Ravinnonkäytön hyötysuhde?

Seuraa 
Viestejä852
Liittynyt14.1.2008

Oli tuttavan kanssa kiihkeä keskustelu, vielä tosin ilman puukkoja ja puntareita, aiheista 'ravinnon imeytyminen' ja 'kehon hyötysuhde'.

Kun sanotaan, että hiilihydraatti sisältää 4.2 kcal energiaa grammaa kohti, niin kuinka paljon tästä energiamäärästä yksilö käyttää hyväkseen (lämmöksi)? 100 %? 80 % ? Läpipaskot 50 %?

Jos yksilön keho ei käytä 100 % vaikkapa S-marketin hienon sokerin energiasisällöstä hyödykseen vaan osa siitä tulee ulosteen mukana wessan pyttyyn, niin miten paljon sinne pyttyyn katoaa hänellä keskimäärin? Entä suomalaisilla terveillä aikuisilla keskimäärin?

Olin maallikkona järkeillyt, että evoluutio olisi aikaa sitten ennen kivikauttakin hävittänyt nälänhädissä joukostamme sellaiset osajoukot, jotka eivät pysty käyttämään likimain koko 4.2 kcal/g hyväkseen. Väärin päätelty? (allergiset, keliaatikot, laktoosi-intolerantit, krohnintautiset, ripuliset yms olkoon sitten eri juttu)

Mistä löytäisi 'oikeat' tilastolliset keskiarvot ravintoaineiden hyödyntämisestä, jos tämä luku 4.2 kcal (ja vastaavat luvut rasvoille ja proteiineille) ovatkin aivan teoreettista haihattelua? Miten mittaisin oman 'hyötysuhteeni' sukeltamatta wessapyttyyn?

---
Kemialliset reaktiot ovat tietääkseni endotermisiä tai exotermisiä, ja reagoivaa molekyyliä (moolia) kohti vapautuu/sitoutuu aivan tietty reaktiokaavalle ominainen määrä energiaa, esim. H2 + O = H2O + tälle reaktiolle vakiomäärä energiaa.

Jos esim. poltetaan puita tai hiiltä takassa ja tiedetään reaktioon osallistuvien hiiliatomien määrä, niin voidaan laskea tarkalleen, paljonko lämpöä syntyy täydellisessä palamisessa hiilestä: C + O2 = CO2 + energiaa vakiomäärä

On käytännössä turha yrittää tonkia tuhkakasaa takan pohjalla ja arvella, että siitä voisi vielä lisäpoltolla saada energiaa lämmitykseen.

Mutta onko terveen normaalin ihmisen jätöksissä (nestemäisissä ja kiinteissä) sitten kuitenkin vielä polttamattomia proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja, ja jos on, niin kuinka paljon? (lukuja, tilastoja!)

Ehkö toisena asiana:
Olisiko kotikonstia mitata hengityksestä syntyvää CO2:n määrää?

Pahoittelen, että tuli näin pitkä. On niin kiire, etten ehtinyt lyhentämään.

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Kommentit (2)

Vierailija

Hiilihydraatti menee tosiaan energiantuotantoon sikäli kuin ei tule läpi, mutta asiaan vaikuttaa myös mm. suoliston mikrobifloora joka ottaa ravintonsa vaihtelevalla suhteella (selittää osaltaan, miksi samalla ruoan energiamäärällä yksi lihoo, toinen ei.) Lisäksi rasvasta ja proteiinista osa menee mm. uusiutuvien solujen rakennusosiksi eikä siis yksinomaan energiantuottoon.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Muistaakseni proteiinilla on korkein lämpöarvo kolmesta makroravinteesta (hiilihydraatit, proteiinit, rasva). Mutta kannattaa myös muistaa että lämpö on sivutuote kehon energiantuotannossa. Toisin sanoen proteiinit muuttuvat energiaksi kehnosti ja energiaa haaskaten (sen lisäksi että ovat se kallein makroravinne).

Uusimmat

Suosituimmat