Maanalainen vesivaraaja ja vuototeho?

Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

tässä pyöritellyt mielessä mahdollisuutta varata maan alle 5000-10 000kwh vesivaraajaa. ongelmaksi muodostuu että kuinka saan laskettua eri materiaalien lämmönjohtavuuksista vuototehon ja näin ynnäiltyä ja pyöriteltyä mieten sellaisen voisi mahdollisimman edullisimmin toteuttaa.

lähtökohtina on:

60 asteen lämpötilaero ja varaajan sisäpinta-alaa olisi 90m2

betonia 1,7W/Km aineen vahvuus 0,1m
styroksi 0,03W/Km aineen vahvuus 0,5m
hiekka 2,5W/Km aineen vahvuus 2m

miten saisin laskettua missä ajassa ympäristö muuttuu vakaaksi jolloin tehovuoto pysähtyisi tiettyihin lukemiin?

lähtökohtana on miettiä kuinka tulevaisuudessa voisi talveksi ja talven aikana varastoida riittävästi energiaa jotta saisi käyttöveteen sekä lämmitykseen tarvittavan energian varastoitua esim. tuulivoimalla, auringolla tai muulla vastaavalla ns. ilmaisella energialla. suurin ongelma on kuitenkin tuo vuototeho joka vuodessa on ainakin aloitusvaiheessa koko varaajan energiasisältö kokonaisuudessaan. toki tuloksiin vaikuttaa maan kosteusprosentti joka lisää merkittävästi lämmön johtumista joka olisi sekin ratkaistava.

styroksin (n.30 euroa/m3) ongelma on sen vettyminen joka lyhentää käyttöikää mutta on puolet halvempaa kuin esimerkiksi finnfoam (n.60euroa/m3). kuitenkaan niiden lämmönjohtavuus arvoissa ei suuremmin ole merkittävää eroa.

edit: voiko kaava olla siis (1,7/0,1)/(0,03/0,5)/(2,5/2)*60K*90m2=227W?

ainakin tulos näyttäisi sellaiselta että voisi pitää paikkaansa mutta valaistuneet kertokoot meneekö oikein.

toisen polven pilkkuvirhe

Kommentit (6)

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
sinnipirtti

miten saisin laskettua missä ajassa ympäristö muuttuu vakaaksi jolloin tehovuoto pysähtyisi tiettyihin lukemiin?



Ympäristöä pitää lämmittää niin paljon, että se saavuttaa tasapainolämpötilan, ts tasaantuminen riippuu ominaislämpökapasiteeteista. Oleellista on, ettei alueella ole liikkuvaa vettä. Itse laittaisin salaojat ja jonkinlaisen pintavesisuojan.
Porakaivovaraajassa tasaantuminen vie vuoden tai jopa kaksi, mutta tuollaisessa eristetyssä systeemissä veikkaan huomattavasti lyhyempää aikaa, esim pari viikkoa siitä, kun vesi on lämmintä.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

eli paljon se mahtaisi vaikuttaa tuohon 227W mikäli se on oikein kun ympäristö on tabilisoitunut lämpötilan osalta? onko merkitys häviävän pieni ettei sitä edes kannata huomioida?

toisen polven pilkkuvirhe

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
sinnipirtti
eli paljon se mahtaisi vaikuttaa tuohon 227W mikäli se on oikein kun ympäristö on tabilisoitunut lämpötilan osalta? onko merkitys häviävän pieni ettei sitä edes kannata huomioida?



Jos ympäristö ei lämpene lainkaan, ts lämpötilaero styroksin eri puolilla olisi 60C, menisi tehoja:

90 m2 * 60C * 0.03 W/mK / 0.5m = 324W, eli ei tunnu paljon missään.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

tuo ympäristön lämpänemisen vaikutus juurikin pitäisi saada ratkaistua ja miten se itsessään vaikuttaa tuohon vuototehoon. onko sen vaikutus 1W vai 100W. vuoden aikana kuitenkin on merkitystä sillä että kuinka paljon vuototehoa on.

kuitenkin ympäristön lämpiäminen vaikuttaa vuototehoon ja sillä voi vuodessa olla varsin merkittävä merkitys kun ajatellaan että pitäisi kuitenkin varata energiaa.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija

Kukahan muistaisi, kun taisi olla Hyvinkäällä, maahan tehty todella suuri lämpöakku. Kyse ei ollut omakotitalokokoluokasta, vaan paljon suuremmasta. Mutta homma kaatui juuri näihin vuotoihin ja käyttökuluihin. Taitaa olla yli 10 vuotta, kun tuo oli. Mikähän ko. akun nykyinen tila on?

Uusimmat

Suosituimmat