Voiko uskonto vaurioittaa aivoja?

Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Taannoisessa Ylen Teema-dokumentissa todettiin aivojen plastisuus eli sitä miten aivot voidaan kuntouttaa luomaan uusia hermoyhteyksiä vaurioituneiden yhteyksien ja aivojen osien tilalle. Täten mm. halvaantumisen jättämiä vajavaisuuksia voidaan korjata ja vähentää.

Ohjelmassa esiteltiin miten pianolla suoritetut sormiharjoitukset saivat jonkun tietyn aivojen alueen kehittymään. Mutta erikoista oli että myös mielikuvissa suoritetut sormiharjoitukset (ihminen ei siis koskenut pianoon, vaan vain kuvitteli päässään suorittavansa harjoituksen läpi) kehittivät samaa aivojen osaa aivan yhtälailla kuin todelliset harjoitukset.

Tästä voidaan päätellä että mielikuvituksella on valtava voima. Ihminen voi kehittää tai varmaankin myös surkastuttaa aivojensa eri osia sen mukaisesti mihin kaikkeen hän keskittyy!

Nyt sitten aiheeseen. Koska uskontoihin liittyy kaikenlaisia haitallisia "sivuvaikutuksia" kuten fanaattisuus, harhaisuus (kuvitelmat erilaisista paratiiseista ja helveteistä ja siitä kuka niihin kulloinkin joutuu), toisinuskoviin kohdistuva viha yms. niin herää kysymys että kuinkakohan pahaan kuntoon usko voikaan omat aivonsa saattaa oikein pahanlaatuisilla uskonnollisilla pakkomielteillään? Uskova pahimmillaan luo sen oman uskontodellisuutensa ja hänellä ei ole sieltä minkäänlaista poispääsyä, koska hän on muokannut aivonsa uskonsa näköiskappaleeksi?

Kukaan ei voine välttyä uskomusten aivovaikutuksilta sillä meillä kaikilla on jonkinlaisia uskomuksia, mutta suotavaa tietysti olisi että ihmisiä jotenkin yllytettäisiin ja ohjattaisiin valitsemaan myönteisiä uskomuksia, eikä sellaisia mihin liittyy liuta negatiivisia tunteita kuten vihaa, pelkoa, syyllisyyttä ja syyllistämistaipumusta jne.

Ajatuksia?

Sivut

Kommentit (25)

Vierailija

Olen kirjoituksen alkupohjustuksesta samaa mieltä, mutta uskonto voi nähdäkseni yhtälailla kehittää kuin "surkastuttaakin" aivoja aivan riippuen siitä kuinka uskontoa ajatellaan..., samoin melkein minkä tahansa muunkin asian suhteen, ei pelkästään uskonnon..
Olen esimerkiksi lukenut, että fanaattinen usko ja henkisyys ilmenevät eri osissa aivoja..., ja eivät siis vaikuta aivoihin samoin...

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
AjattelevaineN
fanaattinen usko ja henkisyys ilmenevät eri osissa aivoja..., ja eivät siis vaikuta aivoihin samoin...



Hyvä ja rohkaisevaa kuulla. Olenkin toisinaan miettinyt kallella kypärin että onko kaikki henkisyys pahasta ja kaikki katsomukset pitäisi juuria viimeistä rihmaa myöten ihmiskunnasta pois... Oma lempparivalintani tosin on tähän mennessä ollut että uskon pitäisi olla henkilökohtainen valinta, että se olisi ikäänkuin "filosofia", ei jotain pakkopullaa jolla aivopestään viattomia ja mistään mitään (vielä) tietämättömiä.

Kyllähän tässä voi tätäkin pohtia lisää että voiko uskonto vaikkapa "rikastuttaa" aivoja. Tahi usko, hivenen eri asioitahan ne ovat.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jäin pohdiskelemaan samantapaisia asioita tuon aivojen plastisuutta käsittelevän dokumentin jäljiltä.

Pidämme hyvin herkästi vieraitten kulttuureitten tapoja brutaaleina ja sopimattomina. Heille tavat taasen ovat osa tärkeää identiteettikehystä. Ja esimerkkinä kauhistuttavasta tavasta suomalaisilla on tämä saunomisperinne. Omat plastiset kytkentämme eivät sitä pidä kauhistuttavana. Kytkennät kulkevat sopivuuden valtatiellä.

Dokumentissa keskityttiin mekanismeihin toiminnallisella tasolla kuten tasapainoon ja jäsenien hermotuksiin (aavekivut). Mutta varmasti sama pätee koko aivojen toimintaan. Melko vaikuttava oli pelkällä toisella aivopuoliskolla elelevä nuori. Aivan normaalin oloinen normaalien skaalan puitteissa.

Tuo aloituskysymys. Taitaa olla vakavasti otettava ajatus. Onhan kautta aikain puhuttu aivopesusta. Sitä varmasti tapahtuu muuallakin kuin kirjallisuudessa. Traumaattisissa tilanteissa muokkautuminen voi olla myös nopeaa. Ilmeisesti se on eloonjäämistä palveleva tapahtuma. Ison kansankin kannattaa taipua uuden hallitsijan hallittavaksi lähes olan kohautuksella.

Huumeitten koukuttamismekanismi taitaa sisältää kemiallisen vaikutuksen lisäksi tähän plastisuuteen liittyvään tekijän. Koukkuun jäävä kokee jutun omakseen alta aikayksikön. Ja taitaapa äkkinäinen rakastuminenkin olla feromonien lisäksi sopivia plastisia muutoksia korvien välissä. Tällaiseen koukkuuntumiseen sopii hyvin uskonnollisen hurmoksen aiheuttama shokki plastisen mielen sopukoissa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005
AjattelevaineN

Olen esimerkiksi lukenut, että fanaattinen usko ja henkisyys ilmenevät eri osissa aivoja..., ja eivät siis vaikuta aivoihin samoin...



Voisitko kertoa miten:

a) Käsitteet "fanaattinen usko" ja "henkisyys" on määritelty, sekä

b) Missä kohdin aivoja niiden neuraaliset korrelaatit ilmenivät?

Vierailija

En nyt ole satavarma meneekö tämä näin, enkä tämän enempää osaa sanoa, mutta siis...
Eli se fanaattisuus sijaitsee lähinnä limbisessä järjestelmässä.
Henkiset harjoitukset, jotka kehittävät aivojen osaa : anterior cingulate, ovat aivoja kehittäviä.

Yliaktiivinen amygdala luo tunteellista mielikuvaa niin pelottavan autoratiivisesta Jumalasta, että se vaikeuttaa asian ajattelemista loogisesti.

Tämän tarkemmin en voi määritellä.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009
Paul M

Pidämme hyvin herkästi vieraitten kulttuureitten tapoja brutaaleina ja sopimattomina. Heille tavat taasen ovat osa tärkeää identiteettikehystä. Ja esimerkkinä kauhistuttavasta tavasta suomalaisilla on tämä saunomisperinne. Omat plastiset kytkentämme eivät sitä pidä kauhistuttavana. Kytkennät kulkevat sopivuuden valtatiellä.



Itse en ihmettelisi vaikka saunassa voisi iskeä kuolemanpelko siinä vaiheessa kun lämpöä alkaa olla sata mittarissa. Lapsena en itse koskaan altistunut koville löylyille ja kun sukulaisissa ollessa olisi pitänyt mennä sähkösaunaan, en kyennyt siihen kuivaan kuumuuteen jalallani astumaan. Kyllä se varmaan melkoiset uudelleenkytkennät aivoissa vaatii jos varsinaisen löylynheittosaunomisen aloittaa vasta aikuisella iällä, niin kuin sitten kohdallani tapahtui.

Onkin helppo hyljeksyä sellaista uskontoa jonka parissa ei ole itse kasvanut. Koska kytkennät päästä moista katsomusta ajatellen puuttuvat, näkee kyseisen katsomuksen kenties hyvinkin irvokkaana. Kun ajatellaan ns. uskoontulijoita, niin useimmitenhan he kuitenkin tulevat sellaiseen uskoon josta heillä on jonkinlaista tietoisuutta etukäteen.

Eihän kukaan yhtäkkiä kesken marjanpoimintareissun pomppaa pystyyn ja ilmoita että on alkanut uskoa jollakin aivan upouudella tavalla josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan, ja perusta tuosta noin vaan uutta uskontoa. Jopa klassiset uskontojen perustajat tai peruspilarit kuin Buddha, Jeesus ja Muhammed perustivat omat oppinsa vanhoille jo olemassaoleville opetuksille joita he sitten vähän rapsuttelivat ruosteesta puhtaaksi... (tai niin ainakin itse kokivat tai seuraajat kokivat että kyseessä oli "puhdistus").

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mummojen kaatajat - kuten muinainen Niilo Ylivainio - tekivät ilmeisesti tehokkaalla tavalla plastisen järjestelmän kytkentöjä. Sopivan trauman aiheutti peljästys yliluonnolliselta tuntuvan kaatumisen takia. Jollekin peräkylän kaikesta paitsi jääneelle Hilmalle karismaattisen henkilön aiheuttama mentaalinen huumaus on varmasti ollut kova juttu.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Koskee myös uskontoja.

"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta

Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.

Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.

Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.

Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."

Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä

tiedottaja Leena Vähäkylä"

http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.a ... &PRID=4737

Metodi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Indoktrinaatio

Vierailija

Uusi tiede ei vie meitä lähemmäs yliluonnollista, mutta selittää monia yliluonnollisina pidettyjä asioita täysin luonnollisiksi.

Näkemykseni mukaan yliluonnollisina pidetään asioita:
-Joita ei ole oikeasti olemassa tai
-jotka ovat olemassa, mutta tiede ei niitä vielä tiedä
(Joko siksi ettei tiede ole päässyt niin pitkälle, tai siksi että asia ei ole muuten sattunut ketään sopivassa asemassa olevaa kiinnostamaan syystä tai toisesta.
Jotakin asiaa on voitukin tutkia jossakin vaikka onnistuneesti tieteellisestikin, mutta tieto asiasta ei ole syystä tai toisesta levinnyt laajalle, jos kyse on sellaisesta asiasta, johon ei esim. liity laajoja taloudellisia intressejä, tai jostain muusta syystä asia ei laajaa yleisöä niin kiinnosta.)

Nähdäkseni on lähinnä kahdenlaisia ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa yliluonnolliseen uskovilta: tavallista yksinkertaisempia ja naiiveja, sekä tavallista älykkäämpiä avoimia etsimään ilmiöitä, joita ei vielä hyvin tunneta...

okivi
Seuraa 
Viestejä1393
Liittynyt24.7.2008

Kääntymistilanteissa ihminen on usein ajautunut perusteelliseen umpikujaan, johon kääntyminen sitten tuo avun. Minulle on muodostunut mielikuva, että kääntymisessä "käämit voivat enemmän tai vähemmän palaa". Se ilmenee siten, että järkeily aina estyy sellaisessa tapauksessa, joka jotenkin uhkaisi kääntymisen tuottaneita mielikuvia.

Uskoa uhkaavan järkeilyn estyminen tulee esille esimerkiksi luonnontieteilijöissä, jotka ovat nuoren maan kreationisteja. He kieltäytyvät ottamasta huomioon varsin pakottavia geologisia todisteita maan iästä, puhumattakaan evoluutiota tukevista todisteista.

Jotkut näyttävät toipuvan kunnon järkeilyyn, kun riittävän pitkä aika uskoon tulosta on kulunut.

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

okivi
Seuraa 
Viestejä1393
Liittynyt24.7.2008
nomutta
Koskee myös uskontoja.

"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta

Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.

Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.

Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.

Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.

Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."

Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä"




Uhhuh, kylläpä Suomen Akatemian viestintä tukee todella yksisilmäistä skeptismiä. Lindemanin tarina on kovin erotuskyvytöntä ja sotkee puurot ja vellit sekaisin mitä epätieteellisimmällä tavalla. Tekstiä itseään voi hyvällä syyllä sanoa "eriytymättömäksi". Eihän esimerkiksi taikausko termin määritelmän mukaan voi olla totta.

http://parapsykologia.blogspot.com

There is a principle which is a bar against all information, which is proof against all arguments and which cannot fail to keep a man in everlasting ignorance -- that principle is contempt prior to investigation.
-- Herbert Spencer

Vierailija

Tulipa mieleen sellainenkin pointti, että niin uskonnollinen kuin ateistinen ihminen voi olla enemmän tunteilevaa tai järkeilevää tyyppiä, joten ei se ihan niin yksiselitteistä ole, että uskonnollinen aina elää lähinnä niissä uskon tuntemuksissa ja ateisti järkeilee...

On myös mahdollista, että on lähinnä tieteellistä järkityyppiä, mutta valinnut uskonnollisen näkökulman, tai voi olla ateisti, ja lähinnä tunteilla asiansa puolesta...

Tai sitten juuri toisinpäin niin, että tunteilee uskon puolesta ajattelematta järjellä tai että järkeilee ateistin näkökulmasta...

tai mitenpäin vain...ja voisin kuvitella, että aivot sitten aktivoituu eri tavoilla riippuen mitä tyyliä noista edustaa...

Vierailija
okivi
Eihän esimerkiksi taikausko termin määritelmän mukaan voi olla totta.



Tota mäkin vähän mietin ja ihmettelin.

Tai niinku, jos vaikka sanon, että vähemmän paikkansapitävää tietoa omaavat uskoo useammin epätosiin asioihin...
Oiskos se kovinkaan ihme...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat