Sivut

Kommentit (77)

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
David

...
No näin minäkin sen omalla korvien välillä tulkitsen, luin tuon vain eräästä dokumentista sellaisesta kohdasta jossa nimenomaan käsiteltiin tahtikoneita. Ei se tietysti ole poissuljettua etteikö tuossa ollut sitten dokumentin laatijalle jäänyt lapsus. Siinä kun kerrottiin attä magnetointivirralla nimenomaan loistehoa voidaan muuttaa, vaikka kyse oli tahtikoneesta. Eli joko minä en ymmärrä jotain joka tulisi ymmärtää tai sitten jutussa on virheellistä tietoa.




Tahtikone on kytkettynä johonkin siirtoverkostoon, jonka kanssa se käy tahdissa. Tuo loistehoasia liittyy tällaiseen normaaliin käyttöön. Siirtoverkostossa energiaa siirretään vaihekulmaa muuttamalla, joka tarkoittaa akselimomentin muuttamista. Ei jännitettä nostamalla. Jännitteen nostaminen tahtikoneen magnetointia lisäämällä tarkoittaa loistehoa. Kapasitiivista loistehoa. Alimagnetointi tarkoittaa koneen ottavan loistehoa, eli loisteho on induktiivista. Ei kirjoitelmassa ole ollut mitään lapsusta.

Jännitteen nosto tarkoittaa paikallisesti pientä pätötehon nousua resistiivisissä kuormissa. Samalla se tarkoittaa epätahtimoottoreitten virran pienenemistä ja häviöitten pienenemistä. Siinä mielessä tahtikoneen jännitteen nostaminen ylimagnetoinnilla voi kasvattaa pätötehoa, mutta häviöitten pieneneminen voi sen vaikutuksen syödä. Oleellista on siis se, että normaalissa siirtoverkossa energian suunta määräytyy "akselien" momentin suunnasta eikä vähäisestä jännitteen vaihtelusta.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877

Taisin tajuta, jotta (sähköverkon) jännite ja taajuus pysyy balanssissa täytyy magneettikentän olla (periaatteessa) vakio koska generaattorin rakenne yhdessä vakion pyörimisnopeuden kanssa määrää tällöin sen jännitteen ja (staattori)virran (eli kulutuksen) muuttuessa vain momentin tarve muuttuu. Lisäksi vielä tahdistus verkkoon on oltava synkronissa.

Sitä en kyllä ymmärrä mitä tuolla vaihekulmalla on em. asian kanssa tekemistä. Jos on kerran tahtikone, niin eikö se vaihekulma ola vakio. Epätahtikoneessa näin ei välttämättä ole.

Auton laturissa ei ole taajuudella väliä, siksi siinä säädetään magnetointivirtaa kierrosluvun mukaan, jotta jännite säilyy vakiona. Samaa tekniikkaa kannattaa mielestäni käyttää tuulivoimalaitoksessa, jos sitä käyttää pelkkään lämmitykseen. Jos sen kytkee verkkoon niin se kannattanee tehdä taajuusmuuttajalla.

Edit: Olikos se niin että vain osaa voimalaitoksista käytetään tuohon loistehon (eli periaatteessa siirtohäviöiden) kompensointiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David
Seuraa 
Viestejä8877

Mitä tuohon dokumenttiin tulee niin mielestäni siinä on syy ja seuraussuhteet ihan nurnniskoin:

Esim. tuo "Vesivoimakoneilla pätötehoa säädetään generaattoria pyörittävän turbiinin vääntömomenttia muuttamalla".
- Vesiturbiini pyörittää generaattoria, siipiä säätämäälä sen tuottamaa momenttia voidaan toki muuttaa, toki siinä tehontarpeen mukaan täytyy säätää myös vesivirtaa (jotta sitä potentiaalienergiaa ei suotta haaskata).
- Jotta generaattorin pyörintänopeus ja sitä kautta pääjännite säilyy täytyy momenttia muuttaa sähkövirran muuttuessa. Siis ei siinä mitään pätötehoa suoraan säädetä vaan ylläpidetään jännitettä ja taajuutta. Pätöteho (tai sähkötehon tuotto) syntyy näiden seurauksena.

"Generaattorilla tuotetaan loistehoa", tarkoittaa käytännössä sitä että muutetaan jonkun verran sitä pääjännitettä jotta loisteho voidaan "kompensoida". Itse asiassa kyse ei ole tässä tapauksessa varsinaisesti kompensoinnista vaan korvaamisesta.

Tai sitten olen ihan ulalla, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta.

Olen rakentelemassa ohjauspiiriä harjattomalle DC moottorille eli Brushless DC eli BLDC moottorille. Siinä olisi tehokas magneetti kolmioon kytketyn käämityksen sisällä. Eli BLDC moottorista kaiketi saisi kolmivaihevirtaa kun vaan roottoria pyörittää tarpeeksi rivakasti.

Noita käytetään lennokkien moottoreina. Ovat keveitä, tehokkaita ja hiiliharjattomia. Hyötysuhde olisi varmaan hyvä generaatorinakin mutta aika rivakasti pitää pyörittää. Jotain 1000 - 30 000rpm on normaalit kierroslukuarvot.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Lyde
Olen rakentelemassa ohjauspiiriä harjattomalle DC moottorille eli Brushless DC eli BLDC moottorille. Siinä olisi tehokas magneetti kolmioon kytketyn käämityksen sisällä. Eli BLDC moottorista kaiketi saisi kolmivaihevirtaa kun vaan roottoria pyörittää tarpeeksi rivakasti.

Noita käytetään lennokkien moottoreina. Ovat keveitä, tehokkaita ja hiiliharjattomia. Hyötysuhde olisi varmaan hyvä generaatorinakin mutta aika rivakasti pitää pyörittää. Jotain 1000 - 30 000rpm on normaalit kierroslukuarvot.




Tuulivoimaloissa käytetään nykyisin kestomagnetointiin perustuvia generaattoreita hyvin yleisesti. Esim. http://www02.abb.com/global/fiabb/fiabb ... oiskut.pdf

Niin, ja auton laturin rakenne taitaa olla aivan sama kuin BLDC moottorin sillä erotuksella että roottorissa ei ole kestomagneettia vaan käämi. Jos tarvitsi tuollaista 1kW 12V DC moottoria niin voisi yrittää laturista ja BLDC moottorin ohjaimesta tehdä.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Mitä muuten tarkoittaa käsite tehonkulutus, termi johon törmää monessa artikkelissa. Kysehän on energiankulutuksesta. Teho on sen sijaan hetkellisarvo, eikä sitä voi periaatteessa kuluttaa. Sitä vastoin tietyn energiamäärän voi kuluttaa jollain teholla. Käsitteet työ, energia ja teho tuntuvat olevan vähän joka paikassa iloisesti sekaisin.

Tämä menee tietysti pahasti saivartelun puolelle, mutta teksti (varsinkin tieteellinen sellainen) olisi helpompaa ymmärrtää, kun käytettäisiin yksiselitteisiä käsitteitä. Sen vielä ymmärtää, että maallikko menee noiden kanssa solmuun, eikä se yleensä häiritse kun asian osaa sopeuttaa oikein. Tieteellisessä teksissä, joka jo sinällään saattaa olla hyvin vaikeaselkoista väärä terminologia sen sijaan sotkee häiritsevästi.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
David
Mitä tuohon dokumenttiin tulee niin mielestäni siinä on syy ja seuraussuhteet ihan nurnniskoin:

Esim. tuo "Vesivoimakoneilla pätötehoa säädetään generaattoria pyörittävän turbiinin vääntömomenttia muuttamalla".
- Vesiturbiini pyörittää generaattoria, siipiä säätämäälä sen tuottamaa momenttia voidaan toki muuttaa, toki siinä tehontarpeen mukaan täytyy säätää myös vesivirtaa (jotta sitä potentiaalienergiaa ei suotta haaskata).
- Jotta generaattorin pyörintänopeus ja sitä kautta pääjännite säilyy täytyy momenttia muuttaa sähkövirran muuttuessa. Siis ei siinä mitään pätötehoa suoraan säädetä vaan ylläpidetään jännitettä ja taajuutta. Pätöteho (tai sähkötehon tuotto) syntyy näiden seurauksena.

"Generaattorilla tuotetaan loistehoa", tarkoittaa käytännössä sitä että muutetaan jonkun verran sitä pääjännitettä jotta loisteho voidaan "kompensoida". Itse asiassa kyse ei ole tässä tapauksessa varsinaisesti kompensoinnista vaan korvaamisesta.

Tai sitten olen ihan ulalla, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta.




Ota nyt huomioon, että tässä tahtikone on kiinni jäykässä jakeluverkostossa. Yksinään käyvälle koneelle tarkastelu ei toimi näin.

Ylimagnetoidussa tahtikoneessa näkyy kapasitiivinen loistehokomponentti aivan samanlaisena kuin olisi kondensaattori siinä. Ja alimagnetoidussa induktiivinen loistehokomponentti, joka on aivan samanlaista kuin oikosulkumoottorin aiheuttama loisteho.

Kapasitiivista loistehoa on tuotettavissa sekä tahtimoottorilla että -generaattorilla. Aivan samalla tavalla ylimagnetoimalla. Ainakin ennenwanhaan suuria tahtimoottoreita käyttävät tehtaat antoivat kapasitiivista loistehoa jakeluverkkoon päin. Lieneekö ollut jokin tariffipoliittinen asetelma. Nykyään kompensointitekniikkaa on suurjännitejakeluasemilla ja isot kuluttajat kompensoivat omat loistehonsa enkä tiedä vieläkö tuollaista vaihtokauppaa on. Voi olla katoavaa kansanperinnettä jo.

"Esim. tuo "Vesivoimakoneilla pätötehoa säädetään generaattoria pyörittävän turbiinin vääntömomenttia muuttamalla".
- Vesiturbiini pyörittää generaattoria, siipiä säätämäälä sen tuottamaa momenttia voidaan toki muuttaa, toki siinä tehontarpeen mukaan täytyy säätää myös vesivirtaa (jotta sitä potentiaalienergiaa ei suotta haaskata). "

Niin että mikä tuossa on epäselvää? Akselimomentin lisääminen generaattorikäytössä tarkoittaa pätötehon työntämistä jakeluverkkoon päin.

Ethän vain sotke jakeluverkkoon syöttävää ja yksittäistä generaattorikäyttöä? Yksinään jotain kulutusta syöttävä generaattori toimii vain kuormituksen ehdoilla. Varmaankin on eduksi pitää taajuus noin 50 Hz myös yksittäisellä generaattorilla. Kuormituksen vaihdellessa on tietenkin akselimomenttia vaihdeltava vastaavasti, jos taajuus halutaan pitää nimellisenä. Isompi akselimomentti tarkoittaa isompaa vesivirtaa ja suurempaa lapakulmaa, mikäli on vesivoimalaitoksesta kyse.

Jos on yksittäinen generaattori ja kuormituksena oikosulkumoottori, voit helpommin tajuta mitä tapahtuu kun taajuus laskee. Oikosulkumoottorin nopeus tietenkin laskee ja sen ottama pätöteho. Jos generaattorin napajännite laskee, mutta nimellistaajuus säilyy, ottaa moottori edelleen saman pätötehon lisääntyvillä häviöillä lisättynä. Nimittäin taajuuden säilyessä ja jännitteen laskiessa kasvaa virta oikosulkumoottorissa pienillä muutoksilla. Nopeushan säilyy ja akselimomentti. Isoilla muutoksilla kippaa eikä tarkastelu ole enää sama. Tuo virran nousu tarkoittaa magnetoinnin lisääntymistä oikosulkumoottorissa eli loistehon kasvua. Loistehon tuottaa generaattori kasvaneena virtana. Lisäpätötehoa tarvitaan vain lisääntyneisiin johdin- ja rautahäviöihin. Ideaalisissa käytöissä ei pätöteho muuttuisi miksikään.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877
Paul M
Ota nyt huomioon, että tässä tahtikone on kiinni jäykässä jakeluverkostossa. Yksinään käyvälle koneelle tarkastelu ei toimi näin.

Tietenkin otan, mutta edelleenkin siinä säädetään pyörimisnopeutta eli taajuutta (jota käsittääkseni myös mitataan), se että nopeuden ylläpitäminen pyörittävän koneen tehoa säätämällä aiheuttaa sitten sen vääntömomentin muuttumisen on asia erikseen.

Syy ja seuraussuhteet on syytä pitää loogisessa järjestyksessä, jos suinkin mahdollista. Yhtäkkiä ei ainakaan tule mieleen mitään dynaamista tapausta missä säädettäisiin momenttia suoraan. Koneen kuoromitustesteissä kun halutaan mittaustuloksia tehdä tosin mitataan kierroslukua annetulla momentilla, mutta se ei sovellu tähän tapaukseen.

Edit: Saattaahan se tosin olla että kun mitataan virtaa ja jännitettä niin saadaan sen perusteella laskettua momentti, joka tarvitaan tiaajuuden ylläpitämiseksi ja ehkä tässä mielessä säädetään momenttia, mutta kyllä kait käytännössä kuitenkin säädetään tehoa säilyttäen pyörimisnopeus vakiona ja momentti muuttuu siinä ohessa.

Meneekö edes sukat oikein päin? Jos kierrokset notkahtavat, muuttuu taajuus ja jännite ja jos siten virta kasvaa niin pian nousee savu.

Jos suunnittelee käyttöön, on se määriteltävä ja sen mukaan laitteisto varmuusvaroin.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
David
Paul M
Ota nyt huomioon, että tässä tahtikone on kiinni jäykässä jakeluverkostossa. Yksinään käyvälle koneelle tarkastelu ei toimi näin.

Tietenkin otan, mutta edelleenkin siinä säädetään pyörimisnopeutta eli taajuutta (jota käsittääkseni myös mitataan), se että nopeuden ylläpitäminen pyörittävän koneen tehoa säätämällä aiheuttaa sitten sen vääntömomentin muuttumisen on asia erikseen.

Syy ja seuraussuhteet on syytä pitää loogisessa järjestyksessä, jos suinkin mahdollista. Yhtäkkiä ei ainakaan tule mieleen mitään dynaamista tapausta missä säädettäisiin momenttia suoraan. Koneen kuoromitustesteissä kun halutaan mittaustuloksia tehdä tosin mitataan kierroslukua annetulla momentilla, mutta se ei sovellu tähän tapaukseen.

Edit: Saattaahan se tosin olla että kun mitataan virtaa ja jännitettä niin saadaan sen perusteella laskettua momentti, joka tarvitaan tiaajuuden ylläpitämiseksi ja ehkä tässä mielessä säädetään momenttia, mutta kyllä kait käytännössä kuitenkin säädetään tehoa säilyttäen pyörimisnopeus vakiona ja momentti muuttuu siinä ohessa.




Ota vielä huomioon se vaihekulma. Täysin synkronissa pyörivä tahtikone on tyhjäkäyvä. Sen ankkurin magneetti kiertää täsmälleen seuraten siirtoverkon jännitteen luomaa magneettikenttää staattorissa. Tehoa ei siirry mihinkään. Kun momenttia sitten tuodaan akselille ja akselia pyritään siirtämään eteenpäin (generaattorimoodi), tekee kone työtä. Tuo vipuaminen on sitä vaihekulmaa, jolla energia siirtyy akselilta ylämäkeen. Taajuutta ei nosteta vaan viedään akselia hieman "eteenpäin" edelleen synkronissa verkon kanssa. Näin siis jäykän siirtoverkon tapauksessa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877
Paul M
Ota vielä huomioon se vaihekulma. Täysin synkronissa pyörivä tahtikone on tyhjäkäyvä. Sen ankkurin magneetti kiertää täsmälleen seuraten siirtoverkon jännitteen luomaa magneettikenttää staattorissa. Tehoa ei siirry mihinkään.

No ei muutoin kuin että on ne massat pitäneet siihen vauhtiin kiihdyttää. Sehän on tässä kiihtymisvaiheessa (eli hetkelllisesti) osa verkon kuormaa. Tyhjäkäynnillä vain tyhjäkäyntikuormaa eli pyörimisestä johtuvien häviöiden voittamista. Lisäksi pyörimissuunta on (tällaisena moottorina) päinvastainen kuin generaattorina, jos vaiheiden järjestys pidetään samana.

Paul M
Kun momenttia sitten tuodaan akselille ja akselia pyritään siirtämään eteenpäin (generaattorimoodi), tekee kone työtä. Tuo vipuaminen on sitä vaihekulmaa, jolla energia siirtyy akselilta ylämäkeen. Taajuutta ei nosteta vaan viedään akselia hieman "eteenpäin" edelleen synkronissa verkon kanssa. Näin siis jäykän siirtoverkon tapauksessa.
En puhunutkaan taajuuden nostamisesta vaan tehon nostamisesta. Teho on momentin ja pyörimisnopeuden tulo. Minulle tuo momenti on vain staattinen suure, vierastan sen käyttöä säädettävänä muuttujana. Siksi näen asian niin että generaattorin (syöttö)tehoa muutetaan, jolloin tietysti pyörimisnopeuden eli taajuuden pysyessä samana momenttikin muuttuu. Voihan sen toki generaatorin kannalta ajatella niin että sen momenttia muutetaan, mutta se vaatii kuitenkin sen säätävän elementin tehon muuttamista. Eli siis säädetään syötettyä energiamäärää aikayksikköä kohden.

Entisessä Neuvostoliitossakin vääntöä varmaan löytyi tarpeeksi mutta tehoa ei ollut riittävästi, siksi siellä oli aina kaupan hyllyt tyhjinä

Edit: Tuli vielä mieleen tuosta momentista, että jos sanotaan että pätötehoa säädetään momenttia muuttamalla niin se kuulostaa vähän samalta asialta kuin sanottaisiin että pätötehoa säädetään generaattorin akselin jännitystilaa muuttamalla. Eli siis käsitteen staattisesta luonteesta johtuen vierastan tuota mometin käyttöä tässä yhteydessä, vaikka ymmärränkin mitä sillä tarkoitetaan. Aluksi se kuitenkin hämäsi ja siksi sitä siis kritisoin (eli kun en nähnyt että mitä tekemistä sillä on tehokertoimen kanssa).

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Miten niin pyörimissuunta on eri moottorina ja generaattorina?

Ja parasta vain lakata vierastamatta momenttia. Pätöteho kun vain nyt sattuu olemaan sekä moottori- että generaattorikäytössä momentin ja kulmanopeuden tulo.

Eikä tahtikoneilla muuteta taajuutta vaan vaihekulmaa kun pätötehoa muutetaan. Mutta jos ollaan pedantteja, niin pienimmälläkin tahtigeneraattorilla nostetaan oikeasti taajuutta, kun pätötehoa lisätään tuon koneen kautta. Nimittäin kaikki valtakunnan pyörivät moottorit saavat hieman isompaa taajuutta tuon momentin noston jälkeen, mikäli kaikki muut valtakunnan generaattorit antavat täsmälleen samaa pätötehoa. Synkroninopeus jakeluverkossa myös nousee eli edelleen pelataan vain vaihekulmalla.

Taajuuspoikkeamaa tulee siirtoverkostoon oikeasti tehon nostoista ja laskuista. Katso Finngridin sivuilta. Taajuuspoikkeama korjataan pitkällä aikavälillä tarkasti nollaksi. Tästä syystä verkkosähköön kytketyt synkronikellot käyvät esimerkiksi vuositasolla varsin tarkasti. Tällaisia synkronikelloja olivat ennenwanhaan tariffikellot ja on synkronikelloja vielä paljon sähkökeskuksissa ohjaamassa vaikka sähkölukkoja. Kellot korvautuvat vähitellen kideohjatuilla elektronisilla kelloilla, joista hienoimmat taasen tarkennetaan radion aikamerkeistä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877
Paul M
Miten niin pyörimissuunta on eri moottorina ja generaattorina?

No jos generaattori kytketään verkkoon ilman voimakonetta, niin eiköhän se verkko lähde kiertämään sitä generaattoria eri suuntaan kuin mitä sen voimakoneen pitää pyöriä. Siis jos se on generaattoriksi muutoin kytketty. Täytyyhän sen generaattorin staattorin virran synnyttää se vastamomentti, joka voimakoneen on voitettava. Jos staattorissa kerran kulkee tyhjäkäyntivirta niin luulisi sen olevan päinvastainen kuin generoitu virta (en tosin ole tästä aivan varma).

Paul M
Ja parasta vain lakata vierastamatta momenttia. Pätöteho kun vain nyt sattuu olemaan sekä moottori- että generaattorikäytössä momentin ja kulmanopeuden tulo.
Eikä tahtikoneilla muuteta taajuutta vaan vaihekulmaa kun pätötehoa muutetaan.

Näistä asioista olemme olleet koko ajan samaa mieltä. Olevan vain kritisoinut sitä että momentti säätyy (sen voimakoneen mikä sitten ikinä onkaan) tehoa muuttamalla eikä päinvastoin. Generaattorin teho toki muuttuu siinä samalla. Generaattori ikäänkuin pyytää momenttia johon voimakoneen on vastattava tehosäädöllä, kun se pyörimisnopeus on pysyttävä kohtullisen tarkkaan vakiona.

Paul M
Mutta jos ollaan pedantteja, niin pienimmälläkin tahtigeneraattorilla nostetaan oikeasti taajuutta, kun pätötehoa lisätään tuon koneen kautta. Nimittäin kaikki valtakunnan pyörivät moottorit saavat hieman isompaa taajuutta tuon momentin noston jälkeen, mikäli kaikki muut valtakunnan generaattorit antavat täsmälleen samaa pätötehoa.
Ei kait nyt sentään, kyllä minun käsitykseni on se että sen generaattorin jännitteen tuottama staattorivirta vaatii enemmän vääntöä siltä koneelta tuolla taajuudella ja sillä siisti.

Paul M
Synkroninopeus jakeluverkossa myös nousee eli edelleen pelataan vain vaihekulmalla.
Tässä puhutaan korkeintaan näennäisestä vaihekulmasta. Ei kait vaihekulmalla ole merkitystä muussa mielessä kuin verkkoa kuormittavien komponenttien osalta - eli kokonaisuutena siis verkon impedanssilla el onko se reaktanssi induktiivinen vai kapasitiivinen. Käytännössähän se on joka tapauksessa jossain määrin induktiivinen.

Paul M
Taajuuspoikkeamaa tulee siirtoverkostoon oikeasti tehon nostoista ja laskuista. Katso Finngridin sivuilta.

Tietenkin tulee kun kuormitus muuttuu ja tehokompensaatiota saadaan viiveellä. Yksittäisen generaattorin kohdalla verkon kuormituksen lisääntyminen (eli verkon impedanssin pieneneminen) näkyy staattorivirran kasvuna joka joka pyrkii hidastamaan roottorin pyörimistä koska sen vastamomentti pyrkii kasvamaan suuremmaksi kuin voimakoneen tuottama momentti sen hetkisillä säädöillä. Tehon nosto voimakoneelta vaatii aina jonkin ajallisen viiveen jonka ajan taajuus jää vajaaksi tai päinvastaisessa tapauksessa jos momentin tarve pienenee niin kierrosluku pyrkii aikaisemmalla teholla ylittymään.

Huom. voimakoneen tehon nosto ei sinällään tarkoita samaa kuin pyörintänopeuden nosto, se muuttuuko pyörimisnopeus riippuu sen kuormittavan koneen (tässä tapauksessa generaattorin) vastamomentin suuruudesta. Koska pyörintänopeus ei saisi muuttua, niin vain akseliin vaikuttava vääntömomentti (ja sitä kautta myös sen jännitys) muuttuu. Itse asiassa siis myös jännitysvärähtely aiheuttavat pientä turbulenssia pätötehoon. Joku voisi siis väittää että generaattorin akselin jännitystilan muutoksilla muutetaan pätötehoa. Suurin piirtein yhtä järkevä peruste käyttää seurausta syynä, kuin momentinkin tapauksessa.

Generaattorin tuottama pätöteho kyllä muuttuu kun sen akselin vääntömomentti muuttuu jos kierrosnopeus pysyy vakiona, se on totta.

David
Seuraa 
Viestejä8877
ovolo
Ei millään pahalla, mutta ehkä Davidilla on moottoriasioiden sisäistäminen vähän samalla tolalla, kuin toisessa ketjussa induktanssin energiat ja resonanssit....

Ei millään pahalla, mutta ole aika lailla asiantuntija näissä asioissa. Sen vuoksi tuo terminologinen raiskaaminen häiritseekin. Sähkötekniikkaan liittyviin asioihin liittyen on kyllä vielä opettelemista sen myönnän, mutta enpä tässä muuten jauhaisikaan tästä asiasta.

Ongelma tässä keskutselussa liittyy oikeastaan siihen, että vaikuttaa siltä ettei vastapuoli oikein ymmärrä mitä olen ajanut takaa. Kaikista asiakohdista olemme käytännössä samaa mieltä, mutta käsitteiden osalta tuntuu olevan pientä erimielisyyttä.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Jos nyt vielä kuvaan, mitä tilanteessa minun mielestäni tapahtuu.

Oleteaan että tilanne hetkellä nolla on tasapainossa eli verkon kuomitus ja syötetty teho ovat tasapainossa. Eri vaiheiden välissä on vakiokuormat.

Näin ollen generaattoria pyöritetään vakioteholla vakiopyörimisnopeudella, jolloin tietysti myös vääntömomentti on vakio.

Verkkoon tulee johonkin kohtaan uusi kuorma jo siinä ennestään olevien kuormien rinnalle, eli kokonaisimpedanssi laskee, josta seuraa että virta kasvaa jännitteen pyrkiessä pienemään.

Lisääntyvä virta aiheuttaa genertaattorin akselille sen pyörimissuuntaa vastaan olevan vääntömomentin lisääntymisen, joka on kompensoitava nostamalla vastaavasti generaattoria käyttävän koneen tehoa, jotta momentit saadaan tasapainoon ja kierrosluku palautettua alkuperäiselle tasolleen.

Näin verkko on taas tasapainossa tuoton ja kulutuksen suhteen, eli sen jännite ja taajuus palautettu määrätylle tasolle.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Eikö tuollainen kolmivaihegeneraattori voida periaatteessa tahdistaa siten kytketään kahden vaiheen kytkentä aluksi ristiin, jolloin se lähtee pyörimään moottorin tavoin samaan suuntaan kuin se generaattorina pyörisi. Kun vakaa pyörimisnopeus on saavutettu, kytketään ulkopuolien voiman tuotto ja vaihdetaan vaiheet takaisin alkuperäiseksi generaattorikytkennäksi.

Sitten vain odotetaan, että pahaa aavistamaton asentaja tulee tekemään hommia kantaverkosta irrottamalleen muuntajalle

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

David: "No jos generaattori kytketään verkkoon ilman voimakonetta, niin eiköhän se verkko lähde kiertämään sitä generaattoria eri suuntaan kuin mitä sen voimakoneen pitää pyöriä. Siis jos se on generaattoriksi muutoin kytketty. Täytyyhän sen generaattorin staattorin virran synnyttää se vastamomentti, joka voimakoneen on voitettava. Jos staattorissa kerran kulkee tyhjäkäyntivirta niin luulisi sen olevan päinvastainen kuin generoitu virta (en tosin ole tästä aivan varma)."

Verkko pyörittää aivan samaan suuntaan konetta sekä että. Tahtigeneraattorilla ja tahtimoottorilla ei ole teoreettista eroa. Tahtikone voi toimia sekä moottorina että generaattorina. Ja näin niitä käytetäänkin esimerkiksi pumppuvoimalaitoksissa.

En nyt tajua koko vänkäämistä. Asian perusta on hyvin selkeä. Miksi lähestyä asiaa nurjasti kiertoteitten kautta ja tehdä ongelmaa asiasta, jossa ei ole ongelmaa.

Tahtikoneteoriat ovat aivan päteviä perinteisinä.

Tahtikoneita käynnistetään kahdella tavalla. Joko apumoottorilla tahtiin tai oikosulkumoottorina. Viimemainituilla on sen verran häkkikäämitystä, että roottori lähtee pyörimään ja saavuttaa lähes tahtinopeuden. Pienen jättämän kykenee voimakas kytkentävirta poistamaan eli verkko vetää väkisin roottorin synkroninopeuteen ja pyörintä lukittuu verkon taajuuteen. Moottoreita ei voi käynnistää kuormitettuna, koska häkkikäämitys ja apumoottorit eivät ole tehokkaita. En muuten tiedä miten niitä sitten kytketään kuormaan kiinni täydessä vauhdissa. Generaattoreita taasen voidaan pyörittää tahtinopeuteen voimanlähteellä kuten vesiturpiinilla ja voidaan siten tahdistaa lähes synkroninopeudessa. Tahdistaminen vaatii pientä eroa nopeuksissa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877
Paul M
Verkko pyörittää aivan samaan suuntaan konetta sekä että.

Niin mutta jos meinataan samalla pyörimisnopeudella työntää energiaa verkkoon päin kuin millä se verkko pyörittää konetta, niin sen koneen pitää pyöriä samalla nopeudella toiseen suuntaan.

Jos se kone on kytkettynä verkkon ja estetään pyörimästä niin silloin se on vain induktiivinen reaktanssi eikä mitään muuta ja siitä syntyy sitten sähköisiä häviöitä ko. impedanssin mukaan. Jos sen taas annetaan pyöriä vapaasti verkon mukana niin häviöitä tulee vain kitkasta,ym. mekaanisisista häviöistä.

Näinhän sen täytyy olla (nyt tarkemmin harkittuna) eikö vain.

En nyt tajua koko vänkäämistä. Asian perusta on hyvin selkeä. Miksi lähestyä asiaa nurjasti kiertoteitten kautta ja tehdä ongelmaa asiasta, jossa ei ole ongelmaa.

Niin siis minähän kritisoin vain käytettyä terminologiaa, en itse asiaa. Eli moitin sitä että suhteellisen yksinkertainen asia oli tehty sekavaksi käyttämällä käsitteitä nurinkurisesti.

Mutta annetaan olla - jos kerran yleinen käsitys on että momentti on se jota muutetaan niin olkoon sitten niin. Oma näkemykseni on että se momentti ja pätöteho (molemmat) muuttuvat muuttamalla pyörittävän koneen tehoa, mutta se siitä.

Tarkennan vielä että olen tässä yhteydessä puhunut koko ajan tahtigeneraattoreiden pätötehon säädöstä. Eoätahtikoneissahan on jonkinlaista liukumaa (jättämää) niiden keskinäisten kenttien suhteen ja siltä osin asia lienee hieman monimutkaisempi.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat