Ilmastoherkkyys ja IPCCn luotettavuusarviot

Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

Ensinnäkin pieni anteeksipyyntö uuden ketjun avaamisesta, mutta en tähän hätään löytänyt ihan nappiin osuvaa aktiivista ketjua enkä halunnut herättä henkiin jotain 100-sivuista aiheestaan harautunutta ikiwanhaa keskustelua.

Herätteenä tälle ketjulle on Atte Korholan co2-raportti -sivulle lähettämä lukuvinkki ihan mielenkiintoisesta artikkelista:

Schwartz et. al. Why Hasn’t Earth Warmed as Much as Expected? Journal of Climate 23: 2453-2464 (2010) http://www.ecd.bnl.gov/pubs/BNL-90903-2010-JA.pdf

Artikkelin varsinainen aihe on tietysti myös mielenkiintoinen eli miksi ilmasto on lämmennyt teollisella ajalla vain 0,8 K, kun IPCCn parhaan arvion mukaan CO2:n lisääntymisen olisi pitänyt lämmittää jo 2,1 K ja alailmakehän otsoonin vielä 0,3 K kaupanpäälisiksi.

Such a forcing, together with the IPCC best estimate of ∆T[size=50:e7sx86bl]2X[/size:e7sx86bl] (i.e., 3 K), would thus suggest that the increase in GMST should have been about 2.1 K, well in excess of the observed increase (Solomon et al. 2007) of about 0.8 K (Fig. 2). Forcing by incremental tropospheric ozone, estimated as 0.35 W m^-2 would contribute an additional 0.3 K to the expected increase in GMST, raising this to 2.4 K.



Erinomaista tuossa artikkelissa on kuitenkin se, että siinä on selkeästi käsitelty niitä menetelmiä, joilla arvioita ilmastoherkkyydestä ja -pakotteista sekä arvioiden luotettavuusrajoista tehdään. Sinänsä nämä menetelmät eivät ole olleet mitään salaisuuksia, mutta niiden perusteet tuppaavat ilmeisen usein uhontumaan, kun ko. arviot lähtevät elämään omaa elämäänsä IPCCn raporttien ulkopuolelle. Ainakin näin insinöörimielelle se, että jonkun luvun yhteydessä väitetään sen olevan 95% luotettavuusrajojen jommalla kummalla puolella, tarkoittaa aika automaattisesti sitä, että joku on kaikki lähtötietojen epävarmuudet ja menetelmässä kumuloituvat virheet huomioiden laskenut ihan oikean tilastollisen luotettavuusarvion.

Eihän se tietenkään näin mene, vaan IPCCn asiantuntijat ensin päätävät jollekin parametrille "likely" ja "very unlikely" -rajat. Tämän jälkeen IPCCn ohje taulukosta voikin katsoa, että "likely" tarkoittaa 66% rajoja ja "very unlikely" 5% rajaa. Presto! Meillä on luotettavuusjakauma:

The IPCC Assessment Report (Solomon et al. 2007) specified the ‘‘likely’’ uncertainty range associated with its estimate of climate sensitivity by the central 66% of the probability distribution function characterizing this quantity (2.0–4.5 K; Fig. 2). The IPCC report further stated that it was ‘‘very unlikely’’ (less than 5% probability) that the climate sensitivity is less than 1.5 K, but was unable to recommend a corresponding very unlikely upper bound to the estimate, stating rather that on the basis of present understanding values greater than 4.5 K could not be excluded.



Artikkelissa on myös ihan hyvä kuvaus siitä millä oletuksilla ilmastoherkkyyttä lähdetään proksien pohjalta arvioimaan:

The underlying assumptions are that the magnitude of the observed temperature change is greater than unforced variability, that there is a cause and effect relationship between the net assigned forcing and the observed tem- perature change, and that the observed change reflects the full impact of the forcing or that disequilibrium can be accounted for. Knowledge of both the responsible forcing and the resulting temperature change is required.

...

Although this paleological approach is thought by many to give reliable estimates of the earth’s climate sensitivity, the uncertainties are substantial. The IPCC report (Solomon et al. 2007, chapter 6) gives the total forcing between the present and the LGM as ‘‘approximately -8 W m^-2’’ with no uncertainty range specified but with the level of scientific understanding ascribed to the main non-GHG forcings, which arise from changes in continental ice and sea level, mineral dust, and vegetation (-3.2, -1.4, and -1.2 W m^-2, respectively), indicated as low, very low, and very low, respectively. The very likely range of change in GMST is given as -4 to -7 K. The range of climate sensitivity (∆T[size=50:e7sx86bl]2X[/size:e7sx86bl]) due to the uncertainty in temperature change alone is 1.9–3.2 K, but this uncertainty range is surely an underestimate because of uncertainty in the forcing.




Mallinnuspuolellakaan ei juuri paremmin mene, vaan kirjoittajat ovat löytäneet jopa itse Hansenilta lausahduksen:

Hansen (2008) has argued that ‘‘estimates of climate sensitivity based on the last 100 years of climate change are practically worthless, because we do not know the net climate forcing.’’



Kaiken kaikkiaan tuo paperi tuntuu osoittavan, että ainakin itse olen ollut aikalailla oikeilla jäljillä hahmotteassani CAGW-teorian keskeisten parametrien luotettavuutta ja "konsensustieteen" menetelmien vedenpitävyyttä.

Koko homman voi kait tiivistää siihen, että asiaa on lähdetty proksien ja mallien avulla selvittämään ainoastaan siitä lähtökohdasta, että CO2-pitoisuuksien muutokset selittävät lämpenemisen tai jäähtymisen. Tämä oletuksen pohjalta on sitten revitytty arvioita ilmastoherkkyydelle ja sitä kautta väännetty kehäpäätelmiä ilmastohistorian ja mallien tulosten selitykseksi. Mitään todellisia luotettavuus rajoja ei edes pystytä laskemaan, koska kaikki arviot perustuvat pelkille oletuksille, jotka eivät pysty sulkemaan pois muita mahdollisia selityksiä.

Tämä on myös ilmeisesti juuri se seikka, joka vaatii kieltämään lämpimät keski- ja roomalaisajat - niitä kun ei CO2-paradigmalla voikaan selittää vaan pitäisi etsiä jotain muuta pakotetta tai hyväksyä suurempi sisäinen vaihtelu... mikä taas romuttaisi muiden proksitulkintojen pohjalla olevat oletukset.

Muuten on jännä nähdä, onko tuon paperin havainnoilla mitään merkitystä ilmastoherkkyyden tulkinnalle - paperissakin oli tarjottu tietysti aerosolien viilennystä (yllätys, yllätys!) mahdolliseksi selitykseksi lämpenemisen vähäisyydelle. Ilman aerosoleja kun näyttäisi siltä, että ilmastoherkkyys jäisi alle 1,5 K ja IPCCn paras arviokin aerosolien merkityksestä jättäisi ilmastoherkkyyden IPCCn oman jakauman alarajalle (2 K).

Toisaalta voisi kyllä kyseenalaistaa paperissa tehdyn oletuksen siitä, että kaikki lämpeneminen johtuisi CO2:sta ja että luonnolliset prosessit olisivat enemmin pienentäneet nousua kuin aiheuttaneet osan siitä (toki kirjoittajat mainitsevat tämän yhtenä vaihtoehtona ja toteavat, että herkkyysarvio olisi siinä tapauksessa vielä enemmän pielessä).

Itse muistelen joskus laskeneeni, että ensinnäkin 60-vuotisen syklin minimin osuminen 1910-luvulle ja maksimin vuosisadan lopulle vaikutus olisi ollut noin 0,15 K ja toiseksi, että LIAsta alkanut lämpenemistrendi olisi ollut samaa luokkaa - jos tuosta nyt sitten heittää, että luotaiset prosessi olisivat "kse-arvion" perusteella aiheuttaneet 95% todennäköisyydellä 0,30±0,10 K lämpenemisen, niin CO2:lle jäisi enään 0,50±10 K. Tällöin mentäisiin jo aerosolienkin kanssa ilmastoherkkyydessä alle 1 K.

Sinänsä tuo aerosoliveivaaminen hämää vähän muutenkin - eikös joidenkin ilmastotutkijoiden mukaan niiden vaikutus ollut lähinnä 1940-1960/70 luvuilla ja kun länsimaissa alettiin puhdistaa voimaloiden päästöjä, niin "global dimming" olisi loppunut ja lämpötila ruvennut vihdoinkin nuosemaan...? Samoin aerosolien oletettu etupäässä viilentävä vaikutus kuulostaa vähän rohkealta oletukselta - eikö Aasiassa ole havaittu, että maanosan päällä makaava nokipilvi lähinnä "ruskistaa" pilvet ja laskee niiden albedoa?

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Mielenkiintoinen työ.

Toistaiseksi löysin neljä viittausta tähän, pikaisella silmäyksellä lainasivat vain jotain yhtälöitä. Ehkäpä AR5:ssä sitten nähdään. Vai joko joku on löytänyt Schwartz et alin taustalta jotain hämäriä motiiveja?

EDIT: ystävämme Ari Jokimäki oli jo debukannut tämän, joten ei kannata lukea: http://agwobserver.wordpress.com/anti-a ... -debunked/

Kohta Schwartz et al. (2010))

Tarkempi selite paperille on: "(M) = mainstream paper but has been used one way or the other to advance anti-AGW view"

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

Asiassa taitaa tarkemmin ajatellen olla aika paha mahdollinen kompastuskivi koko "konsensustieteelle". Itse ainakin aiemmin ajattelin, että lämpenemisen puute olisi ongelma vain ilmastomalleille ja osoittaisi vain niiden surkeuden. Mutta tässähän on potentiaalia paljon suurempaankin - lämpenemisen puutehan vaarantaa koko nykyisen yksinkertaisen säteilypakote- ja ilmastoherkkyysmallin, jos ja kun aerosoleja ei saada enää millään ilveellä tilkitsemään kuilua teorian ja todellisuuden välillä.

Silloin konsensustieteilijöillä onkin mielenkiintoinen valitatilanne - pannako virhe liian suuren ilmastoherkkyysarvion vaiko tunnustaa, ettei nykykäsityksillä ilmaston toiminnasta teekkään yhtään mitään.

Ongelman vyöryttäminen liian suuren ilmastoherkkyysarvion niskoille ei varmaankaan tuntuisi kovinkaan mukavalta - sehän tarkoittaisi sitä, että IPCC voisi joutua pahimmillaan/parhaimmillaan toteamaan, ettei ilmasto lämpene yli siedettävän rajan (2K) vaikka tupruttelisimme kaikki mahdolliset fossiilliset polttoaineet savuna ilmaan. Tällöin kaikki poliittinen valta katoaisi kuin pieru saharaan.

Toinenkaan vaihtoehto ei varmaankaan ole kovinkaan miellyttävä, koska se tarkoittaisi täydellisen tietämättömyyden myöntämistä ja siten viimeistenkin tieteellisen auktoriteetin rippeiden menettämistä. Jos nimittäin ilmastoherkkyyden käsite pitäisi heittää roskiin, niin siinä menisi myös kaikki työkalut pelottevien ennusteiden laatimiseen.

No, voihan olla, ettei konsensustieteilijöiden kova ydin lähde kummallekaan tielle. Ennemmin me varmaankin tulemme näkemään entistä enemmän puhetta erilaisista "tipping pointeista", joiden jälkeen se lämpeneminen vasta ihan oikeasti alkaakin - ja mielellään aikaisintaan vasta joskus 30-50 vuodenkuluttua, kun arvion esittäjä on kerinnyt rauhassa nauttimaan eläkepäivistään ilman vastuuta sanomisistaan.

Ehkä toive kannattaisikin asetaa tällaisiin Schwartzin kaltaisiin valtavirran tutkijoihin, jotka ovat jo ehkä vähän aikaa ynnäilleet mielessään, ettei IPCCn totuus "1+1 = 4,5°C", näytä oikein pitävän paikkaansa, ja jotka ehkä nyt alkavat rohkaistua julkaisemaan epäilyksiään. Voihan tässä käydä niinkin, että kun joukon mukana kulkeneet tutkijat huomaavat, ettei epäilysten julkisesta esittämisestä enää joudukaan ristiinnaulituksi, padot murtuvat ja konsensus haituu nopeammin kuin aamukaste Kuolemanlaaksossa.

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

Vierailija

kse:n retoriikkaa on ilo lukea, vaikkei asiasta samaa mieltä olisikaan.

Mutta asiasta joo - mikäli fiilispohjalta valittaisiin, niin puhtaan itsekkäästi Suomalaisille pikkuinen lisälämmin voisi tehdä ihan eetvarttia.

Nuo isomman pään arviot sitten taas ovat kyllä hankalia, etenkin jos tulevat kovin nopeasti.

Ei tälle yhdelle paperille tietenkään kovin suurta painoarvoa kannata antaa, ja kuten ainakin alustava analyysi näytti, niin vielä ei viittauksia ole.

Eräällä aktivistisivustolla, jossa hairahduin pyörähtämään, oltiin päädytty päätelmään, jonka mukaan 18 vuotta saa mennä ennusteiden alarajalla ja silti ollaan ennusteissa -- ilmeisesti tämä 18 vuotta on jokin toinen aikavakio tämän 30 vuoden lisäksi, jonka jälkeen sää muuttuu ilmastoksi ja päinvastoin; ettei termit menisi sekaisin, niin kutsuttakoon tästedes väliä 18...30 vuotta ilmastotieteellisessä ajanlaskussa puoli-ilmastoksi. Ilmeisesti tästä huolimatta (18 vuotta menisi ilman lämpenemistä) myös nämä +8 skenaariot olisivat mahdollisia. (Tätä en tosin enää alkanut selventämään.)

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009

IPCC:n ilmastonherkkyysarviot tuntuvat heittävän häränpyllyä myös kun arvioidaan muutaman miljoonan vuoden takaisia ilmasto-oloja. Mioseenin aikana lämpötilat olivat 6 astetta korkeampia kekileveyksillä kuin nyt, maapallo geologisesti melko samankaltainen (manteret samoissa paikoissa) ja CO2-pitoisuudet samalla tasolla tai alempia kuin nyt:

Climate model sensitivity to changes in Miocene
paleotopography

The Middle Miocene Climatic Optimum (MMCO), which occurred between 17 and 15 Ma, was the last of a series of warming events to have punctuated the Cenozoic and is the warmest the planet has been since 35 Ma ( 6 C warmer than present at middle latitudes). Paradoxically, CO2 concentrations during the MMCO are reported at present-day values or less and an explanation for warming has yet to be established. We test the sensitivity of version three of the Community Atmosphere Model (CAM) and Community Land Model (CLM) to changes in Middle Miocene paleotopography using prescribed sea-surface temperatures. We create four separate global paleotopography datasets based on altered Andean and Tibetan Plateau elevations as well as changes to global sea-level. We find that the largest warming is achieved with a lowering of the Tibetan Plateau from 4700 to 2600 m, resulting in a local temperature increase of up to 9 C— consistent with the modern-day lapse rate measured in China—and a global mean ground temperature increase of 0.58C. An additional effect of this lowering is to weaken the summer and winter monsoons, and we discuss implications such changes may have for coupled ocean–atmosphere simulations. We conclude that while changes to topography significantly affect local temperatures, they do little to reconcile the disagreement between temperature and CO2 measurements derived from the geological record.
KEY WORDS: Miocene, modelling, paleoclimate, paleotopography
http://www.earthbyte.org/people/dietmar ... tivity.pdf

Too many protest singers, not enough protest songs...

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009
anander
Ei tälle yhdelle paperille tietenkään kovin suurta painoarvoa kannata antaa, ja kuten ainakin alustava analyysi näytti, niin vielä ei viittauksia ole.



No, juu - ei tässä tietenkään kannata vielä yhden paperin vuoksi ryhtyä voltteja heittämään.

Toisaalta - kyllähän tuon lämpenemättömyysongelman myöntävät monet muutkin tutkimusryhmät papereissaan ja koittavat etsiä asialle selitystä. Schwartz el. al. papeissa tuo vain avattiin ilmastoherkkyyden ja säteilypakotteiden avulla mielestäni aika hyvin sen sijaan, että oltaisiin lähdetty suoraan virittämään uusia parametrejä ilmastomalleihin.

Tietysti voi olla, että Schwartz ja kumppanit ovat olleet turhan suoraviivaisia analyysissään, mutta toisaalta tuo kyllä mielestäni paljastaa sen, minkälaisissa ongelmissa nuo IPCCn ja konsensustieteen yksinkertaistukset ovat.

Eräällä aktivistisivustolla, jossa hairahduin pyörähtämään, oltiin päädytty päätelmään, jonka mukaan 18 vuotta saa mennä ennusteiden alarajalla ja silti ollaan ennusteissa -- ilmeisesti tämä 18 vuotta on jokin toinen aikavakio tämän 30 vuoden lisäksi, jonka jälkeen sää muuttuu ilmastoksi ja päinvastoin; ettei termit menisi sekaisin, niin kutsuttakoon tästedes väliä 18...30 vuotta ilmastotieteellisessä ajanlaskussa puoli-ilmastoksi. Ilmeisesti tästä huolimatta (18 vuotta menisi ilman lämpenemistä) myös nämä +8 skenaariot olisivat mahdollisia. (Tätä en tosin enää alkanut selventämään.)



Millähän tekijöillä tuolla sivustolla koitettiin selittää lämpenemisen pysähtymistä tai hitautta? Schwartz et. al. koittivat arvioida mm. maapallon lämpökapasiteetin ja mahdollisen luontaisen viilenemisen suuruutta parhaana pidettyjen arvioiden pohjalta. Näillä tekijöillä ei kuitenkaan ilmeisesti pysty selittämään parahaimmillaankaan kuin osan puuttuvasta lämpenemisestä. Ihmisperäiset aerosolit ovat tietysti vakiojokeri näissä laskelmissa, mutta ei kai niilläkään ikuisesti voi kaikkea selittää.

Sitten, jos tuolla sivustolla - ja joissain tutkijapiireissäkin - lähdetään selittämään olematonta lämpenemistä sillä, että luontainen vaihtelu onkin suurempaa kuin on aiemmin oletettu, niin eikös se potkaise aika ikävästi rekyylilä takaisin? Silloinhan nimittäin meidän pitäisi myös uudelleenarvioida proxidataan perustuvat ilmastoherkkyysarviot ja ihmetellä mitä suurempi luontainen vaihtelu merkitsisi ko. arvioiden luotettavuudelle ja lukuarvoille. Tässä voisi konsensustieteen ilmastotutkijalle käydä aika pian kuin harakalle tervatulla sillalla...

Vielä yhtenä huomiona - sinänsähän tuo Schwartz et. al. tarkasteli koko teollistuneen ajan lämpenemistä suhteessa CO2-pitoisuuden kasvuun IPCCn arvioimien parametrien valossa - eikä se siten kiinnittänyt huomiota siihen onko nyt ollut vuosikymmen tasaista vai mitä.

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

Vierailija

Pollution not to blame for rapid ocean cooling, says Phil Jones paper

Research from UEA finds drop in temperature is too quick to be caused by the build-up of sulphur aerosols from fossil fuels

“The work in the paper questions this somewhat,” said Jones. “We didn’t know that ocean temperatures in the northern North Atlantic cooled so rapidly before this paper.” Previously, it was thought that sea surfaces in the northern hemisphere cooled gradually and steadily after the second world war before heating up abruptly in the 1970s.

http://www.cwwa2009.com/climate-change/ ... fuels-the/

Hauskaahan on että aika pian tämän Jonesin paperin jälkeen kuitenkin met office alkoi syytellä lämpeämisen puutteen johtuvan...

Niin ja toinen silmiinpistävä seikka on se että Etsit siitä Phil Vain Virheitä Jones ja joka omien sanojensa mukaan on uhrannut 25 vuotta intensiiviseen ilmastotutkimukseen, ei muka tiennyt tämän mainitsemansa jäähtymiskäppyrän muotoa, joko hän puhuu paskaa tai on tehnyt huonoa tiedettä.

Hannu Tanskanen
Seuraa 
Viestejä8848
Liittynyt26.3.2009

Offtopickina että Atte Korholalta oli hyvä pääkirjoitussivun kirjoitus biopolttoainehuuhaasta tämän päivän Helsingin Sanomissa ! Eija-Riitta -vaimonsa näyttäisi olevan Cancunissa ilmastokokouksessa,hyvä että edes yksi järkevä siinäkin sakissa !

Vierailija
IDO
Pollution not to blame for rapid ocean cooling, says Phil Jones paper

Research from UEA finds drop in temperature is too quick to be caused by the build-up of sulphur aerosols from fossil fuels

“The work in the paper questions this somewhat,” said Jones. “We didn’t know that ocean temperatures in the northern North Atlantic cooled so rapidly before this paper.” Previously, it was thought that sea surfaces in the northern hemisphere cooled gradually and steadily after the second world war before heating up abruptly in the 1970s.

http://www.cwwa2009.com/climate-change/ ... fuels-the/

Hauskaahan on että aika pian tämän Jonesin paperin jälkeen kuitenkin met office alkoi syytellä lämpeämisen puutteen johtuvan...

Niin ja toinen silmiinpistävä seikka on se että Etsit siitä Phil Vain Virheitä Jones ja joka omien sanojensa mukaan on uhrannut 25 vuotta intensiiviseen ilmastotutkimukseen, ei muka tiennyt tämän mainitsemansa jäähtymiskäppyrän muotoa, joko hän puhuu paskaa tai on tehnyt huonoa tiedettä.




Olin oikeassa ja väärässä samanaikaisesti, en jaksanut uskoa että phil ja kumppanit olisivat olleet noin uunoja etteivät olisi asiaa selvitelleet, varmuudella hän tiesi että jokin mättää, mutta ehkä sivuutti sen agw huumassa.

Phil Jones siis on jo -80 luvulla jäljittänyt asiaa ja oli päätelmissään kohtuullisen oikeassa, mutta väliin änkesi 25 vuoden agw-pimento ja aerosolit,
tai ehkä vain vielä ole just sitä "oikeaa" riviä tai paperia löytänyt.

http://www.geo.umass.edu/faculty/bradley/jones1986.pdf

sivu 9 lopussa

"The most interesting comparison is for teh period 1938-65, for which alla series except the SST average show a pronounced cooling..... No satisfactory explanation for this cooling exists, and the cooling itself is perplexing because it is contrary to the trend expected from increasing atmospheric CO2 concentration. Changing Solar Activity and/or changes in explosive volcanic activity has been suggested as causes….. but we suspect it may be an internal fluctuation possibly resulting from a change in North Atlantic deep water production rate.”

kse
Seuraa 
Viestejä1308
Liittynyt21.11.2009

Tuli taas pengottua tätäkin aihetta vähän syvemmältä ja tällainen sattui löytymään:

J. D. Annan and J. C. Hargreaves, On the generation and interpretation of probabilistic estimates of climate sensitivity, Climatic Change, Volume 104, Numbers 3-4, 423-436, DOI: 10.1007/s10584-009-9715-y http://www.jamstec.go.jp/frsgc/research ... evised.pdf

Nyt alkaa vähän ymmärtämään, mistä IPCC-heimon konsensustieteilijöiden "yli 6°C ilmastoherkkyyttä ei voi poissulkea" yms. -väitteet kumpuavat: yllättäen siitä, että tilastomatematiikka ei ole oikein hanskassa tai sitä käytetään tietoisesti väärin.

Kyse on siis bayesialaisesta todennäköisyysjakaumien arvioinnista havaintojen pohjalta:

In order to calculate a posterior probability distribution function (pdf) for S in the light of observational evidence O, f(S|O), two inputs are required: our prior belief about f(S), and the likelihood f(O|S) which depends on our analysis of the observations which are used. These inputs are combined through Bayes’ Theorem:
f(S|O) = f(O|S)f(S)/f(O).
While the Bayesian approach is not the only possible paradigm for the treatment of epistemic uncertainty in climate science (eg Kriegler, 2005), it appears to be the dominant one in the literature.



Yksi ongelma teoreeman soveltamisessa on tietysti järkevän priori-todennäköisyyden valinta. Ilmastotieteilijät ovat nohevana valinneet mielestään mahdollisiman neutraalin jakauman eli tasajakauman jollain rajoitetulla välillä - yleensä U[0-10°C] tai U[0-20°C]. No, onkos tämä sitten fiksusti tehty (kirjoittajat evaluoivat Foster & Gregory (2006) ERBE-analyysia):

Thus, the notion that such priors (or indeed any prior) can encapsulate the notion of “ignorance” may be superficially attractive but is surely not defensible in detail.

...

It would, we argue, be difficult to claim on theoretical or scientific grounds that either of these prior choices was more objective or defensible than the other one, or any other uniform prior with a different upper bound. Indeed we are unaware of any such arguments in the literature. However, the posterior pdf, and in particular the upper 95% probability threshold, differs greatly between these two results.

...

Thus we believe the vast bulk of the results in the published literature are sensitive in this way to the arbitrarily-selected upper bound on the uniform prior. Even though we can expect estimates to converge on the true value of the climate sensitivity as more data are obtained and analysed, at any given time our likelihood functions will still be bounded above zero at L = 0. That is, if we start with a sufficiently wide uniform prior, analyses of this nature will always present us with an expectation of disaster.




Eli siis tulokset riippuvat voimakkaasti valituista tasajakauman rajoista eikä valinnalle ole mitään perustetta - ja kaiken kukkuraksi tasajakauman käyttäminen takaa aina sen, että suuri katastrofi on aina mahdollinen. Jep, jep. Tässäkin tapauksessa ylempi 95% raja on U[0-10°C] jakaumalla 6,9°C ja U[0-20°C] 12,3°C.

Entäpä jos kokeillaan jotain toista apriori-jakaumaa?

The Cauchy distribution has extremely long and slowly-declining tails, such that it has neither a mean nor a variance, although it does have a well-defined median and finite probability intervals for any probability less than 1. Thus it represents a much more pessimistic outlook than the strictly bounded Beta distribution chosen by Webster and Sokolov (2000) and used by Forest et al. (2002). Indeed, its extreme tail assigns non-zero probability to substantially higher values than any of the uniform priors that appear in the literature. Even in this rather extreme case, however, the posterior 5–95% probability range after updating with FG’s results only covers the interval 1.3–4.2°C. Such a result represents a substantial decrease in uncertainty compared to all recent published estimates. Furthermore, it cannot be argued that this has been achieved by using a prior which rules out high S ab initio. On the contrary, it assigns a substantial level of prior belief to such a hypothesis, including 8% probability to S > 10°C, an event which is deemed impossible by the currently favoured U[0,10°C] prior.



Eli siis valitsemalla hyvin pessimistinen, mutta matemaattisesti järkevämpi ja tieteellisesti perustellumpi jakauma, FG(2006) ERBE-dataan pohjautuvat ilmastoherkkyysarvot yllättäen löytävätkin kohtuulliset rajat. Kirjoittajat myös kokeilevat Caychyn jakaumaa eri paramerteillä ja osoittavat, ettei saadut tulokset ole herkkiä parametrien valinnalle - toisin kuin ilmastotieteilijöiden tasajakaumilla.

Kirjoittajat toteavatkin:

We have two main results. First, we have shown that results based on a uniform prior are sensitive to the selection of the upper bound, and it is surprising that this point has not received more discussion in the literature. We also observe that the uniform priors that have been used represent extremely pessimistic beliefs about climate sensitivity that cannot truly be considered to represent either “ignorance” or plausible prior beliefs of reasonable scientists. For these reasons, we consider uniform priors to be a poor choice for this analysis. Second, we have shown that when an analysis is performed based on a reasonable expert prior, the results are robust with respect to changes in either the details of the choice of prior, or the likelihood function. Even using a Cauchy prior (based on a rather pessimistic interpretation of the NRC report), which has such extremely long and fat tails that it has no mean or variance, gives quite reasonable results. While we are reluctant to openly endorse such a pathological choice of prior, we think it should at least be immune from any criticism that it is overly optimistic. When this prior is updated with the analysis of Forster and Gregory (2006), the long fat tail that is characteristic of all recent estimates of climate sensitivity simply disappears, with an upper 95% probability limit for S easily shown to lie close to 4°C, and certainly well below 6°C.

Anonyymi mielipide 15 mg

Mahdolliset haittavaikutukset

Sairauden tunne, suun kuivuminen, lisääntynyt hikoilu, näköhäiriöt, ärtyneisyys, unihäiriöt, masennus, pyörtyminen, hegenahdistus, oksentelu, ripuli, hiustenlähtö, impotenssi ja gynekomastia.

JoBe
Seuraa 
Viestejä181
Liittynyt25.6.2009

Pielke Sr. tiedottaa uudesta paperista aiheeseen liittyen. Itselläni ei ole lukuoikeuksia, enkä löytänyt ilmaista versioa mistään. Linkkiä tänne jos löytyy?

http://pielkeclimatesci.wordpress.com/
Bates, J., 2010: Climate stability and sensitivity in some simple conceptual models, Climate Dynamics (28 December 2010), pp. 1-19.

The 2 × CO2 sensitivities of the simple models are studied and compared. Possible implications of the results for sensitivities derived from GCMs and palaeoclimate data are suggested. Sensitivities for more general scenarios that include negative aerosol forcings (inadvertent or geoengineered) in the tropics are also studied. Some unexpected outcomes are found in this case. These include the possibility of a negative global average temperature response to a positive global average forcing, and vice versa.”



‘These results may also have implications for the reliability of 2 × CO2 sensitivity estimates based on the ZDM using paleoclimate data (e.g., Hansen et al., 1984; Hoffert and Covey, 1992; Hansen et al., 1993). Lindzen (1993) has critcized such estimates on the grounds that they do not include DHT [dynamical heat transport]. The present results indicate that the estimates may be deficient not only in this regard, but also in depending only on single global-mean values of the radiative forcing and the radiative response coefficient. For given global-mean values of both quantities, the manner in which they are distributed between the tropics and extratropics have been shown to have potentially large effects on the sensitivity.”

(alleviivaus tässä)

JoBe
Seuraa 
Viestejä181
Liittynyt25.6.2009

Tämä on saattanut tulla jo esille muissa ketjuissa, mutta itse en ole siihen törmännyt. Tiedä sitten julkaisusta? Kovin suurta vaikutusta korjauksilla ei näy olleen.

Lindzen, R. S., ja Y.-S. Choi; On the observational determination of climate sensivity and its implications. (Feb. 12, 2010 submitted to Journal of Geophysical Research)

http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/do ... 1&type=pdf

Vierailija

En tiedä onko millaisia datasettejä julkaistu 2000 luvulla,
mutta ainakin giss lopetti oman dimming käppyränsä päivittämisen ensimmäisen kerran jo -99, ilmakehä kirkastui niin puhtaaksi että gissin himmennyslukema meni pysyvästi nollaan,
sitähän astrofyysikotkin ovat sanoneet että mukavata on tähtiä tiirailla kun nykyään teavas on niin kirkas.

Vierailija

Eiköhän pitäisi IPCC:n toimia ruveta tutkimaan tarkemmin. Kuinka paljon rahaa siellä onkaan tuhlattu.

tohtori Murali Lal:
"IPCC:n sääntöjä muutettiin, jotta kirjoittajat pääsevät raporttien johtopäätöksiä tehdessään käyttämään myös tietoja, joita tiedeyhteisö ei ole vahvistanut"

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että melkein kuka vaan on voinut julkaista "IPCC kannaottoja". Niillä on sitten johdettu poliittisia päätäjiä harhaan.
IPCC joutuu tulevina vuosina selittämään paljon tekosiaan ja koko IPCC:n olemassaolo on kyseenalaistettava.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... t&Itemid=6

YK:n ilmastopaneeli IPCC väitti Himalajan jäätiköiden sulavan "puhtaasti luodakseen poliittista painetta maailman johtajille".

Näin kertoo tänään Daily Mail -lehdessä tohtori Murali Lal. Hän vastasi kyseisestä virheellisestä sulamisväitteestä.
Entinen IIT Delhin professori Lal oli IPCC:n 2007 raportin Aasian osuuden johtava kirjoittaja ja koordinoija.

Raportissa ennustettiin Himalajan jäätikköjen sulavan vuoteen 2035 mennessä. Niin oli väittänyt Maailman luonnon säätiö WWF.
- Me ajattelimme, että korostamalla asiaa se vaikuttaa päätöksentekijöihin ja poliitikkoihin ja rohkaisee heitä toimintaan. Sillä oli merkitystä tälle alueelle, joten ajattelimme, että meidän pitää laittaa se ulos, Murali Lal sanoo Daily Mailissa.
Lal kertoo olleensa täysin tietoinen, ettei väitteen tukena ollut tieteellistä vertaisarviointia eli ettei tietoja oltu vahvistettu.
Lausunto sisältyi IPCC:n 2007 raporttiin. Järjestö voitti saman vuoden joulukuussa Nobelin rauhanpalkinnon.
Vielä Intian hallituksen tutkimuksen tyrmätessä väitteen marraskuussa kommentoi IPCC:n puheenjohtaja Raj Pachauri sitä "voodoo-tieteeksi".
Nyt Pachauri on pyytänyt anteeksi ja syyttänyt Lalia tapahtuneesta. Mutta Lal toteaa Daily Mailissa, että "me vain seurasimme heidän ohjeitaan tarkasti".

Aiemmin Lal on kertonut, että IPCC:n sääntöjä muutettiin, jotta kirjoittajat pääsevät raporttien johtopäätöksiä tehdessään käyttämään myös tietoja, joita tiedeyhteisö ei ole vahvistanut.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat