Tislauksen hyötysuhde

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Millaisella hyötysuhteella on vesi siirrettävissä astiasta toiseen tislaus välivaiheena?

Höyrystymislämpö on luokkaa 500 kertaa isompi kuin on nesteen lämpötilan nosto asteella. Eli höyrystä ei voi palauttaa esilämmitykseen kuin pienen osan ja höyrystettävä neste on jo 100-asteista. Tuossa vaiheessa lämmön siirtyminen loppuu. Tuo on se ongelma. Miten höyryn energiasisällöstä saisi mahdollisimman ison osan uuteen höyrystämiseen? Ja miten iso osa on mahdollista jatkuvassa prosessissa?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (15)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mietiskelin paineen vaikutusta asiassa. Eli lasketaan kiehuvan nesteen painetta, jolloin kiehuminen tapahtuu alemmassa lämpötilassa. Mutta mahtaako tuolla tavalla saadun höyryn paineen uusi nostaminen syödä edun kokonaan? Sen paine ja lämpötila täytyy nostaa korkeammalle kompressorilla, jotta lämmön siirtymistä taas tapahtuisi keitettävään nesteeseen.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

boddah
Seuraa 
Viestejä77
Liittynyt23.5.2005

En nyt aivan päässyt ajatukseesi kiinni.

Jos lämmität ja höyrystät vettä, vapauttaa se saman energiamäärän lauhtuessaan ja jäähtyessään.

Paul M
Mietiskelin paineen vaikutusta asiassa. Eli lasketaan kiehuvan nesteen painetta, jolloin kiehuminen tapahtuu alemmassa lämpötilassa. Mutta mahtaako tuolla tavalla saadun höyryn paineen uusi nostaminen syödä edun kokonaan? Sen paine ja lämpötila täytyy nostaa korkeammalle kompressorilla, jotta lämmön siirtymistä taas tapahtuisi keitettävään nesteeseen.



Näinhän lämpöpumput toimivat. Kun kompressori puristaa höyryn korkeampaan paineeseen kasvaa myös höyryn energiamäärä eli lauhtuessaan nesteeksi höyry vapauttaa enemmän energiaa kuin se tarvitsi höyrystyessään.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
Paul M
Millaisella hyötysuhteella on vesi siirrettävissä astiasta toiseen tislaus välivaiheena?

Höyrystymislämpö on luokkaa 500 kertaa isompi kuin on nesteen lämpötilan nosto asteella. Eli höyrystä ei voi palauttaa esilämmitykseen kuin pienen osan ja höyrystettävä neste on jo 100-asteista. Tuossa vaiheessa lämmön siirtyminen loppuu. Tuo on se ongelma. Miten höyryn energiasisällöstä saisi mahdollisimman ison osan uuteen höyrystämiseen? Ja miten iso osa on mahdollista jatkuvassa prosessissa?


Ei siinä mitään suurinta mahdollista ole niinkuin esimerkiksi lämpövoimakoneessa. Ihan 100% on teoreettisesti mahdollista. Jos lähtöaine ei ole sama kuin lopputulos on juttu ihan toinen. (suolavesi/makeavesi)

Vierailija

insinöörejä ku olette, voisitteko suunnitella vesitorneja afrikkaan. Käänteisellä osmoosilla juomavettä, mikä pumpataan atlantin laineiden avulla 100m torneihin, ettei heidän tarvitse saapua tänne..
Voin osallistua rahoitukseen, piirustuksetkin olisivat valmiina.
En viitsi omistautua, ei kiinnosta..

Vierailija

Saharan ulkopuolella, Afrikassa sataa puhdasta vettä aivan valtavasti. Se pitää vaan ottaa katoilta talteen.

Valtava sademäärä johtuu siitä, että siellä on kuuma, ja paljon vettä höyrystyy vesistöistä ilmaan.
Kuuma, kostea ilma sataa iltayhdeksän maissa kuin esterin saavista kaataen.

Sade kestää 30-60min, ja johtuu tietenkin siitä kun illalla ilma jäähtyy, niin höyry muuttuu sumuksi, pisarat kasvaa ja kasvaa, kunnes kello on 21.00.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
boddah
En nyt aivan päässyt ajatukseesi kiinni.

Jos lämmität ja höyrystät vettä, vapauttaa se saman energiamäärän lauhtuessaan ja jäähtyessään.

Paul M
Mietiskelin paineen vaikutusta asiassa. Eli lasketaan kiehuvan nesteen painetta, jolloin kiehuminen tapahtuu alemmassa lämpötilassa. Mutta mahtaako tuolla tavalla saadun höyryn paineen uusi nostaminen syödä edun kokonaan? Sen paine ja lämpötila täytyy nostaa korkeammalle kompressorilla, jotta lämmön siirtymistä taas tapahtuisi keitettävään nesteeseen.



Näinhän lämpöpumput toimivat. Kun kompressori puristaa höyryn korkeampaan paineeseen kasvaa myös höyryn energiamäärä eli lauhtuessaan nesteeksi höyry vapauttaa enemmän energiaa kuin se tarvitsi höyrystyessään.



Siis jos meillä on kilo höyrystettävää vettä ja kilo 100-asteista höyryä niin millä hyötysuhteella voidaan tuolla 100-asteisella höyryllä höyrystää vielä nesteenä oleva vesi?

Niin kauan kuin on menossa nesteenä olevan veden lämmön nosto kohti 100 astetta menee kaikki hienosti. Höyry tiivistyy ja luovuttaa lämpöä. Mutta lämmön nostoon esimerkiksi 4 asteesta 100 asteeseen kuluu vain 403 kJ. Höyryssä on edelleen 1857 kJ. Millä hyötysuhteella tuon energian saa höyrystämään 100-asteista vettä jatkuvana prosessina 100-asteiseksi höyryksi. Turha esittää, että höyrystä siirtyisi energiaa saman lämpötilaiseen nesteeseen. Tarvitaan paineitten kanssa pelaamista. Ja nesteet olkoot puhtaita ja häviöt nolla.

Pohjimmiltaan kysymys voisikin olla, jotta minkä verran energiaa kuluu, kun 100-asteinen höyry puristetaan 1 bar paineesta vaikka 1,2 bar paineeseen. 120 asteisella höyryllä kyllä jo keittää 100-asteisesta vedestä uutta 1 bar paineista höyryä. Tuo höyry puristetaan korvaamaan poistuvaa 1,2 bar paineista tiivistynyttä vettä.

Eli aiheuttaako faasimuunnos jonkin kiertämättömän energiataseongelman? "Itseään hiuksista-nostamis"-ongelman. Lämpöpumpuissahan energiaa nostetaan ylämäkeen, mutta siinä on selkeä suhdeluvuilla ilmaistava siirtosuhde tai käyttökerroin. Tässä tapauksessa ylämäkeä tarvitaan vain sen verran, että lämmönsiirtimessä lämpöä voi siirtyä. Mutta aivan varmasti on pieni lämpötilaero tehtävä siirtimen yli. Paineen nostamisen energia nostaa myös höyryn energiaa. Tuo osuus tulee myös takaisin lauhtumisessa eli jääkö jäljelle vain puhtaita prosessin huonoudesta johtuvia häviöitä? Kuten eristämisen heikkoudesta johtuvia.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Millä hyötysuhteella tuon energian saa höyrystämään 100-asteista vettä jatkuvana prosessina 100-asteiseksi höyryksi. Turha esittää, että höyrystä siirtyisi energiaa saman lämpötilaiseen nesteeseen. Tarvitaan paineitten kanssa pelaamista. Ja nesteet olkoot puhtaita ja häviöt nolla.



Teoriassa lämpöpumpun tehokerroin lähestyy ääretöntä, kun lämpötilaero lähestyy nollaa. Tuohon ei siis ole olemassa mitään absoluuttista rajaa, mikä energiamäärä vähintään tarvitaan, vaan ideaalitapauksessa häviävän pieni energiamäärä riittää. Käytännössä tehokertoimen parantaminen vaatii aina vain massiivisempia ja kalliimpia laitteita, joten taloudellinen raja on olemassa, ja se riippuu siitä mihin tarkoitukseen tuo tislaus tulee.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mikä sitten on esteenä hyvällä energiataloudella tehtävälle puhtaan veden tuottamiselle? Jos ei energiapulmaa ole, voitaisiin kaikki puhdas vesi tuottaa höyrystystä käyttämällä huonoista pintavesistä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Paul M
Mikä sitten on esteenä hyvällä energiataloudella tehtävälle puhtaan veden tuottamiselle? Jos ei energiapulmaa ole, voitaisiin kaikki puhdas vesi tuottaa höyrystystä käyttämällä huonoista pintavesistä.



Se, että puhtaan veden kuluttajahinta on noin euro tonnilta ja tuottajan osuus siitä arvetenkin murto-osa. Ei se energiatalous sentään niin hyväksi ole tehtävissä ilman massiivisia investointeja.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
Paul M
Mikä sitten on esteenä hyvällä energiataloudella tehtävälle puhtaan veden tuottamiselle? Jos ei energiapulmaa ole, voitaisiin kaikki puhdas vesi tuottaa höyrystystä käyttämällä huonoista pintavesistä.



Selviytymisjippo: Puhdasta juomavettä voi tehdä helposti jopa suovedestä tai omasta virtsasta rakentamalla ns aurinkosuppilon. Kuoppaan paiskataan kasvinosia, sammalta jne ja siihen kaadetaan likaista vettä tai kusaistaan. Keskelle laitetaan pieni purkki. Kuopan päälle pingotetaan pressu tms, jonka keskelle pieni kivi. Alhaalta tuleva vesihöyry tiivistyy peitteen sisäpintaan ja valuu sitä pitkin purkkiin.
Voisikohan tuolla tehdä pontikkaa?

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
Neutroni
Denzil Dexter
Voisikohan tuolla tehdä pontikkaa?



Voi, mutta menetelmä on hidas ja pontikka erittäin huonolaatuista. Netti tietää lisää.

Nyt talvipakkasilla voi tehdä mukavasti ponua, jatkuvalla kylmätislausprosessilla. Kilju- tai mäskipullo sisälle lämpöiseen ja vesilukon putki ulos pakkasessa olevaan pulloon. Käymislämpötila pitää olla niin korkea, että kokoajan tapahtuu niin sanottua valekäymistä. Lisää sokeria vain kiljuun, jos meinaa prosessi hidastua. Tämä on aika hidas systeemi, mutta ensimmäiset tipat tulevat ennenkuin normaalisysteemillä voi edes aloittaa tislausta.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Neutroni
Paul M
Mikä sitten on esteenä hyvällä energiataloudella tehtävälle puhtaan veden tuottamiselle? Jos ei energiapulmaa ole, voitaisiin kaikki puhdas vesi tuottaa höyrystystä käyttämällä huonoista pintavesistä.



Se, että puhtaan veden kuluttajahinta on noin euro tonnilta ja tuottajan osuus siitä arvetenkin murto-osa. Ei se energiatalous sentään niin hyväksi ole tehtävissä ilman massiivisia investointeja.



Joissakin öljyntuottajamaissa kaikki juomavesi tehdään tislaamalla merivedestä. Energia ei ole pulma, mutta onko jossain tilastoja tuosta toiminnasta?

Euron tonni tarkoittaa energiana 10-50 kWh. Jollain hakkeella tuo isompi ja kuluttajasähköllä pienempi. Mahtaneeko onnistua tislaaminen tuossa haarukassa tonnille?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Uusimmat

Suosituimmat