Biljardikepin voima

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei, eli sellaista kyselisin, että kuinka biljardissa lyönnin voiman lujuuteen voidaan vaikuttaa muokkaamalla kepin fyysisiä ominaisuuksia?
Lähinnä kiinnostaisi, kun keppeihin myydään erinlaisia nahkoja (osa kepissä joka koskettaa palloa), joita löytyy pehmeinä ja sitten kovina (fenolihartsi), niin vaikuttaako nahkan rakenne lyönnin kovuuteen fyysikaalisesti?
Ammattilaiset käyttävät aloituksessa fenolihartsitippejä, mutta vaikuttaako tuo nahkan joustavuus, koska eikö liike ole periaattessa yksisuuntaista, jolloin voimaa ei mene "hukkaan", vaan kaikki voima kohdistuu lopulta palloon?

Sivut

Kommentit (83)

Vierailija

Hatusta vetäisten veikkaisin, että noilla nahkoilla on enemmän merkitystä kierteiden aikaansaamisen kanssa.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
iileskotti
Hatusta vetäisten veikkaisin, että noilla nahkoilla on enemmän merkitystä kierteiden aikaansaamisen kanssa.



Näin olen antanut myös itseni ymmärtää.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Noihin fysikaalisiin perusteisiin en osaa ottaa suuremmin kantaa, mutta pelannut olen pienen ikäni.

Nyt on vähän kiire, mutta yksi suuri syy noiden uuden sukupolven (fenoli)tippien käyttämiseen on se, että koska aloituslyönnissä joudutaan käyttämään usein äärimmäisen paljon voimaa, niin näillä tipeillä ehkäistään sitä, että kivi ei lähde poikkeamaan radaltaan ja osu ihan mihin sattuu pakkaa. Toisin sanoen ehkäistään sitä, miten paljon kierrettä (ja samalla poikkeamaa) vahingossa kiven sivuun lyödessä lähtee.

Näissä kaikkein uusimmissa aloituskepeissä taitaa olla kärjen rakenne sellainen, että kepin holkki (eli se osa ennen varsinaista tippiä) on fenolia, ja sen päässä on vielä erikseen tippi, joka on hieman pehmeämpää ainetta. En nyt muista tähän hätään mitä.

Pelikepeissä (low deflection) shaftin rakenne on taas tehty kärjestä kevyemmäksi samasta syystä, eli sen on tarkoitus ehkäistä vahingossa kiven sivuun lyödessä pallon poikkeamaa linjalta. Shaftin on myös toisaalta tarkoituksella sivuun lyödessä annettava mahdollisimmat hyvät kierreominaisuudet. Tätä vois havainnollistaa kuvalla, mutta pitää palata mahdollisuuksien puitteissa myöhemmin asiaan.

Vierailija

Paitsi että tippi vaikuttaa pallon kierteeseen se kyllä todellakin vaikuttaa myös nopeuteen jolla pallo lähtee liikkeelle lyötäessä kepillä tietyllä nopeudella. Osa lyönnin energiasta hukkuu tipin muodonmuutoksiin ja tämä osa on sitä suurempi mitä pehmeämpi tippi on. En tunne systeemin tarkkaa rakennetta joten en voi sanoa mitään kuinka paljon se vaikuttaa ja onko sillä suurtakaan merkitystä. Asia on helppo havainnollista pitämällä paksua vaahtomuovipalasta pallon ja kepin välissä.

Vierailija
korant
Paitsi että tippi vaikuttaa pallon kierteeseen se kyllä todellakin vaikuttaa myös nopeuteen jolla pallo lähtee liikkeelle lyötäessä kepillä tietyllä nopeudella. Osa lyönnin energiasta hukkuu tipin muodonmuutoksiin ja tämä osa on sitä suurempi mitä pehmeämpi tippi on. En tunne systeemin tarkkaa rakennetta joten en voi sanoa mitään kuinka paljon se vaikuttaa ja onko sillä suurtakaan merkitystä. Asia on helppo havainnollista pitämällä paksua vaahtomuovipalasta pallon ja kepin välissä.

Onko tuo muka toimiva havainnollistamistapa? En todellakaan ole mikään biljardin asiantuntija, mutta olen minäkin biliskeppiä joskus kädessäni pitänyt eikä siinä mitään paksua pehmeää kerrosta kärjessä ole. Sillä on erittäin suuri merkitys, materiaalin pehmeydestä riippumatta, minkä paksuinen kerros sitä materiaalia siinä kepin päässä on.

Puolen millin-millin paksuinen kerros pehmeää vaahtomuovia ei juuri energiaa muodonmuutokseensa absorboi, eikä siten vaikuta juurikaan pallon nopeuteen (lyönnin voiman vaikutukseen verrattuna).

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
iileskotti
korant
Asia on helppo havainnollista pitämällä paksua vaahtomuovipalasta pallon ja kepin välissä.

Onko tuo muka toimiva havainnollistamistapa?

Kyllä se on ihan toimiva havainnollistamistapa. Kärjen materiaalia vaihtelemalla voidaan vaihdella törmäyksen elastisuutta, ja saada siten hyvinkin erilaisia törmäyksiä aikaiseksi. Elastinen törmäys antaa huomattavasti suuremman nopeuden pallolle kuin epäelastinen. (siis näin mututuntumalta)

Vierailija
Jorma
iileskotti
korant
Asia on helppo havainnollista pitämällä paksua vaahtomuovipalasta pallon ja kepin välissä.

Onko tuo muka toimiva havainnollistamistapa?

Kyllä se on ihan toimiva havainnollistamistapa. Kärjen materiaalia vaihtelemalla voidaan vaihdella törmäyksen elastisuutta, ja saada siten hyvinkin erilaisia törmäyksiä aikaiseksi.

Eipä oikeastaan, koska siinä kepin päässä ei taida olla paksua kerrosta mitään. Sama kuin vertaisi autokolaria tilanteeseen, jossa auto törmää 100 metriä paksuun vaatomuoviin. Ei mitään tekemistä itse varsinaisen asian kanssa eikä todista itse autojen törmäysominaisuuksista mitään.

Jorma
Elastinen törmäys antaa huomattavasti suuremman nopeuden pallolle kuin epäelastinen. (siis näin mututuntumalta)

Millä perusteella, mistä se lisäenergia tulee? Samalla vaahtomuovi-linjalla jatkaen, valitulla nopeudella lyöden kumpi antaa biljardipallolle kovemman nopeuden kivellä lyönti vai vaahtomuovin palalla lyönti?

Vierailija

Juju on siinä, että kepillä ei työnnetä vaan tönäistään siten, että pallo kimmahtaa iskusta. Iskun energiasta menee osa pehmeään tippiin ja pallon nopeus jää tällöin pienemmäksi. Jos törmäys on täysin kimmoisa, saadaan palloon suurin mahdollinen energia. Sopivalla joustavalla tipillä taas estetään törmäysenergian häviämistä puiseen keppiin ja pallo saa suuremman nopeuden tipin ansiosta. Eli tipillä on vaikutusta pallon lähtönopeuteen. Eri asia kuinka paljon ja onko merkitystä. Jos tuo vaahtomuovivertaus ei valaise asiaa niin tuskin mikään muukaan.

Vierailija

Ei tönäistä vaan nimenomaan "työnnetään", vaikka tippi ei enää tietyn ajan jälkeen kosketakaan kiveen. Tätä kutsutaan saatoksi, ja tällä saadaan oikeastaan teknisesti kaikki liike kiveen aikaiseksi.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
iileskotti
Jorma
Kärjen materiaalia vaihtelemalla voidaan vaihdella törmäyksen elastisuutta, ja saada siten hyvinkin erilaisia törmäyksiä aikaiseksi.

Eipä oikeastaan, koska siinä kepin päässä ei taida olla paksua kerrosta mitään.

Ei siinä paksulti tarvitse olla. Neljännesmillin kerros lyijyä vaimentaisi kovasti. (Ei lyijyn painon vaan kimmottomuuden takia) Osa energiasta häviäisi lyijyn lämpenemiseen. Energiaahan ei voi tulla törmäyshetkellä lisää, mutta siitä suuri osa saattaa hävitä lämmöksi. (Edelleen teoretisointia, jolla ei välttämättä paljoakaan tekemistä käytännön kanssa.)

Vierailija
max131
Ei tönäistä vaan nimenomaan "työnnetään", vaikka tippi ei enää tietyn ajan jälkeen kosketakaan kiveen. Tätä kutsutaan saatoksi, ja tällä saadaan oikeastaan teknisesti kaikki liike kiveen aikaiseksi.



Nimenomaan. Jos tilanteessa X kivi ja kohdepallo ovat eri päädyissä ja haluat alapallolla/kierteellä kiven takaisin lyöntipäähän palloa tarvitsee nimenomaan saattaa ja pitkälle. Tönäisyillä ei pitkälle pötkitä

Vierailija

Avaaja tuntuu kovin tutulta ja ehkä tamperelaiselta erinlaisuudessaan...

Olisi mielenkiintoista nähdä hidastuskuvaa saattamisesta. Äkkinäinen luulisi, että pallo irtoaa kepistä ensi kosketuksesta.

Vierailija
Lepakko
Avaaja tuntuu kovin tutulta ja ehkä tamperelaiselta erinlaisuudessaan...

Olisi mielenkiintoista nähdä hidastuskuvaa saattamisesta. Äkkinäinen luulisi, että pallo irtoaa kepistä ensi kosketuksesta.




saatetaan käyttää myös termiä läpilyönti, ehkä kuvaavampi. Tökkäisyillä ei tehdä alakierretä pidemmillä kiven ja kohdepallon välimatkoilla ei sitten missään galaksissa.

low english on lontoon murteella oikea termi = alakierre. Paha löytää noita pitkiä palloja alakierteeellä. Lyhyellä kohdepallon ja kiven välimatkallä ei ole pakko lyödä läpi, mutta pidemmillä kyllä, jos haluaa kiven matkaavan takaisin.....
believe me, n. 15 vuotta poolia takana....

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005
Lepakko
Avaaja tuntuu kovin tutulta ja ehkä tamperelaiselta erinlaisuudessaan...

Olisi mielenkiintoista nähdä hidastuskuvaa saattamisesta. Äkkinäinen luulisi, että pallo irtoaa kepistä ensi kosketuksesta.




Tuostapa löytyy. Vähän on hontelon ja poukkoilevan näköistä saattaminen, kun tarpeeksi hidastaa. Vaan en ole asiantuntija, liekö noissa pätkissä sitten kunnon saattamisesta kyse.

http://www.youtube.com/watch?v=pZqkaJDaz2A

Gravity sucks.

Vierailija
de Selby
Lepakko
Avaaja tuntuu kovin tutulta ja ehkä tamperelaiselta erinlaisuudessaan...

Olisi mielenkiintoista nähdä hidastuskuvaa saattamisesta. Äkkinäinen luulisi, että pallo irtoaa kepistä ensi kosketuksesta.




Tuostapa löytyy. Vähän on hontelon ja poukkoilevan näköistä saattaminen, kun tarpeeksi hidastaa. Vaan en ole asiantuntija, liekö noissa pätkissä sitten kunnon saattamisesta kyse.

http://www.youtube.com/watch?v=pZqkaJDaz2A[/quote]



Kohdassa 0.36 minuuttia on juuri tuo low english-lyönti kyseessä. Ja sitä kovempaa pitää lyönti lyödä kivestä "läpi", mitä kauempana kohdepallo kivestä on, jotta saadaan tarpeeksi alapalloa pallojen törmäyksen jälkeen mikäli tarkoitus on saada kiveä takaisinpäin.

Periaatteessahan kivi liikkuu välimatkan ollessa pitkä alapallaoon lyödessä ilman mitään kierrettä pitkin verkaa ja vasta osuessaan kohdepalloon ottaa tuon alakierteen käyttönsä. Jos pitkällä matkalla saatto /läpilyönti on heikko (tökkäisy ), alakierre tulee mukaan jo ennen kuin kivi osuu kohdepalloon ja näin heikentäen alakierteen mahdollisuutta osuman jälkeen ja most likely tuhoten koko pallon takaisinpaluun osuman jälkeen..
.hell I´m drunk....

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat