ÄO-testi miehille ja naisille?

Seuraa 
Viestejä169
Liittynyt18.2.2010

Onko osoitettu olevan älykkyysosamäärätestejä, jotka suosivat erityisesti naisia tai miehiä?

Jos on, niin mitä ominaisuutta tai osa-aluetta kussakin testissä korostetaan?

Vastaukset on siellä mistä ne löytää

Sivut

Kommentit (29)

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Occipitale
Onko osoitettu olevan älykkyysosamäärätestejä, jotka suosivat erityisesti naisia tai miehiä?

Jos on, niin mitä ominaisuutta tai osa-aluetta kussakin testissä korostetaan?




Kaikki älykkyystestit suosivat naisia huippupisteiden osalta, ts naisten keskihajontana käytetään pienempää lukua kuin miesten. Esimerkiksi miehillä hajonta voisi olla 23 ja naisilla 15, jolloin nainen on 3 hajonnan päässä pisteillä 145 ja mies pisteillä 169. Molemmille ilmoitetaan sama älykkyysosamäärä, vaikka mies sai pisteitä paljon enemmän. Sama homma kyllä satasen toisellakin puolella, mutta siellä harvemmin testejä tehdään.

Occipitale
Seuraa 
Viestejä169
Liittynyt18.2.2010
Denzil Dexter
ts naisten keskihajontana käytetään pienempää lukua kuin miesten



Miksi? Onks tässä nyt joku sukupuolisensitiivisyys tasa-arvo -ajatus taustalla vai väestön suhteellinen jakautuminen?

Vastaukset on siellä mistä ne löytää

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Rousseau
Niin. Minäkään en naisena ymmärtänyt tuosta yhtään mitään...

Enkä ole moisesta koskaan mitään kuullutkaan.




Pienempää keskihajontaa käytetään naisilla siksi, että heidän keskihajontansa on oikeastikin pienempi. Toisin sanoen hyvin älykkäitä ja hyvin tyhmiä naisia on paljon vähemmän kuin vastaavia miehiä. Jotta älykkyystestin tulokset jakautuisivat samoin molemmilla sukupuolilla, käytetään naisilla tuloksissa pienempää keskihajontaa. Tämä tarkoittaa edellä mainituilla lukuarvoilla sitä, että nainen saa 130 pisteellä saman älykkyysosamäärän kuin mies 146:lla. Toisaalta tyhmä nainen saa 85 pisteellä saman tuloksen kuin mies 77:llä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Matemaattisen älyn suhteen olen imbesillin tasolla. Mutta oli miten oli, niin miksi pitäisi jakautua samalla tavalla? Jos ei kerta naisista löydy juurikaan hyvin tyhmiä eikä hyvin älykkäitä, niin miksei heille sitten ilmoiteta todellisia tuloksia joiden mukaan he ovat tasapaksua tasalaatuista tylsää sakkia? Vai miehillekö ei ilmoiteta todellisia tuloksia? Minkä sukupuolen mukaan tavanomainen älykkyysosamääränumero sitten oikein ilmoitetaan?

Ei kai tämä mikään Gaussin käyrä -juttu ole, josta muistan kuulleeni että kaikki oppilaat oli paikko laittaa sinne käyrälle vaikka väkisin niin että joka arvosanaa oli edustettuna vaikka jokainen oppilas olisi saanut täyden kympin. Näitä tämmöisiä neronleimauksia en ole koskaan ymmärtänyt. Miksei asioita esitetä niin kuin ne ovat, niin että tuloksia ei ole muokkailtu ja vääristelty?

(Tässä lienee nyt joku jippo joka ei minulle avaudu; mutta tämmöistä tämä on aina kohdallani ollut kun on tilastoista yms. kyse.)

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Marilyn vos Savant (s. 1946). Ehkä maailman älykkäin elossa oleva nainen. Yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja. Kiistelty ÄO-testin tulos 228.




Olen muistaakseni kuullut että hän on myös maailman älykkäin elossa oleva ihminen.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Samoin niissä testeissä se tulos riippuu iästä, nuorilla aikuisilla on tiukin pisteytys. Tämän takia ÄO-tulokset eivät ole vertailukelpoisia, vaan ne kertovat enemmänkin mahdollisista sairauksista. Koko testi on sinällään kyseenalainen, kun tulokseen voi vaikuttaa hyvinkin moni tekijä, kuten vaikka väsymys tai motivaation puute. Äärituloksissa alkaa vaikuttamaan myös satunnaisuus, hukka-aika, viiveet, vastausnopeus ja ajattelun nopeus.

Vierailija

Tuloksethan voitaisiin tosiaan olla suhteuttamatta ihmisten keskiarvoon (miesten, naisten, saman ikäisten jne.), jos opittaisiin tekemään testi, jota voitaisiin soveltaa jopa muihin eläinlajiehin ja vaikkapa tietokoneisiin. Ehkä silloin voitaisiin todella puhua jostakin ns. absoluuttisesta älykkyydestä. Mutta tällä hetkellä tosiaan koko älykkyystestaus on kaukana sellaisesta ja on tosiaankin käyttökelpoisinta lähinnä sairauksien tms. poikkeavuuksien diagnosoinnin apuvälineenä. On kylläkin mielenkiintoista, kuinka monenlaisiin päätelmiin todetuista puutteellisuuksista huolimatta älykkyystestejä halutaan ja yritetään käyttää. Mitä se kertoo meistä ihmisistä ja ajattelustamme?

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Rousseau
Miksei asioita esitetä niin kuin ne ovat, niin että tuloksia ei ole muokkailtu ja vääristelty?



Jos tulokset esitettäisiin sellaisina, kuin kokeen lopputulos on, rikottaisiin tasa-arvolakia. Kaikki ovat yhtä älykkäitä, tai olet rasisti, tai ainakin sovinisti.

Vierailija
Denzil Dexter

Kaikki älykkyystestit suosivat naisia huippupisteiden osalta, ts naisten keskihajontana käytetään pienempää lukua kuin miesten. Esimerkiksi miehillä hajonta voisi olla 23 ja naisilla 15, jolloin nainen on 3 hajonnan päässä pisteillä 145 ja mies pisteillä 169. Molemmille ilmoitetaan sama älykkyysosamäärä, vaikka mies sai pisteitä paljon enemmän. Sama homma kyllä satasen toisellakin puolella, mutta siellä harvemmin testejä tehdään.



Saiskos tähän mielenkiintoiseen väitteeseen lähteitä?

Vierailija
Denzil Dexter

Jos tulokset esitettäisiin sellaisina, kuin kokeen lopputulos on, rikottaisiin tasa-arvolakia. Kaikki ovat yhtä älykkäitä, tai olet rasisti, tai ainakin sovinisti.



Ei, vaan ihmisen älykkyys on vain ja ainoastaan älykkyyttä suhteessa vertaisiin. Mitään absoluuttista älykkyyttä ei ole olemassa. Testit eivät pysty sellaista mittaamaan, vaan ainoastaan suhteuttamaan testattavia toisiinsa. Pidämmekö tuloksia merkittävinä riippuu siitä, pidämmekö testikysymyksiin vastaamisen osaamista merkittävänä. Mitä pystymme esim. päättelemään ihmisestä, joka saa hyvän älykkyysosamäärän? Mitä voimme ennustaa tämän perusteella?

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Auta armias jos tänne tulisi vielä humanoideja avaruudesta ja niidenkin älyn kanssa pitäisi osata oppia sompailemaan tuntematta alemmuudentunnetta.

Ehkä se sittenkin on parempi että vertaillaan vaan keskenään ihmislajin sisällä. Mutta tuo ajatus että äo loppujenlopuksi olisikin pääasiassa sairauksia esiintuova tai poissulkeva ominaisuus onkin kai se mikä täytyy pitää mielessä.

Vierailija
Feminine
Mitä pystymme esim. päättelemään ihmisestä, joka saa hyvän älykkyysosamäärän? Mitä voimme ennustaa tämän perusteella?



Löysin tutkimuksen Tarton yliopistosta vuodelta 2006, jonka tiivistelmä toteaa, että: The results demonstrate that intelligence is a powerful predictor of success but, on the whole, not an overwhelmingly better predictor than parental SES or grades" (SES= socioeconomic status).

=Äly ei ole menestyksen tae? Ja miten määritellään älykkyys, miten määritellään menestys... Mielenkiintoisia mutta mutkikkaita kysymyksiä

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Tiglon
Denzil Dexter

Kaikki älykkyystestit suosivat naisia huippupisteiden osalta, ts naisten keskihajontana käytetään pienempää lukua kuin miesten. Esimerkiksi miehillä hajonta voisi olla 23 ja naisilla 15, jolloin nainen on 3 hajonnan päässä pisteillä 145 ja mies pisteillä 169. Molemmille ilmoitetaan sama älykkyysosamäärä, vaikka mies sai pisteitä paljon enemmän. Sama homma kyllä satasen toisellakin puolella, mutta siellä harvemmin testejä tehdään.



Saiskos tähän mielenkiintoiseen väitteeseen lähteitä?



Mistä tahansa älykkyystestejä käsittelevästä artikkelista tai vaikka wikistä:

Sukupuoli ja älykkyysosamäärä

Monet testit on painotettu niin, että naisten ja miesten keskimäärin saamat tulokset ovat yhtä suuret. On huomattu, että miehet saavat parempia tuloksia kvantitatiivisia ominaisuuksia ja tilallista hahmottamista vaativissa osatesteissä, kun taas naiset pärjäävät paremmin kielellistä lahjakkuutta mittaavissa osatesteissä. Miesten tulosten hajonta on myös suurempi kuin naisten, joten miehet ovat yliedustettuina sekä parhaita että huonoimpia tuloksia saaneiden joukossa.

Tuota painotusta pitäisi laajentaa mielestäni niin, että myös apukoulun ylioppilaskirjoituksissa tulisi saman verran laudatureja kuin muissakin kouluissa. Asiassa ollaan päästy jo eteenpäin sikäli, että nykyään kaikki opiskelevat jo "korkeakoulussa" suorittaen "opintoviikkoja" tai "-pisteitä".

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat