Sivut

Kommentit (77)

David
Seuraa 
Viestejä8877
Paul M
Tahtikoneita käynnistetään kahdella tavalla. Joko apumoottorilla tahtiin tai oikosulkumoottorina. Viimemainituilla on sen verran häkkikäämitystä, että roottori lähtee pyörimään ja saavuttaa lähes tahtinopeuden.

Niin mutta eiköhän se vaadi kahden vaiheiden vaihtamista keskenään, jotta se lähtee työntämään virtaa verkkoon eikä päinvastoin.

Paul M
Pienen jättämän kykenee voimakas kytkentävirta poistamaan eli verkko vetää väkisin roottorin synkroninopeuteen ja pyörintä lukittuu verkon taajuuteen. Moottoreita ei voi käynnistää kuormitettuna, koska häkkikäämitys ja apumoottorit eivät ole tehokkaita. En muuten tiedä miten niitä sitten kytketään kuormaan kiinni täydessä vauhdissa.

Näin on. Eiväköhän ne vauhdista hakeudu verkon tahtiin pikku hiljaa suuntaan tai toiseen.

Paul M
Generaattoreita taasen voidaan pyörittää tahtinopeuteen voimanlähteellä kuten vesiturpiinilla ja voidaan siten tahdistaa lähes synkroninopeudessa. Tahdistaminen vaatii pientä eroa nopeuksissa.

Eli siis verkko vetää tässäkin generaattorin mukaansa.

Asiaanhan vaikuttaa staattorikäämien geometrinen sijoittelu suhteessa pyörimissuuntaan ja toisiinsa, eli käämit täytyy olla vaiheittain keskenään oikeassa järjestyksessä (120 asteen kulmassa). Vajaan kierroksen aikanahan saavutetaan silloin se tilanne että R, S ja T ovat oikeassa suhteessa verkon jaksoon / roottoriin nähden ja siihen ne "naulaantuvat".

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31950
David
Paul M
Tahtikoneita käynnistetään kahdella tavalla. Joko apumoottorilla tahtiin tai oikosulkumoottorina. Viimemainituilla on sen verran häkkikäämitystä, että roottori lähtee pyörimään ja saavuttaa lähes tahtinopeuden.

Niin mutta eiköhän se vaadi kahden vaiheiden vaihtamista keskenään, jotta se lähtee työntämään virtaa verkkoon eikä päinvastoin.



Ei vaadi. Teho kulkee verkkoon päin, jos roottori on tyhjäkäyntiaseman "edellä" tahtikoneella tai pyörii hieman kenttää nopeammin epätahtikoneella ja päinvastoin. Jos kenttä pyörii toiseen suuntaan kuin roottori, sulakkeet palavat ja toimintasavua vapautuu komponenteista.

Näin on. Eiväköhän ne vauhdista hakeudu verkon tahtiin pikku hiljaa suuntaan tai toiseen.



Ei pikku hiljaa vaan väkivaltaisesti repäisten. Siihen liittyy rajuja momentti ja virtapiikkejä, jotka voivat rikkoa mekaniikkaa tai sähkötekniikkaa. Jos ei muuta niin sulakkeita.

Paul M
Generaattoreita taasen voidaan pyörittää tahtinopeuteen voimanlähteellä kuten vesiturpiinilla ja voidaan siten tahdistaa lähes synkroninopeudessa. Tahdistaminen vaatii pientä eroa nopeuksissa.

Eli siis verkko vetää tässäkin generaattorin mukaansa.



Vetää, mutta jos nopeusero on iso tai vaihe väärä, prosessi on väkivaltainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
David
Seuraa 
Viestejä8877
Neutroni
Ei vaadi. Teho kulkee verkkoon päin, jos roottori on tyhjäkäyntiaseman "edellä" tahtikoneella tai pyörii hieman kenttää nopeammin epätahtikoneella ja päinvastoin. Jos kenttä pyörii toiseen suuntaan kuin roottori, sulakkeet palavat ja toimintasavua vapautuu komponenteista.

Niin mutta jos se generaattori käynnistetään oikosulkumoottorina (kytkentää muuttamatta), niin eikö se kenttä juuri silloin pyöri väärään suuntaan generaattorikäyttöä ajatellen. Verkon kannaltahan tuo moottorin olemassaolo ei tällöin edes näy (muutoin kun mekaanisten häviöiden osalta). Jos sitä sitten aletaan ulkoisella moottorilla pyörittämään samaa vauhtia samaan suuntaan kuin mihin verkko sitä jo pyörittää, niin eihän siihen mitään tehoakaan tarvitse kohdistaa - höh?

Generaatoria käyttävän koneen tehtävänä on käsittääksen ensin voittaa se vastamomentti jonka verkko siihen generaattoriin kohdistaa ja lisäksi vielä saada se pyörimään oikeassa nopeudella ja tietysti myös tahdissa, jotta se puskee energiaa verkkoon eikä ole pelkkä impedanssi sen verkon kannalta.

Kuinka tämä ei olisi näin, en voi käsittää.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31950
David
Niin mutta jos se generaattori käynnistetään oikosulkumoottorina (kytkentää muuttamatta), niin eikö se kenttä juuri silloin pyöri väärään suuntaan generaattorikäyttöä ajatellen. Verkon kannaltahan tuo moottorin olemassaolo ei tällöin edes näy (muutoin kun mekaanisten häviöiden osalta). Jos sitä sitten aletaan ulkoisella moottorilla pyörittämään samaa vauhtia samaan suuntaan kuin mihin verkko sitä jo pyörittää, niin eihän siihen mitään tehoakaan tarvitse kohdistaa - höh?



Epätahtikonetta pitääkin pyörittää hieman kenttää nopeammin. Generaattorikäytössä epätahtikone pyörii muutamaa prosenttia kenttää nopeammin.

Generaatoria käyttävän koneen tehtävänä on käsittääksen ensin voittaa se vastamomentti jonka verkko siihen generaattoriin kohdistaa ja lisäksi vielä saada se pyörimään oikeassa nopeudella ja tietysti myös tahdissa, jotta se puskee energiaa verkkoon eikä ole pelkkä impedanssi sen verkon kannalta.

Kuinka tämä ei olisi näin, en voi käsittää.




Yritä saada haltuusi joku alan oppikirja. Muistan joskus nähneeni ihan tavallisissa kirjastoissa jotain ikivanhoja suomenkielisiä kirjoja. Jonkin korkeakoulun kurssiprujutkin olisivat valaisevia.

David
Seuraa 
Viestejä8877
Neutroni
Yritä saada haltuusi joku alan oppikirja. Muistan joskus nähneeni ihan tavallisissa kirjastoissa jotain ikivanhoja suomenkielisiä kirjoja. Jonkin korkeakoulun kurssiprujutkin olisivat valaisevia.

Voi prkl. Tuossahan tuo on luentomateriaalissa sanottuna. Nyt sen sitten tajusinkin muutenkin miten homma pitää ajatella. Eli jos tuota generaatoria ajatellaan ikäänkuin pumpuna vesijohdossa johon jo muut pumput pumpaavat edestakaisen virran, niin se lisäpumppu pitää tietystiti kytkeä ajoittaen niin että se sykkii aina samaan suuntaan kuin se olemassaoleva vesivirtakin olisi antaen kuitenkin omalta osaltaan lisävauhtia sille vedelle suunnan vaihdellessa samassa rytmissä.

Jos taas halutaan ottaa tuosta edestakaisin sykkivästä virrasta energiaa ulos niin kääntäen, eli se edestakainen syke muutetaan ikäänkuin myötäkarvauksella pyörimisliikkeeksi.

Näin karrikoidusti.

David
Seuraa 
Viestejä8877

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... %B6njakelu

Sähköverkon taajuuden lasku normaalista 50 Hz arvosta tällaisessa tilanteessa johtuu siitä, että kulutuksen ollessa liian suuri generaattoria jarruttavat sähköiset voimat ovat suurempia kuin generaattoria pyörittävän turbiinin voima. Tällöin turbiinin tehoa automaattisesti lisätään lisäämällä turbiinia pyörittävän turbiinin läpi kulkevan höyryn määrää tai vesivoimalaitoksella vesiturbiinin läpi kulkevan veden määrää.

Kaikkien voimalaitosten generaattorit eivät kuitenkaan osallistu automaattiseen säätöön. Jos tehon lisäys ei onnistu, niin kulutusta on kytkettävä irti. Jos tasapainoa ei sittenkään saavuteta, niin verkon taajuuden laskettua riittävästi generaattoreita alkaa automaattisesti kytkeytyä irti verkosta ja tästä seuraa häiriö ja sähkönjakelun keskeytys joillain alueilla, kun tuotantoa ei ole. Häiriötilanteissa voi myös jännite laskea. Niillä alueilla, joilla on tuotannon ja kulutuksen tasapaino, sähkönjakelu jatkuu normaalisti.




No tuossa nyt on joka tapauksessa tuohon säätöön asia kerrottu kuten minä sen ymmärrän, eli tehoa säädetään, joka tietysti vaikuttaa siihen momenttiin sitten.

Hyvä kun tuli kuitenkin tuo generaattorin ja sähkömoottorin toiminta verkkoon liitettynä esille, koska muutoin olisi tilanteesta jäänyt pahasti väärä käsitys. Siinä suhteessa olin hakoteillä.

David
Seuraa 
Viestejä8877

Yksi tyhmä kysymys vielä, mikä (sähkö)kenttä synnyttää loisvirran, vaikkapa nyt muuntajan tapauksessa, sehän on generaattorin sähkökentän suhteen lähes 90 asteen kulmassa. Virtahan ei kulje ilman kenttää, loisvirta siis liittyy ilmeisesti siihen että magneettikentät vuorovaikuttavat liikkuvan varauksen synnyttämän magneettikentän kanssa.

Jatkokysymyksenä voisi esittää, liittyen tähän tilanteeseen:

Muuntaja ottaa niin suuren tyhjäkäyntivirran, että sen synnyttämä magneettivuo saa aikaan 220 V suuruisen vasta-smv:n, joka kumoaa muuntajaan johdetun 220 V jännitteen.

Siis virta joka syntyisi aiheuttaa vastajännitteen joka estää mitään tapahtumasta. Kumminkin magneettikenttä muodostuu? Vai pitääkö nyt ajatella niin että tuo magneettivuon muodostuminen tapahtuu sen neljännesjakson aikana?

Lähinnä tulee mieleen koira joka ajaa häntäänsä takaa.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6915
David
Yksi tyhmä kysymys vielä, mikä (sähkö)kenttä synnyttää loisvirran, vaikkapa nyt muuntajan tapauksessa, sehän on generaattorin sähkökentän suhteen lähes 90 asteen kulmassa. Virtahan ei kulje ilman kenttää, loisvirta siis liittyy ilmeisesti siihen että magneettikentät vuorovaikuttavat liikkuvan varauksen synnyttämän magneettikentän kanssa...

...Siis virta joka syntyisi aiheuttaa vastajännitteen joka estää mitään tapahtumasta. Kumminkin magneettikenttä muodostuu? Vai pitääkö nyt ajatella niin että tuo magneettivuon muodostuminen tapahtuu sen neljännesjakson aikana?

Lähinnä tulee mieleen koira joka ajaa häntäänsä takaa.




Parempi puhua vain jännitteestä, eikä sähkökentästä, kun sähkömoottorin tapauksessa ei mitään merkittäviä sähkökenttiä siihen synny.

Nythän on niin, että kun kelassa kulkee virta, se synnyttää magneettikentän. Magneettikentän voimaviivat kulkevat myös sen kelan kautta, joka synnyttää sen kentän. Induktiolain mukaan syntyy siis kelan magneettivuon muuttuessa (virtaa kytkettäessä ja katkaistaessa ja vaihtovirralla jatkuvasti) myös tässä kelassa sähkömotorisen voima (smv). Tätä kutsutaan itseinduktion smv:ksi (back emf) Toisinsanoen kun kelaan kytketään jännite, se synnyttää vastajännitteen, joka pyrkii vastustamaan virran muutoksia kelassa.

Alkuperäisen ensiökentän hävitessä (virta katkaistaan kelasta), pyrkii itseinduktio pitämään sitä yllä, joten itseinduktiojännitteen suunta on tällä hetkellä sama, kuin oli ensiökentän aihettama jännite.

Itseinduktion smv aihettaa myös virran kululle (jännitteeseen verrattuna) tietyn viiveen eli sen 90 asteen vaihesiirron, eli virta on 90 astetta jäljessä jännitteestä. Vaihtovirralla ilmiö on voimassa koko ajan, eikä vain neljännesjakson aikana.

Magneettikentän muodostava virta on loisvirtaa, eikä se siis kuluta tehoa. Käytännössä tehoa tietysti kuluu rautahäviöihin ja kelan ohmisiin häviöihin, eli käytännössä virran ja jännitteen vaihesiirto on pienempi kuin tuo 90 astetta. Tehoa alkaa kulua vasta sitten, jos magneettikentästä otetaan tehoa ulos.

Olen huomannut, että sinulla on todella erikoinen ajattelutapa, joka estää asioiden sisäistämistä. Vai luuletko, että kaikki oppikirjojen tekijät ovat ajatelleet asioita virheellisesti?

David
Seuraa 
Viestejä8877
ovolo
Parempi puhua vain jännitteestä, eikä sähkökentästä, kun sähkömoottorin tapauksessa ei mitään merkittäviä sähkökenttiä siihen synny.

Ulkoinen sähkökenttähän siihen nimenomaan vaikuttaa, sen on saanut aikaan generaattori joka toiseen suuntaan pyrkii "imemään " elektroneja ja toiseen suuntaan "työntämään" elektroneja. Näiden erisuuntaisten voimien erotus on juuri se sähkökenttä. Vaihtojännitelähteessä tuo kentän suunta tietysti vaihtelee, pyörivässä systeemissä sinikäyrän muotoa noudatellen.Tämä on se premissi eli lähtökohta koko tarkastelulle.

ovolo
Nythän on niin, että kun kelassa kulkee virta, se synnyttää magneettikentän. Magneettikentän voimaviivat kulkevat myös sen kelan kautta, joka synnyttää sen kentän. Induktiolain mukaan syntyy siis kelan magneettivuon muuttuessa (virtaa kytkettäessä ja katkaistaessa ja vaihtovirralla jatkuvasti) myös tässä kelassa sähkömotorisen voima (smv). Tätä kutsutaan itseinduktion smv:ksi (back emf) Toisinsanoen kun kelaan kytketään jännite, se synnyttää vastajännitteen, joka pyrkii vastustamaan virran muutoksia kelassa.

Näin on. Mitä eroa on jos sanotaan että pyrkii vastustamaan tai estää. Jos vastustus on yhtä suurta kuin pakottaminen niin mitäänhän ei pääse tapahtumaan. Häviöllisessä tilanteessa tietenkään vastustus ei voi yhtä suurta ollakaan, mutta entä jos kyseessä olisi ideaalitapaus, eli käytännössä suprajohtava kela.

ovolo
Alkuperäisen ensiökentän hävitessä (virta katkaistaan kelasta), pyrkii itseinduktio pitämään sitä yllä, joten itseinduktiojännitteen suunta on tällä hetkellä sama, kuin oli ensiökentän aihettama jännite.

Jep.

ovolo
Itseinduktion smv aihettaa myös virran kululle (jännitteeseen verrattuna) tietyn viiveen eli sen 90 asteen vaihesiirron, eli virta on 90 astetta jäljessä jännitteestä. Vaihtovirralla ilmiö on voimassa koko ajan, eikä vain neljännesjakson aikana.

Niin se magneettivuon energia tuottaa virtaa siinä vaiheessa kun se ulkoisen jänniteen suunta vaihtuu, prosessi vain piätisi päästä ensin liikkeelle. Eikä se voi tapahtua jos vastavoima on yhtä suuri kun pakottava voima, jonkinlainen viive sen vastavoiman osalta on ainakin oltava. Jos tuollainen viive on, niin kuinka suuri se viive on ja mistä se johtuu.

ovolo
Magneettikentän muodostava virta on loisvirtaa, eikä se siis kuluta tehoa. Käytännössä tehoa tietysti kuluu rautahäviöihin ja kelan ohmisiin häviöihin, eli käytännössä virran ja jännitteen vaihesiirto on pienempi kuin tuo 90 astetta. Tehoa alkaa kulua vasta sitten, jos magneettikentästä otetaan tehoa ulos.

No ei se loisvirtakaan tyhjästä synny, jostain se potku tai impulssi sillekin tulee, vaikka se ei sitten jatkuvassa tilanteessa kulutakaan tehoa muuta kuin siirtohäviönä ja lämpiämisen aiheuttamana resistiivisyyden lisääntymisen kautta myös pätötehohäviöiden lisääntymisenä.

ovolo
Olen huomannut, että sinulla on todella erikoinen ajattelutapa, joka estää asioiden sisäistämistä. Vai luuletko, että kaikki oppikirjojen tekijät ovat ajatelleet asioita virheellisesti?

Olen huomannut että asiat ovat näennäisesti jatkuvassa tilanteessa / matemaattisesti ok, mutta se perimmäinen totuus on jotenkin hakusessa. Ei pattitilanteesta päästä shakissakaan mihinkään.

Tuosta jää jotenkin sellainen vaikutelma, että jos häviöitä ei olisi niin mitään ei voisi tapahtuakaan ja siihen en jaksa oikein uskoa.

Edit: Kondensaattorin osallahan tilanne on päivänselvä, koska ulkoisen jännitteen vaikuttaessa kondensaattorin yli se voi kuitenkin varautua vain tietyllä nopeudella (ei vesisäiliötäkään täytetä hetkessä) tällöin sen vastakentän (vesisäilössä vastapaineen) muodostuminen kestää joka tapauksessa tietyn ajan joten se raahaa sen vastajännitteen osalta perässä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6915

Kyllä siellä verkon navoissa tarjotaan jännitettä eli potentiaalieroa. Johtimien pinta-alat taajuuteen verrattuna ovat niin pienet, ettei merkittävää sähkökenttää synny, eikä po. moottorin yhteydessä ole viisasta puhua sähkökentästä, eikä moottorin toiminnalla ja sähkökentällä ole käytännössä mitään yhteyttä. Sähkökentällähän ymmärretään tilannetta, jossa sähkökentän voimaviivat kulkevat potentiaalierojen välillä. 50Hz jännitteellä pitäisi olla pinta-alaltaan isot levyt lähellä toisiaan, että merkittävä sähkökenttä muodostuisi. Sähkökenttää löytyy esim. kondensaattorin napojen välistä. Tämä sähkökentän sotkeminen joka paikkaan on yksi niistä kummallisuuksista ajattelutavassasi.

Mitä eroa on jos sanotaan että pyrkii vastustamaan tai estää. Jos vastustus on yhtä suurta kuin pakottaminen niin mitäänhän ei pääse tapahtumaan.



On väärin myös olettaa, että kun kelassa kulkee magneettikenttää ylläpitävä virta, niin mitään ei tapahdu. Virran ja jännitteen välillä vain on tuo 90 asteen vaihe-ero. Eli kyllähän siellä se magnetointivirta kuitenkin kulkee.

Sama, jos väittäisit johtaessasi kondensaattorin läpi vaihtovirtaa, ettei mitään tapahdu ja sähkökenttä levyjen välillä muodostuu tyhjästä. Tämä on analoginen tapaus magneettikentän tapaukselle, virta vain on 90 astetta edellä jännitteestä.

En nyt viitsi jauhaa enempää, koska jankkaus todennäköisesti ei johda mihinkään. Kirjastot on kyllä täynnä hyviä kirjoja, jossa nämä asiat selvitetään joko populaarisesti tai tieteellisen tarkasti ja matemaattisesti. Minä en ole matemaatikko, vaikkakin ymmärrän nuo ilmiöt riittävän hyvin, joten jätän tuon tarkemman asioiden selvittämisen muiden huoleksi.

David
Seuraa 
Viestejä8877
ovolo
Tämä sähkökentän sotkeminen joka paikkaan on yksi niistä kummallisuuksista ajattelutavassasi.

Kyllä minä sen asian varsin hyvin tiedän että sähkömoottorin toiminta perustuu magneettikenttiin, mutta niitä magneettikenttiä nyt vain ei ole olemassa ilman jonkinlaista sähkökenttää, joka on synnyttänyt sen virran, joka on synnyttänyt sen (vasta)magneettikentän.

ovolo

Mitä eroa on jos sanotaan että pyrkii vastustamaan tai estää. Jos vastustus on yhtä suurta kuin pakottaminen niin mitäänhän ei pääse tapahtumaan.

On väärin myös olettaa, että kun kelassa kulkee magneettikenttää ylläpitävä virta, niin mitään ei tapahdu. Virran ja jännitteen välillä vain on tuo 90 asteen vaihe-ero. Eli kyllähän siellä se magnetointivirta kuitenkin kulkee.

Niin täytyy kulkea juu. Homman täytyy mennä niin että se ulkoista (nimellisjännitettä) vastaava magneettikenttä on muodostunut sillä maksimilla (nimellis)virralla. Sillä hetkellä kun se virta on suurimmillaan on siis se ulkoisen jännitteen muustosnopeus suurimmillaan ja siis myös sen aiheuttama pyrkimys muuttaa virran nopeutta suurimmillaan. Sillä hetkellä vaikuttavan virran synnyttämä magneettikenttä panee kuitekin hanttiin koko voimallaan. Aluksihan se ei voi näin tehdä, koska koko virtaa ei ole vielä olemassakaan, joka vastuksen synnyttäisi.

ovolo
Sama, jos väittäisit johtaessasi kondensaattorin läpi vaihtovirtaa, ettei mitään tapahdu ja sähkökenttä levyjen välillä muodostuu tyhjästä.

Vaihtovirralla ei kondensaattorin vastasähkökenttä ei ehdi muodostua (täysimääräiseksi) joten korkealla taajuudella se ei ehdi puuttumaan virran kulkuun. Kondensaattori menettää näin kykynsä vastustaa virranmuutoksia taajuuden kasvaessa. Tyhjään säiliöön kun aina helppo pumpata, sehän ei aiheuta vastusta. Kun virran suunta vaihtelee tarpeeksi nopeasti, ei se koskaan pääsekään täyttymään. Kondensaattori pitää tosin ajatella kahdeksi säiliöksi, joista toiseen pumpataan ja toisesta pumpataan pois eli toiseen syntyy painetta ja toiseen imua, vuoronperään virran suunnan vaihdellessa.

Joku voi tietysti pitää älyttömänä tällaisia vesikiertomalleja, mutta kyllä niillä saa aika hyvän kuvan siitä mitä tapahtuu. kela vastaa tällaisessa mallissa massallista vauhtipyörää tai siipiratasta, joka kelaa itselleen vauhtia virrassa ja virran suunnan muuttuessa sitten panee hanttiin koko saamallaan energialla.

Täytynee tutkia oikein paperilla miten siirrytään alkutilanteesta ns. jatkuvaan tilanteeseen.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6915
David
Niin täytyy kulkea juu. Homman täytyy mennä niin että se ulkoista (nimellisjännitettä) vastaava kenttä on muodostunut sillä maksimilla virralla. Sillä hetkellä kun se virta on suurimmillaan on siis se ulkoisen jännitteen muustosnopeus suurimmillaan ja siis myös sen aiheuttama pyrkimys muuttaa virran nopeutta suurimmillaan. Sillä hetkellä vaikuttavan virran synnyttämä magneettikenttä panee kuitekin hanttiin koko voimallaan. Aluksihan se ei voi näin tehdä, koska koko virtaa ei ole vielä olemassakaan, joka vastuksen synnyttäisi.



Häh..? Ei tuossa nyt ole päätä eikä häntää. En ainakaan ymmärtänyt, mitä yritit selittää. Itseinduktiossa virtaa ja magneettikentän muutosta vastustava jännite, itseinduktion smv (back emf) muodostuu jo silloin, kun kelaan kytketään jännite, eli vastajännite muodostuu jo silloin, kun magneettikenttä alkaa kasvaa nollasta johonkin suuntaan. Eli jännitteen kytkemisen jälkeen välittömästi muodostuu vastajännite, virta seuraa perässä...

David
Seuraa 
Viestejä8877

Korjataan nyt edes se höpötys, mikä tässä oli.

Siis ulkoinen jännite toki aiheuttaa suurimman virtausnopeuden muutosnopeuden silloin kun se ulkoinen jännite on maksimissaan.

Täytyy vain huomata että tämä on sama asia kuin klassinen F = m*a.
Siis kappaletta kiihdyttävä voima saa aikaan kiihtyvyyden vaikka se vastavoima onkin yhtä suuri.
Tuo syntyvä smv siis vastaa yhtälössä m*a tilannetta L * di/dt.

Eli siis sama asia kuin F = m * dv/dt. Nopeus ja siis myös virta muuttuu ajan integraalina vaikka se näennäisesti vastakomponentin muodostaakin.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Pieni lisäharmi ajattelumalleihin tässä.

Loistehon kanssa esitetään, ettei tehoa siirry. Todellisuudessa energiaa siirtyy paljonkin. Mutta kyseessä on edestakainen siirtyminen jakson aikana. Energiapaketti kulkee generaattorista kuormaan ja takaisin. Virtaa kulkee paljon ja tuo tarkoittaa johdinhäviöitä. Keskimäärin energiaa ei siirry generaattorista kohti kuormaa muuta kuin häviöitten verran.

Kondensaattori kuormana asia on aika selvä. Sehän varaa jollain virralla jonkin varauksen ja sen jälkeen kondensaattorissa on energiaa vaikka pistehitsaukseen. Kun se on kiinni generaattorissa, on siinä välillä tuollainen energiapaketti (täysi jännite) ja välillä ei ole (jännite nollassa). Ei induktanssikaan sen kummempi ole. Kun induktanssissa on virtaa, on siinä aivan oikeaa energiaa. Kun virta on nolla ei energiaa ole siinä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877

Tuli vielä mieleen tuosta F = m * dv/dt ja U = L* di/dt yhteydestä.

Kun siis sanotaan että massalla on ominaisuus vastustaa kappaleen liiketilan muutosta, niin pitäisi yhtä lailla sanoa että kelalla (tai induktiivisella reaktanssilla) on ominaisuus vastustaa virran muutosta. Ei kuitenkaan estä sitä, kuten ei massakaan estä kappaleen kiihtymistä. Sen vuoksi hieman nyt kritisoin tuota smv:n käyttöä vastustavana voimana, sehän edustaa vain hitautta ei sitä saa voimaksi nimittää muuten ei pääse tapahtumaan mitään.

No niin, tulihan se selväksi, enää tarvitsee korjata oppimateriaalit ymmärrettävään muotoon

David
Seuraa 
Viestejä8877
Paul M
Loistehon kanssa esitetään, ettei tehoa siirry. Todellisuudessa energiaa siirtyy paljonkin. Mutta kyseessä on edestakainen siirtyminen jakson aikana. Energiapaketti kulkee generaattorista kuormaan ja takaisin. Virtaa kulkee paljon ja tuo tarkoittaa johdinhäviöitä. Keskimäärin energiaa ei siirry generaattorista kohti kuormaa muuta kuin häviöitten verran.

Eikä kyse ole pelkästään edestakainen siirtymisen häviöistä, se siirtyminen lämmittää siirtojohtoja ja lisää näin niiden vastusta se taas lisää häviöitä myös pätötehon siirtymisen osalta. Ellet nyt sitten juuri tätä tarkoittanut.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6915

Sitähän hän (Paul M) tarkoitti. Vaikka loisvirta ( ja loisteho) ei sinänsä tee työtä, niin se virta kuitenkin rasittaa siirtojohtoja ja aiheuttaa lisäjännitehäviöitä. Sen takiahan sitä loistehoa kompensoidaan ja teollisuus maksaakin loistehosta.

Tietysti pätövirta ja loisvirta lasketaan yhteen geometrisesti, tuon vaihesiirron takia.

Ja Davidille, hyvä että asiat selviävät. Tuollaisella omalla aivovoimistelulla ne pitääkin itselleen selvittää, jotta asiat voi omaksua..

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Jep. Geometrinen virtavektori on se lämmittävä tekijä siirtojohdoissa. Ja kaiken lisäksi virran kaksinkertaistuessa siirtohäviö nelinkertaistuu. Ja kompensoimattomilla reaktiivista kuormaa sisältävillä laitteilla virta voi todellakin kaksinkertaistua ja enemmänkin loisvirran takia. Asianmukainen kompensointi on varsin kannattavaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

David
Seuraa 
Viestejä8877

Edelleen täytyy ihmetellä, miten nuo induktion selitykset voivat olla noin kökköjä, kuten esim. tässä:

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opi ... 7/induktio

Magneettivuon kasvu indusoi vastakkaissuuntaisen virran, mikä hidastaa päävirran kasvua.

Matematiikka on kyllä oikein laadittu mutta selitysyritykset ontuvat toinen toistaan enemmän. Alkuperäinen kritiikkini kohdistui siihen että indusoituva jännite muka kumoaa virranmuutosta aiheuttavan pääjännitteen ja sekin selitys oli yhtä kökkö.

Ei ole mikään ihme jos asioita on vaikeuksia sisäistää, kun selitykset ovat tuota tasoa.

Oikeampi selistys olisi: Induktio rajoittaa virran muutosta sitouttaen energiaa magneettikenttään.

Tuotakin voisi ehkä vielä täsmentää, mutta nyt se ei enää sotke loogista näkökulmaa niin pahasti.

Edit: Siis muuttuva virta di/dt generoi magneettikenttään energiaa dEm/dt (jolloin magneettikentän voimakkuus ja vuontiheys kasvavat) ja purkaustilanteessa muuttuva magneettikentän energia dEm/dt (jolloin magneettikentän voimakkuus ja vuontiheys alenevat) generoi virtaa di/dt. Magneettikentän generoituminen rajoittaa virran muutosnopeutta.

Täytyy tietysti huomioida se. mikä se virtalähde (eli virran aiheuttaja) kussakin tilanteessa on.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat