Kvanttihiukkasten väliset värivoimat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuossa blogissa mainittiin että kun kvanttihiukkasten välillä on vaikuttaa kolme värivoimaa niin tästä aiheutuu että hiukkasia toisiinsa sitova voima lisääntyy jos niiden välinen etäisyys pyrkii kasvamaan.
Kasaantuvatko nämä hiukkaset siis kolmen ryhmiin joista aina kahden välillä vaikuttaa tietyn värinen sidosvoima? En nyt hammota miten kolme vaikutusta sisältävä voima lisääntyy etäisyyden kasvaessa.

Kommentit (3)

Vierailija

Miksei vastata kun ihminen kysyy?

Onko hiukkasia sitovan voiman kasvaminen etäisyyden kasvaessa selitettävissä ihan normaalin mekaniikan malleilla kolmen kappaleen ja kolmen voiman avulla vai onko kyseessä jokin kvanttiilmiö?

Vierailija
Lyde
Tuossa blogissa mainittiin että kun kvanttihiukkasten välillä on vaikuttaa kolme värivoimaa niin tästä aiheutuu että hiukkasia toisiinsa sitova voima lisääntyy jos niiden välinen etäisyys pyrkii kasvamaan.
Kasaantuvatko nämä hiukkaset siis kolmen ryhmiin joista aina kahden välillä vaikuttaa tietyn värinen sidosvoima? En nyt hammota miten kolme vaikutusta sisältävä voima lisääntyy etäisyyden kasvaessa.



Eikös kvarkit vaihda väriään jatkuvasti gluonien avulla.
Myös kvarkkien välinen voima taitaa kasvaa gluonien avulla, jos kvarkkeja yrittää repiä erilleen, syntyy kuulemma uusi kvarkki.

Lentotaidoton
Seuraa 
Viestejä5204
Liittynyt26.3.2005

Tuossa joskus kirjoittamaani:

Ensinnäkin nukleonien sisällä tapahtuva värivuorovaikutus. QCD:llä on kaksi erityisominaisuutta:
1. Asymptoottinen vapaus, mikä tarkoittaa, että hyvin pienillä etäisyyksillä kvarkit ja gluonit vaikuttavat erittäin heikosti ja vaikutus lähestyy asymptoottisesti nollaa (eli toisin sanoen erittäin suurilla energioilla).
2. Vankeus (confinement), mikä tarkoittaa, että kvarkkien välinen voima ei vähene kun niitä erottaa toisistaan. Kvarkkien irrottamiseksi toisistaan tarvittaisiin (ilmeisesti) ääretön energia. Tämähän käy selväksi jo siitä että yrittämällä energialla niitä kauemmas saamme käsiimme taas uuden mesonin (tyhjöstä).

Gluoni on fotonin tapaan vektoribosoni (spin 1). Kun massiivisilla spin-1 partikkeleilla on kolme polarisaatiotilaa, massattomilla mittabosoneilla on vain kaksi, koska mittainvarianssi vaatii polarisaation olevan poikkisuuntaisen. Rikkomaton mittainvarianssi vaatii että mittabosoneilla on 0-massa (kokeeissa yläraja joitakin MeV:a). Gluoni on oma antihiukkasensa.

Gluonilla itsellään on värivaraus ja se siis itse osallistuu värivaraustapahtumiin. Itse asiassa niin voimakkaasti, että suurin osa nukleonin massasta koostuu kvarkkien ja gluonien liike-energiasta (kvarkitkin liikkuvat lähes valon nopeudella). Gluonit, joita on kahdeksan eri plaatua, reagoivat siis sekä itsensä että kvarkkien kanssa. Homman tekee monimutkikkaaksi se, että gluonit ovat sekahiukkasia, joissa löytyy sekä väriä että antiväriä (ja muuttavat näitä konfiguraatioita alvariinsa). Ja kuten tiedämme, eivät itse kvarkitkaan ole ”puhtaita” vaan sekoituksia, jotka voivat vielä oskilloitua. Eli täydellinen soppa.

Koska gluoneilla itsellään on värivaraus, gluoni-gluoni vuorovaikutukset muodostavat lanka- tai jonomaisia objekteja, joita nimitetään ”flux tubeiksi”, jotka ovat siis tuo jäpättävä voima yritettäessä kiskoa kvarkkeja erilleen. Tämän takia värivoiman vaikutusalue on vain n 10^-15 m (eli ytimen luokkaa).

Uusimmat

Suosituimmat