Seuraa 
Viestejä478

Kiitos keskustelusta ja äänestykseen osallistumisesta.

Niin se vaan on, jos ei ole toisin. :)

Sivut

Kommentit (50)

Totta, muistaakseni nikkelissä poikittaisen aallon nopeus oli noin kaksinkertainen pitkittäiseen nähden. No, saattoi olla toisinpäin ja aalto muistaakseni oli ultraääntä.

Siinä yhteydessä tarvitaan niitä mukavia elastisuuskertoimia Cijkl, googlesta löytyy hakusanalla elastic coefficient.

Mielenkiintoinen aihe!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyseessähän ovat pitkät radioaallot, aallonpituus 3 km. Ja niiden esteettömin kulkusuunta on suuri lähes tyhjä avaruus. Ilmassa pitkät olivat vielä silloin, kun olin pinei poika, tärkeimmät radioaallot.

Teho eli intensiteetti kuitenkin laskee etäisyyden neliössä. Jos siltä kannalta aiotaan saada pieni teho pitkälle, pitää käyttää johdinta, kaapelia. Kupari tarkoitukseen on parempi kuin teräs, koska sen sähkönjohtavuus on parempi.

salai
Seuraa 
Viestejä8276
ArKos itse
Kyseessähän ovat pitkät radioaallot, aallonpituus 3 km.

Ei kai tuo ole sentään ainoa mahdollisuus?

Äänestin jo eilen lasi. Kyseessähän voi olla ultraääni, jonka nopeus mm. Wikipedian mukaan on lasissa suurempi kuin teräksessä.

Lisätietoa vaikkapa: ULTRAÄÄNITEKNIIKKA

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35906
salai

Äänestin jo eilen lasi. Kyseessähän voi olla ultraääni, jonka nopeus mm. Wikipedian mukaan on lasissa suurempi kuin teräksessä.

Tuossahan kysyttiin, kuinka kauas värähtely kantaa. Se riippuu siitä, millaiset sirontaprosessit muuttavat akustisen fononin energiaa muihin muotoihin. Kyllähän hidaskin värähtely etenee kauas, jos ei se vaimene.

Itse en osaa sanoa missä aineessa värähtely etenee pisimmälle. Voisin arvata parhaan kidelaadun puolijohdepiitä, mutta tämä on vain arvaus. Tuossa ei ole paljoa kidevirheitä haittaamassa värähtelyjä, ja fononien energiaa vastaanottavia varauksenkuljettajiakaan ei pitäisi olla paljoa.

Tietysti kaikkein pisimmälle etenee sähkömagneettinen säteily tyhjiössä. Sähkömagneettinen säteily etenee melko pitkälle, jopa satoja kilometrejä, myös kvartsikuidussa. En usko, että mikään mekaaninen värähtely kantaa noin pitkälle.

Mekaaninen värähtely. Maanjäristysaallot kulkevat maapallon läpi.

Tosiaan ultraäänetkin voivat saavuttaa esitetyn taajuuden. Ne tarvitsevat väliainetta, kun sm-hiukkaset eli radiollaallot parhaiten etenevät ilman väliainetta. Kumminkin metalleissa, johtimissa sähköinen värähtely etenee välitöntä ääntä paremmin. Siis käytämme puhelinta, emme äänijohtoa.

Pride
Seuraa 
Viestejä604

Tyhmä kysymys, kun ei selviä tarkoitetaanko sähkömagneettista säteilyä, vai ääntä.

Sähkömagneettinen säteily liikkuu valon nopeudella, nopeinta siis tyhjiössä. Sähkömagneettinen säteily ei tarvitse väliainetta lainkaan ja se on vain hidasteeksi.

Ääni, joka taasen EI ole sähkömagneettista säteilyä, ei edes VOI liikkua ilman väliainetta.

salai
Seuraa 
Viestejä8276

Kysymys kuului: "Missä aineessa mielestäsi 100000Hz aalto liikkuu pisimmälle?"

Vastakysymys: Mitä ainetta on "Ilmaton tila, esim. Kuun pinnalla."?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Pride kirjoitti:

Ääni, joka taasen EI ole sähkömagneettista säteilyä, ei edes VOI liikkua ilman väliainetta.

Varmaankin juuri siitä syystä jotkut uskovat, että valo koostuu fotoneista ? Itse en usko koko fotoneihin, vaan väitän, että valo perustuu sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen. Jos valo muka koostuu fotoneista, pitäisi myös radioaaltojen olla fotoneita.

Pride
Seuraa 
Viestejä604
Ertsu
Pride kirjoitti:
Ääni, joka taasen EI ole sähkömagneettista säteilyä, ei edes VOI liikkua ilman väliainetta.

Varmaankin juuri siitä syystä jotkut uskovat, että valo koostuu fotoneista ? Itse en usko koko fotoneihin, vaan väitän, että valo perustuu sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen. Jos valo muka koostuu fotoneista, pitäisi myös radioaaltojen olla fotoneita.

No lähinnä kiistämättömästä faktasta on kyse. Valolla on dualistinen luonne, se käyttäytyy sekä aalto- että hiukkasfysiikkaa noudattaen.

Eikä ihme. Ilmeisesti valon nopeus on kolmiulotteisessa avaruudessa nopein mahdollinen nopeus, millä suoraan kolmiulotteiseen kappaleeseen voidaan vaikuttaa, on loogista, että fysiikan "rajoilta" löytyvät nämä erikoisemmat tapaukset.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35906
Ertsu

Varmaankin juuri siitä syystä jotkut uskovat, että valo koostuu fotoneista ? Itse en usko koko fotoneihin, vaan väitän, että valo perustuu sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen. Jos valo muka koostuu fotoneista, pitäisi myös radioaaltojen olla fotoneita.

Miten selität valosähköisen ilmiön? Se on sellainen, jossa kohdetta valaistaan valolla, jonka aallonpituutta muutetaan. Ensin ei tapahdu mitään, mutta kun aallonpituus alittaa jonkin tietyn arvon, alkaa kohteesta irrota elektroneja. Kun aallonpituutta edelleen pienennetään, irtoilevien elektronien kineettinen energia kasvaa. Einstein sai aikanaan Nobelin palkinnon ideasta, jonka mukaan valo koostuu fotoneista, joiden energia on kääntäen verrannollinen aallonpituuteen. Malli on täydellisessä sopusoinnussa kokeiden kanssa.

Fotoni tulee sähkömagneettisten kenttien kvanttisähködynaamisesta käsittelystä. Kenttä kvantittuu tietyn enerigan omaaviksi kvanteiksi, joita kutsutaan fotoneiksi. Kvanttisähkömekaniikka tuottaa klassisen mekaniikan, kun fotoneja on paljon ja niiden vaikutukset keskiarvoistuvat. Radiotekniikassa käy tyypillisesti niin, koska yhden fotonien energia on mielettömän pieni. Näkyvällä valolla kvantti-ilmiöt on jo helpompi havaita, vaikkapa digikameralla kohinana, ja vielä lyhyemmillä röntgen- ja gammasäteiden aallonpituukslla ne käyvät vielä hallitsevammiksi, kun fotonien suhteellinen määrä pienenee entisestään (käytettyä energiaa kohti).

Pride
Seuraa 
Viestejä604
salai
Kysymys kuului: "Missä aineessa mielestäsi 100000Hz aalto liikkuu pisimmälle?"

Vastakysymys: Mitä ainetta on "Ilmaton tila, esim. Kuun pinnalla."?

Tuppaa sillä kuulla sen verran vetovoimaa olemaan, että kai avaruudesta jonkin sortin pienhiukkasia kuuhun kertyy jatkuvasti. Vaikkakin aivan käsittämättömän naurattava määrä -> tyhjiöksihän sitä kutsuisi.

Neutroni kirjoitti:

Miten selität valosähköisen ilmiön? Se on sellainen, jossa kohdetta valaistaan valolla, jonka aallonpituutta muutetaan. Ensin ei tapahdu mitään, mutta kun aallonpituus alittaa jonkin tietyn arvon, alkaa kohteesta irrota elektroneja.

Tuo ei vielä selitä fotonin olemassaoloa. Kyllä aaltoliikkeelläkin energiaa on, joka saa elektronit liikkumaan. Miten selität, että näkyvän valon aallonpitudella tulevat fotonit pysähtyvät jo pahviin, mutta röntgen- ja gammasäteily tunkeutuu jo huomattavasti syvemmälle kiinteään aineeseen ? Luulisi samojen fotonien tunkeutuvan samalla nopeudella samoihin paikkoihin aallonpituudesta riippumatta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä35906
Ertsu
Miten selität, että näkyvän valon aallonpitudella tulevat fotonit pysähtyvät jo pahviin, mutta röntgen- ja gammasäteily tunkeutuu jo huomattavasti syvemmälle kiinteään aineeseen ? Luulisi samojen fotonien tunkeutuvan samalla nopeudella samoihin paikkoihin aallonpituudesta riippumatta.

Kyseessä on erilaiset vuorovaikutusmekanismit aineen kanssa. Näkyvät fotonit virittävät aineessa vyöelektroneja ja absorboitvat nopeasti. Röntgensäteily taas vuorovaikuttaa lähinnä siroamalla elektroneista. Koska elektronitiheys on suurin ydinten lähellä (kuorielektronit ovat siellä), kiteen periodisuus luo diffraktioilmiöitä. Röntgendiffraktiota käytetäänkin tutkimaan aineen kiderakennetta.

Sähkömagneettisen säteilyn ja aineen väliset vuorovaikutukset ovat erittäin hyvin tunnettuja. Kannattaa perehtyä kiinteän olomuodon fysiikkaan, jos se kiinnostaa. Tuo on ollut minulle ehkä kaikkein vakuuttavin fysiikan ala, kun toisaan on oppinut sen miten käytännössä havaittavat aineen makroskooppiset ominaisuudet todella seuraavat sähkömagnetismista ja mielivaltaiselta vaikuttavasta kvanttimekaniikasta. Kiinteän olomuodon fysiikan alkeetkin vaativat kuitenkin kohtalaisia esitietoja, siksi tuota muuten niin mielenkiintoista ja arkielämän ilmiöissä selitysvoimaista fysiikan alaa ei valitettavasti juuri käydä läpi alkeisopetuksessa.

Neutroni kirjoitti:

Kyseessä on erilaiset vuorovaikutusmekanismit aineen kanssa. Näkyvät fotonit virittävät aineessa vyöelektroneja ja absorboitvat nopeasti.

Toisin sanoen fotoneja on yhtä monta eri lajia kuin säteilyjen aallonpituuksiakin ?
Miten sitten selität loittonevista tähdistä syntyvän punasiirtymän ?
Siinä toimii n.s. Dopplerin ilmiö. Silti maahan tulevan valon nopeus on aina sama. Fotonin eli hiukkasen pitäisi olla hitaampi, koska se on lähtenyt liikkeelle loittonevasta tähdestä.

Sama Dopplerin ilmiö toimii myös ääniaalloissa. Siinä ilma"molekyylit" liikkuvat vain edestakaisin, mutta itse ääni liikkuu yhteen suuntaan.

Lähestyvän formulan ääni kuulostaa korkealta, mutta kun se ohittaa kuulijan, ääni madaltuu. Silti kuulijan korviin tuleva ääni tulee koko ajan samalla nopeudella, n. 340 m/s. Vain taajuus muuttuu.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Ertsu

Miten sitten selität loittonevista tähdistä syntyvän punasiirtymän ?
Siinä toimii n.s. Dopplerin ilmiö. Silti maahan tulevan valon nopeus on aina sama. Fotonin eli hiukkasen pitäisi olla hitaampi, koska se on lähtenyt liikkeelle loittonevasta tähdestä.

Nuo selittyy hyvin juuri nykyfysiikalla. Ihmettelen hieman tuota tapaasi ensin päättää että fotonia ei ole, ja vasta sitten kysellä mikä se on.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Bosoni kirjoitti:

Ihmettelen hieman tuota tapaasi ensin päättää että fotonia ei ole, ja vasta sitten kysellä mikä se on.

En nyt varsinaisesti epäile, etteikö fotonia olisi, mutta en usko siihen, että se liikkuisi aaltoliikkeen kanssa samassa tahdissa ja samalla nopeudella.
Vähän niinkuin puhuisi äänihiukkasista. Väliaineen atomit tai molekyylit siinäkin liikkuvat, mutta ei niitä kutsuta "äänikvanteiksi".
Toinen on sähkö. Siinäkin elektronit liikkuvat johteessa, mutta paljon hitaammin ja eri suuntaan kuin itse sähkövirta.

Retard
Seuraa 
Viestejä28258
Ertsu
En nyt varsinaisesti epäile, etteikö fotonia olisi, mutta en usko siihen, että se liikkuisi aaltoliikkeen kanssa samassa tahdissa ja samalla nopeudella.

No sittä sitten itse miettimään erilaisia nopeuksia

λ = sqrt(1 / ε[size=67:12b899jr]0[/size:12b899jr]μ[size=67:12b899jr]0[/size:12b899jr]) / ν[size=75:12b899jr]K[/size:12b899jr][size=59:12b899jr]ε[/size:12b899jr]

missä λ on aallon pituus, ν on taajuus, [size=75:12b899jr]K[/size:12b899jr][size=59:12b899jr]ε[/size:12b899jr] on dielektrinen kerroin, ε[size=67:12b899jr]0[/size:12b899jr] on tyhjiön permittiivisyys ja μ[size=67:12b899jr]0[/size:12b899jr] on tyhjiön permeabiliteetti.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat