Miksi kartat puutuivat puna-armeijalta kesällä 1941?

Seuraa 
Viestejä316
Liittynyt15.10.2010

Voisiko suuri salaisuus joka leijuu kesän 1941 Operaatio Barbarossan yllä olla selitettävissä yhdellä kiinnostavalla yksityiskohdalla: puna-armeijan läntiselle rajalle sijoitetuilta yksiköiltä puuttui topografikartat? Miten voi olla mahdollista että NL:n korkeatasoinen topografikartastopalvelu ei ollut jakanut eteentyönnetyille divisioonille ja jopa armeijakunnille sekä armeijoille karttoja? Ja toisaalta: miksi puna-armeija ja NKVD tuhosivat sitten heti myöhemmin valtavia määriä näitä karttoja junan vaunuihin ja varastoihin?

Puna-armeijan panssarijoukkojen komentajan varamies kenraalimajuri V. Volski lähetti 5.8.1941 puolustusministerin varamiehelle kenraaliluutnantti J. Fedorenkolle raportin panssarijoukkojen käytöstä sodan ensimmäisinä päivinä. Johtopäätösten joukossa oli myös seuraava:

”Johdolta puuttuivat kartat, josta seurasi, että ei pelkästään yksittäiset panssarivaunut, vaan kokonaiset joukko-osastot harhailivat ympäriinsä”



Myös neuvostolähteet vahvistavat saman: kartat vietiin raja-alueille ja ne menetettiin tai ne jouduttiin hävittämään peräännyttäessä. Topografisten karttojen puuttumista selittää kenraaliluutnantti A. Lossev:

”Topografisten karttojen varastot, jotka sijoitettiin perusteettomasti suoraan rajan lähelle, joko vastustaja valloitti tai ne hävitettiin ensimmäisten pommihyökkäysten aikana. Siksi joukoilla jäi saamatta 100 miljoonaa karttaa”.

Kommentit (7)

Vierailija

Paljon muutakin kiinnostavaa löytyy tuolta ajankohdalta (kesä 1941). Saksalaiset saivat haltuunsa ehjänä kymmeniä tuhansia tällaisia pikkukirjasia . Kirja on eräänlainen pikaopas puna-armeijan sotilaille jolla on myös oma todistusarvonsa. Fraasisanakirjassa on mm. tällaisia kohtia:

"Kertokaa kylän nimi!", "Mikä kaupunki tämä on?", "Kelpaako vesi juotavaksi?", "Juo Sinä ensin!", "Missä on nestemäistä polttoainetta?", "Montako vasikkaa on?", jne.

Kuvitelkaapa tilannetta. "Suuri isänmaallinen sota" puhkeaa. NL sotilaat puolustavat kotimaata, sotivat kotikulmilla. Ennättivät tuntemattomaan kaupunkiin, etsivät esille tarpeellisen fraasin – fraasisanakirjasta – ja kysyvät ensimmäisenä tavatulta kyläläiseltä: - Nennen Sie die Stadt! (Sanokaa mikä tämä kaupunki on!) Tämä vastaa: - Smolensk! Puna-armeijan sotilaat kysyvät häneltä: - Sie lugen, padla! (Katso minua silmiin, hylkiö! saksa/venäjä).

Taikkapa menevät johonkin kylään Orshan hujakoilla, kauhovat kaivosta vettä ja käskevät nuorikkoa: - "Trinken Sie zuerst man selbst!" (Juokaa te itse ensin hieman!) Vaan tuskinpa venäläinen sitä ymmärtää. Jos sitä ei nyt sano juuri saksalaiselle nuorikolle. Mutta enemmistö kysymyksistä onkin juuri asukkaille: missä poliisit piilottelevat?

Tietysi ohjeessa vaadittiin venäläisiä sotilaita eristämään vankien joukosta poliisit, SS-miehet, sotilaat, upseerit ja SA:n aktivistit. Mutta tässäpä teille uutinen: SA-joukot toimivat vain Saksassa. Brestin, Smolenskin tai Orshan hujakoilla niitä ei voinut olla. Ja täysin käsittämätön kysymys: minne puolueen jäsenet ovat piiloutuneet? Millaisen puolueen jäseniä Neuvostoliiton sotilaat aikoivat pyydystää vuonna 1941?

Toisin sanoen – fraasisanakirja sopi käytettäväksi vain Saksassa, vain siellä voidaan kysyä saksaksi. Eihän kukaan rupea vaikkapa Smolenskissa kysymään saksaksi, miten pääsee raatihuoneelle ja minne kaupunginjohtaja on piiloutunut?

Fraasisanakirja jaettiin vuoden 1941 kesäkuun alussa tuhansille joukko-osastoille myös kenraaliluutnantti P. Batovin 9. erikoisjalkaväkiarmeijakunnan sotilaille. Joukkojen pääosaa varten varattiin Venäjä-saksa fraasisanakirja. Venäjä-romania fraasisanakirjoissa oli pääasiana, miten ennätetään öljylähteille. Mutta ei venäjä-saksa sanakirjastakaan puutu tämä tärkein. Vangiksi joutuneiden saksalaisten sotilaiden ja upseerien vastausten seassa on myös tällainen: "Siellä on öljynreformointilaitos" Saksassa ei ollut öljynreformointilaitoksia. Sellaisen vastauksen saattoi antaa vain saksalainen upseeri, joka oli jäänyt vangiksi Romaniassa.

Fraasisanakirja annettiin painoon 5.6.1941. Painettiin K. Voroshilov nimisessä Neuvostoliiton sotilaskustantamon 2. kirjapainossa Leningradissa, Herzeninkatu 1.

Vierailija

Tässä Saksa-Neuvostoliitto -kysymyksessä olisi jo vihdoin korkea aika ottaa historiantutkijoidenkin järki käteen. Ajatelkaa nyt vähän tilannetta. Vuoden 1939 syyskuussa Hitler lähti sotaan ainoastaan KUUDELLA panssaridivisioonalla. Valtava enemmistö niistä oli keveitä panssarivaunuja. Kaikkiaan Saksalla oli 31.8.1939 vain 211 keskiraskasta panssarivaunua. Raskaita vaunuja ei ollut, eikä niitä myöskään valmistettu, eikä niiden valmistamista ollut edes suunniteltu. Sillä perusteella tehdyn analyysin mukaan tulivat monet historioitsijat johtopäätökseen, että koska Hitlerillä oli kuusi keveiden panssarivaunujen divisioonaa, niin hän aikoi alistaa itselleen koko maailman.

Eli esitän vetoomuksen kaikille historiasta kiinnostuneille vetoomuksen : miettikää vähän asiaa ennenkuin alatte vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kiitos!

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602
Liittynyt6.5.2009
ralf64
Tässä Saksa-Neuvostoliitto -kysymyksessä olisi jo vihdoin korkea aika ottaa historiantutkijoidenkin järki käteen. Ajatelkaa nyt vähän tilannetta. Vuoden 1939 syyskuussa Hitler lähti sotaan ainoastaan KUUDELLA panssaridivisioonalla.



Jos otetaan huomioon Puolan panssarijoukkojen koko ja se, että Adolfilla oli yhteistyösopimus Josefin kanssa, niin tilanne ei ollut Saksan kannalta toivoton

Too many protest singers, not enough protest songs...

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
ralf64

Eli esitän vetoomuksen kaikille historiasta kiinnostuneille vetoomuksen : miettikää vähän asiaa ennenkuin alatte vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kiitos!




Tästä nousee heti kysymys, mikä se oikea ja väärä johtopäätös on?

Vierailija

Mielenkiintoista lienee myös, että Saksan natsien valtaanpääsyn rahoitus tuli USA:sta. Sionisteilta?
Kyllä,historiaa vääristellään.

Vierailija

Timo Vihavainen kirjotti puolestaan:

"Kun Hitler vuonna 1933 oli noussut valtaan Saksassa - asiallisesti nauttien Kominternin strategisesta sivustatuesta, se kun keskitti ohjeiden mukaisesti taistelunsa sosiaalidemokraatiaa vastaan ..."



Lähde: Timo Vihavainen, "Stalin ja suomalaiset", s.119

Uusimmat

Suosituimmat