienenee.

Aslak

Se mitä muuta metsässä on tapahtunut ,( josta voisi metsänmyyjän osuuden laskuun hakea selitystä) on se että metsiin on tulleet kalliit metsätraktorit, ja
puun kuljetus uitosta on siirtynyt pyörille.



Totta. Nykyaikanakin olisi teknisesti täysin mahdollista tehdä pokasahalla ja hevosreellä sekä uittaa tukit tehtaalle. Tosin taitaa olla jokien uittoruoppauksia jo purettu ja entisöity sen verran että tämä on hankalampaa. Silti täytyisi sattua oelmaan metsälö joen rannassa ja tehtaan joen suulla. Eipä tuosta yleiseksi konstiksi ole. Mutat mitä oleellisinta, ei varmasti löisi leiville nykyaikana, huomioiden työkustannukset.

Aslak

Myöskin se , että metsäkoneet eivät oikein hyvin sovellu kovin pitkiin kuljetusmatkoihin, on lisännyt metsätieverkostoa rajusti, ja se jos mikä maksaa.



Pikemminkin asia on toisinpäin. Eli metsätieverkoston rakentaminen on mahdollistanut erikoiskoneet, joilla ei ole kannattavaa kovin pitkiä matkoja kuljetella.

Aslak

Eikä nuita metsäautoteitä ihan ilman saa, niihinkin rahat täytyy ottaa hakatun puun hinnoista.



No jaa, saahan siihen tukeakin. Lisäksi tienrakennuskustannukset ovat aika mitättömät yleensä ottaen metsänomistajalle. Tietysti se on totta, että kaikki maksaa. Eihän niitä puita kuitenkaan jossain jatkuvassa kasvatuksessakaan sentään helikopterilla pois kuljetella kuten amerikkalaisessa tv-dokumenttisarjassa, vaan tarvitaan se metsätieverkosto joka tapauksessa jos talousmetsiä aiotaan hyödyntää.

Aslak

Kosh
Tosiasiassa erikoiskoneiden käyttö puunkaatoon alkoi yleistyä runsaammin vasta 80-luvun loppupuolella. Siihen asti pääosa hakkuista tehtiin moottorisahalla. En tiedä tekeekä tässä asianomaisten oma muisti tepposet vai uskotaanko vain että nuori ja kaupunkilaistunut kohderyhmä ei tajua kusetetuksi tulemistaan, koska aihe on sekä asiallisesti että ajallisesti niin kaukainen, jolloin mitä tahansa väite nieleksitään purematta.



Kyllä se on tosi että harvesterit tulit 80 luvulla metsiin, mutta koneellistuminen alkoi jo 60 luvulla, koska jo 73 vuonna aloitin mieki metsäkonekuskin ammatin.



Juu, aivan. 80-luvun loppuun asti koneellinen korjuu oli silti selkeästi vähemmistössä. Näin ollen on varsin perusteetonta yhdistää metsänkorjuun koneellistumista suureen maaltamuuttoon tai maatalouden rakennemuutokseen joka tapahtui ja alkoi paljon aiemmin. Korkeintaan syy-yhteys on niinpäin, että maaseudun halpa ja osaava työvoima ja konekanta metsätöissä käytettäväksi alkoi huveta kun renkipojat ja muu joutilaampi sakki lähti tehtaaseen töihin ja isännällä alkoi olla yhä enemmän työsarkaa oman tilan arjessa. Samaan aikaan konekannan muuttuminen ja erikoistuminen maataloudessa heikensi myös koneiden sovellettavuutta metsätöissä.

Kun vielä 80-luvun loppupuolella kenties 75% metsätöistä tehtiin moottorisahalla ja arvatenkin pääasiassa maataloustraktoreilla, niin ei tämä todellakaan selitä 20 vuotta aiemmin alkanutta ja jo enimmäkseen toteutunutta yhteiskunnallista muutosta. Vaaran tämä väite on täydellisen perusteeton.

Aslak

Kosh
Harvesterin tuntihinta on luokkaa 60 eur ja ajokoneen 45 eur. Metsuri moottorisahoineen maksaa helposti 30 eur/h. Melko riuska ukko saa olla jos Jonseredilla pystyy edes puoleen Ponssen tuottavuudesta. Harvesterilla saa keskikokoista tukkirunkoa karsittuna ja pätkittynä pinoon esimerkiksi 10 mottia tunnissa, luokkaa 70 runkoa. Sahamiehen pitäisi siis kyetä ainakin 35 rungon tuntitahtiin päästäkseen samoihin kustannuksiin.



Joo tässähän se villakoiran ydin onkin. Metsäalalla on tullut valtaan malli, jota Vaara nimittää
Määrätehokuudeksi. Määrätehokkuus on keskusjohtoisen suunitelmatalouden järjestelmään kuuluva tehokkuuden mittari, jota sovellettiin Stalin neuvostoliitossa.
Markkinatalouteen sovellettuna tuota määrätehokkutta voitaisiin nimittää määrätehokkuuden
harhaopiksi.



Paatoksellista hurmosta ja voimakasta retoriikkaa. Mutta et sanallakaan kommentoinut itse asiaa, kuin et olisi sitä lukenutkaan. Ideana nyt siis on, että kun ihmisten, myös metsätöitä tekevien, on keskimäärin saatava palkkansa kulujen lisäksi työstään, niin moottorisahamiehen olisi kyettävä yli-inhimillisiin suorituksiin pärjätäkseen hintakilpailussa. Vain jos hyväksytään korjuutyön kalliimpi hinta, voidaan tällaisia erikoispalveluita käyttää. Tässä ei tosiaankaan ole kyse mistään väärin valituista tehokkuusmittareista, vaan silkasta rahasta.

Tajuatko, että kun palkkaat miehen kalustoineen tekemään hommia, niin sinun on maksettava siitä hänelle tietty palkka. Sopimuksesta riippuen se on joko tunti- tai urakkapalkka, mutta tässä kyse on vain riskinjaosta, kyllä järkevä työmies palkkansa silti aina ottaa.

Jos oletuksesi on, että sahamies pitää saada ilmaiseksi koska kalustoinvestointikin on lähes ilmainen, niin SE JOS MIKÄ on stalinistista diktatuuria puhtaimmillaan. Sama tietysti koskien muutakin kalustoa koko haitarilta.

Aslak

Puunkorjuupuolella tuota oppia alettiin soveltaa 60 luvulla,ensimmäisen kerran tuo esitettiin julkisesti metsätalouden suunittelu komiten mietinnössä.
Mietinnössä todetaan metsätöitten rationalisoinnin lisäävän tuottavuutta , jolla tarkoitetaan
tuotannon volyymiä työpanos yksikköä kohti.
Samanlaisia tehokkuutta esittäviä malleja on useita, mutta kaikissa niissä tehokkuutta mitataan "kuutiometrejä tunnissa", tai työpanoksen määrää kuutiometriä kohden.

Mutta se tärkein , eli mihin nousee työkustannukset kuutiometrä kohti ?
Sitä ei nuissa mainita ollenkaan.




No ei tietenkään, knu se on eri asia. Tosin sen voi laskea helposti kun työn tuottavuus tunnetaan, sekä oleelliset kustannustekijät. Kas kun tietyn koneen tai menetelmän tuottavuus on jokseenkin vakio, mutta hinnat ja kustannukset muuttuvat jatkuvasti monien eri syiden vuoksi. Esimerkiksi palkankorotukset vaikuttavat asiaan. Eri tuotannontekijöiden, kuten polttoaineiden, hinnat voivat vaihdella rajustikin. Mikään komitea ei voi suunnitella ja päättää lopullisia, toteutuvia kustannuksia, koska viime kädessä se on jokaisen toimijan oma asia ja liiketoiminnan toteutuksesta kiinni, minkälaisella kustannusrakenteella, millaisilla sopimusmalleilal, minkälaisella veloituksella ja kuinka kannattavasti työtään tekee. Yksi urakoitsija edellyttää 10% katetta, toinen tyytyy viiteen. Yksi kone maksaa 20% toista enemmän, erona voi olla vaikka mukavuusvarustelu tai tekninen käyttöikä. Joku maksaa koneensa puhtaana käteen säästöistä ja yrityksen kerryttämistä voitoista, toinen ottaa velkaa ja kiinnittää tlaonsa lainan pantiksi. Jonkun tuntipalkka on 5 euroa verojen ja kulujen jälkeen, toinen ottaa laadukkaasta työstä tai silkkaa ahneuttaan 15 euroa.

Markkinataloudessa kustannukset ja tuotot määräytyvät eri toimijoiden omatoimisten päätösten ja sopimusten myötä, markkinoilla. Ei niitä voi komiteoissa määrätä ja suunnitella. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin selvää, että työn tuottavuus on keskeinen kerroin kokonaistaloudellisuudelle, ja sitä suuremmissa määrin mitä kalliimmaksi työvoima käy. Siksi saman tuloksen on toteuduttava vähemmillä miestyötunneilla, mikä suoraan johtaa tuottavuuden kasvun vaatimukseen em. määritelmän mukaisesti. Edes nykyisillä varsin hyvillä palkoilla niitä sahamiehiä, eikä edes konekuskeja ei oikein tunnu löytyvän tarpeeksi. Mitä jos heidän palkkansa olisivatkin 60-luvun tasolla, auttaisiko se mielestäsi asiaa todella? No se on varma että kenkään heistä ei investoisi penniäkään metsäkoneisiin. Mutta tuskinpa tekisivät enää mitään muutenkaan.

Aslak

Elikkä todellisuudessa kustannukset ovat nousseet ja rajusti, sen todistaa
käytetyn korjuukaluston järjettömät hinnat



Hinta on järkevä jos sen joku suostuu maksamaan. Elättelet taas harhaa suunitelmataloudesta kun meillä vallitsee markkinatalous. Mikä sinä ulkopuolisena olet määrittelemään sopivaa käytetyn koneen kauppahintaa myyjän ja ostajan puolesta?

Aslak
Mettässä möyryää kallit koneet , ja kaiken lisäksi niitten älyttömän kallis elektroniikka tuodaan maahan ulkomailta, kuten myöskin
kallis hydrauliikka. Vaikka koneita koottaankin suomessa, niin siltikkin valtaosa niitten hinnasta menee ulkomaille.



Tämä nyt on sinänsä epäoleellista, mutta ei asia noin yksioikoinen ole. Koneen valmistaja lisää jokaikiseen alihankittuun osaseenkin oman katteensa jonka se lopputuotteen mukana veloittaa asiakkaalta, noin niinkuin periaatteessa. Se kokoomatyö joka tapauksessa maksaa ja on suomalaista työtä. Elektroniikka ja hydrauliikka ovat myöskin teollisessa mittakaavassa halpaa, vähäkatteista bulkki- ja alihankintatuotantoa, joten niiden spekulatiivinen kotimaisuusaste ei juurikaan lisää hyvää meille kansakuntana tuottaisi.

Toisaalta ihan sama koskee myös maataloustraktoreita taikka vaikka niitä moottorisahoja.

Kummasta luulet syntyvät enemmän suomalaista työtä ja kansantuloa, yhdestä Ponssen harvesterista vai tuottavuudeltaan vastaavasta määrästä kiinalaisia moottorisahoja? Entä jos en sahat valmistettaisiinkin Suomessa? Mistä työntekijät ja paljonko sahan hinta sen jälkeen pompsahtaisi? Entä seurannaisvaikutukset, kuten kuljetus- ja huoltopalvelut, joita yksi metsäkone työllistää elinkaarensa ajan säännöllisesti?

Aslak

Metsiemme puunkorjuussa ei kiinitetä huomiota puunkorjuun hintatehokkuuteen, ainoastaan
määrätehokkuuteen,



Väärin. Hintatehokkuus on seurausta määrätehokkuudesta. Sen sijaan toisin kuin sinä ja Vaara väitätte, hintatehokkuus ei ole sama kuin halpa hankintahinta. Tehokkuus on määritelmän mukaan panosten ja tuottojen suhde, ei minimaalinen panostus. Jälkimmäinen on vain nuukuutta ja pihiyttä.

Aslak

ja tuo hullu suuntaus on nostanut kustannukset pilviin.
Jos näistä asioista puhuu, ei se ole politiikkaa, vaan epäkohtien julkituontia.



Politiikkaahan se on, määritelmän mukaan yhteisten asioiden hoitamista (sisältäen myös omanedun tavoittelun).

Aslak

Elikkä yhteisen hyvämme vuoksi Vaarakin on tehnyt tutkimuksiaan vuosia , ja niitten tuloksena julkaissut kirjansa Tehottomuutta , terroria ja tiedotusta maan metsissä.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos !




No, ensin pitäisi saada vakuuttavat todisteet tämän puoelsta ennenkuin kannattaa noinkin kallista opusta ostaa. Ihan vain kustannustehokkuuden nimissä. Toistaiseksi ei näytä paljastuneen mitään uutta, eikä mitään perusteltua. Jos sisältö on arvotonta niin on silkkaa tuhlausta maksaa liki sadan männyntaimen hinta kasasta metsän lopputuotetta eli paperia.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Kosh

Eihän tuossa mitään uutta ole. Kaikki on jo monesti sisältynyt Vaaran aiempiin julkaisuihin, ja kaikkea tuota on perinpohjin tälläkin palstalal käsitelty ja nuo väitteet kumottu.



No lukemasi pamfletin sinä lyttäsit, kun siinä ei ollut lähdetietoja. Tässä uutukaisessa on hyvin kattava lähdeluettelo, ja asioiden perustelu ja todistelu on erittäin perinpohjaista.

Kosh
Ja kaikki täyttyä paskaa. Vanhaa, moneen kertaan kumottua, ideologista ja vainoharhaista tuubaa. Huom. tämä ainoastaan sinun esityksesi perusteella, en ole kirjaa lukenut.



En ole minäkään omaa kappalettani vielä johdantoa pidemmälle päässyt, joten omalta osaltani otan kantaa kirjan sisältöön vasta myöhemmin. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kirjaan ei ole sisällytetty lauseita, joiden takana ei ole vankkaa, kirjassa esiteltyä tietoa.

En myöskään oikein ymmärrä tuota mitä sanot Vaaran tutkimusten kumoamisesta. Missä hänen tutkimuksensa on kumottu?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kosh

Ehkäpä sinunkin kannattaisi lukaista tuo kirja ennen kuin alat tekemään kovin pitkälle meneviä väitteitä sen sisällön virheellisyydestä. Nyt sinä käytät Aslakkia jonkinlaisena esilukijanasi. Aslak puolestaan voi tarjota sinulle pelkkiä pintaraapaisuja pitkästä ja yksityiskohtaisesta opuksesta. Sinä syytät muita ideologisuudesta, silti itse jo ensimmäisessä viestissä leimaat kyseisen kirjan paskaksi samalla tunnustaen, ettet ole sitä koskaan avannutkaan. Ei kauhean tieteellinen asenne, vai mitä? Täytyy sanoa, että jo pelkästään tuo paljastaa sen, ettet kykene objektiivisesti tähän asiaan suhtautumaan. Se VOI tarkoittaa sitä, että sinun ei ehkä kannata yrittääkään. Mutta jos yrität, ehdotan että pistäydyt kirjakaupassa tai kirjastossa sitä ennen.

Mainittakoon, että tämä kyseinen kirja vaikuttaa linkiltä pamfletin ja väitöskirjan välillä. Siinä on laajasti pamfletin sisältämiä väitteitä, jotka nyt saavat tuekseen tutkimus- ja lähdeviitetiedot. En minä ymmärrä, miksi sinä haluat Aslakin todistavan sinulle Vaaran väitteitä, kun Vaara on sen todistustyön jo itse kirjassaan tehnyt.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat