Seuraa 
Viestejä1383

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä vai miten se menikään.

Seuraava purkaus käsittelee Suomen keskilämpötilaa. Tarkemmin rakkaan Ilmatieteen laitoksen (IL) käsitystä siitä tai ainakin sen havainnollistamista. Vaikka en niihin aina suoraan linkitäkään, niin kaikki kuvat ja lainatut tekstit ovat olleet jossain vaiheessa IL:n sivuilla ja ne ovat tarvittaessa kaivettavissa WaybackMachinestä.

Tammikuun 2001 alkupuolella IL:n nettisivustolle ilmestyi "Ilmasto ja sen muutos"-niminen osio (tutkimuksen alle!), josta löytyi "tilastotietoa Suomen keskilämpötilan muutoksista" -niminen alasivu.
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_35.html
Ennen viimeisintä sivu-uudistusta, ko. sivu löytyikin sitten valikosta Ilmastonmuutos/Muutos Suomessa/ Havaitut muutokset. Nykyinen versio (Ilmastonmuutos/Ilmastonmuutos Suomessa/Havaitut ilmastonmuutokset Suomessa) löytyy täältä.

Alkuperäisellä sivulla oli Suomen keskilämpötilan muutoksista kertomassa seuraava kuva.

Kuva on yksinkertaisesti kolmen aseman (Helsinki UHI-korjaamaton) keskiarvo kuten kuvatekstistä selkeästi ilmenee.

Keskiarvo Helsingin, Jyväskylän ja Sodankylän vuosikeskilämpötilojen poikkeamista jakson 1961-1990 keskiarvosta.

Huomatkaa että vuodet 1938 ja 1934 ovat vuosia 1989 ja 2000 lämpimämpiä. Tätä kuvaa ehdittiin vielä päivittää (vuoteen 2002) vuoden 2003 aikana.

Sitten tapahtui jotakin. Ehkä tuo "Suomen lämpötila" oli jotenkin viallinen tai tietoja Miken Nature tempuista alkoi tihkua jo tänne periferiaankin, mutta joka tapauksessa, vuoden 2004 alkupuolella sivua uudistettaessa vanha kuva korvattiin tällä kuvalla (joka loppuu vuoteen 2002 kuten edellinenkin!):

Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson 1961-1990 keskiarvosta [ºC], 1847-2002. Musta tasoitettu käyrä vastaa suunnilleen 10-vuoden liukuvaa keskiarvoa. Suomen keskilämpötila oli noin 1,5 ºC jaksolla 1961-90.

Vuodesta 1989 oli tullut lämpimin vuosi, ja 1990-alussa "n. 10-vuotinen tasoitus" (musta) on saavuttanut 1930-luvun huipun. Erityisesti tasoitettu käyrä ei enää sojota ikävästi alaviistoon. Myös teksti sivulla uudistettiin reflektoimaan tätä ilmiselvää lämpenemisen todistetta!
Maapallon keskilämpötila on selvästi kohonnut 1970-luvun puolivälistä nykypäivään. Sama suuntaus näkyy myös Suomessa. Jaksoon osuu myös suuria vaihteluita - kylmät talvet 1985 ja 1987 sekä lämpimiä vuosia 1990-luvulla. Oheisessa kuvassa lämpeneminen ilmenee siten, että viimeiset pylväät ovat enimmäkseen punaisia ja musta käyrä osoittaa ylöspäin.

Seuraava uudistus tapahtuikin vasta vuoden 2007 syksyllä. Dataa lisättiin vuodet 2003-2006 ja lisäksi tummennos varsinaisesta suodatuksesta poistettiin, jolloin mannilainen "loppupistesuodatus" tulee samanarvoiseksi varsinaisen suodatetun käyrän kanssa. Ehkä kaikki eivät vielä edellisestä kuvasta huomanneet kapean mustan käyrän heil-sojotusta.

Asiasta protestoitiin tälläkin palstalla, mutta ilmeisesti IL:n asiantuntijat abc:n "tikkaremmissä" eivät katsoneet tarpeelliseksi korjata "tasoitusta". Kuva saikin olla rauhassa kunnes aivan yllättäen vuoden 2009 joulukuussa vain kuukautta ennen kuin vuoden 2009 tiedotkin olisivat olleet sisällä mannilaisesta tasoituksesta luovuttiin ja palattiin takaisin alkuperäiseen kymmenvuotiseen juoksevaan keskiarvoon ilman loppupistetasoitusta. Kummallisella ajoituksella ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että vuoden 2009 data olisi kääntänyt mannilaisen loppupistetasoituksen sojottamaan suoraan alaviistoon!

Samalla tekstiin lisättiin pitkä pätkä selvitystä, miksi 1930-luvulla oli "luonnostaan" niin lämmintä. Lisäksi varmuuden vakuudeksi laitettiin pieni disclaimeri (muistellanpa millä sivuilla ne "viimeiset punaiset pylväät" ja "ylöspäin osoittava musta käyrä" oikein olivatkaan...)

On tärkeää ymmärtää, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Paikkakuntakohtaisista, yhden havaintoaseman lämpötila-aikasarjoista näkyy ensisijaisesti ilmaston suuri luonnollinen vaihtelu. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen todentaminen lämpötilan havaintosarjoista onnistuukin parhaiten tarkastelemalla laajojen alueiden keskilämpötiloja.

Sinänsä tuollainen vastuuvapauslauseke on aivan turha, sillä ainahan sen tasoitetun käyrän voi poistaa tai muuttaa, jos niin ikävästi kävisi että 10-vuotinen liukuva keskiarvokin alkaisikin osoittaa alaspäin. Juuri näin ikävästi on nyt käymässä, kun viimeisessä laskentapisteessä lämmin vuosi 2000 korvautuu kylmällä vuodella 2010. Siksi ei ollutkaan suuri yllätys, kun IL:n tämänpäiväisessä tiedotteessa Suomen lämpötilaa olikin kuvaamassa tällainen graafi:

Sen sijaan yllätyksenä tuli, että "Suomen keskilämpötilan" laskentamenetelmäkin on muuttunut! Esimerkiksi jälleen on vuosi 1938 kaikkien aikojen lämpimin. Mitä vikaa oli vanhassa menetelmässä? Miksi se oli tarpeen korvata? Kuka keksii?

Sivut

Kommentit (244)

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
Volitans
Ymmärsinkö nyt oikein, että Ilmatieteenlaitos kokoaa näitä käppyröitä Helsingin UHI-korjaamattomista lämpötiloista?

Vaikea sanoa noin yleisesti, kun IL pitää paitsi reseptinsä niin datansa salassa. Noissa kahdessa ensimmäisessä kuvassa lienee kuitenkin UHI-korjaamaton Helsinki, sillä alkuperäisellä sivustolla on kuvan yläpuolella teksti (oikeastaan tämän kuvan alkuperäisen version kuvateksti).
Vuosikeskilämpötilat Helsingin Kaisaniemessä vuosilta 1829-2000, Jyväskylästä 1884-2000 ja Sodankylästä 1908-2000. Vuotuiset arvot ovat ohuella viivalla ja kymmenen vuoden liukuva keskiarvo paksulla. On kuitenkin huomautettava, että Helsingin arvoista puuttuu kaupungistumisesta aiheutuva korjaus, joka on suurimmillaan (0.7-0.8 C) 1900-luvun alusta lähtien.

Muista kuvista on vaikea mennä sanomaan mitään. Tuo 2004-2009 käytetty metodi muistuttaa erästä Tuomenvirran väitöskirjassa (jossa käytetään UHI-jorjattua Helsinkiä) esittämää metodia, mutta kuten sanottu, tarkkaa tietoa ja dataa ei ole saatavilla. Viimeisimmästä metodista minulla ei ole hajuakaan.

Ja kaikille böndeille tiedoksi, että IL:n mukaan Suomessa UHIa esiintyy ainoastaan Helsingin (Kaisaniemen) sarjassa. Repikää siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leone
Seuraa 
Viestejä4835
JeanS
Sen sijaan yllätyksenä tuli, että "Suomen keskilämpötilan" laskentamenetelmäkin on muuttunut! Esimerkiksi jälleen on vuosi 1938 kaikkien aikojen lämpimin. Mitä vikaa oli vanhassa menetelmässä? Miksi se oli tarpeen korvata? Kuka keksii?



Tuosta ei käy ilmi mitä asemia on mukana kussakin graafissa(?). Sillähän saa kätevästi biasoitua, kun lisää/poistaa asemia, jotka sopii/ei sovi hypoteesin mukaiseen käyrään.

Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että melkoisen pikkusieluista touhua FMI:ltä. Jos kerran joku AGW -lämpeneminen on käynnissä, niin kyllä se näkyisi datassa selvästi ilman tuollaista kikkailuakin. Karu tosiasia kuitenkin on, ettei Suomen datasta oikein löydy AGW -signaalia. Korrelaatiot AO/NAO -sykliin sekä Auringon aktiivisuuteen sen sijaan näkyvät selvästi.

Taitaa tämä toinen perättäinen kylmä talvi ottaa lujille FMI:llä.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
Leone
JeanS
Sen sijaan yllätyksenä tuli, että "Suomen keskilämpötilan" laskentamenetelmäkin on muuttunut! Esimerkiksi jälleen on vuosi 1938 kaikkien aikojen lämpimin. Mitä vikaa oli vanhassa menetelmässä? Miksi se oli tarpeen korvata? Kuka keksii?



Tuosta ei käy ilmi mitä asemia on mukana kussakin graafissa(?). Sillähän saa kätevästi biasoitua, kun lisää/poistaa asemia, jotka sopii/ei sovi hypoteesin mukaiseen käyrään.

Yleisesti ottaen täytyy sanoa, että melkoisen pikkusieluista touhua FMI:ltä. Jos kerran joku AGW -lämpeneminen on käynnissä, niin kyllä se näkyisi datassa selvästi ilman tuollaista kikkailuakin. Karu tosiasia kuitenkin on, ettei Suomen datasta oikein löydy AGW -signaalia. Korrelaatiot AO/NAO -sykliin sekä Auringon aktiivisuuteen sen sijaan näkyvät selvästi.

Taitaa tämä toinen perättäinen kylmä talvi ottaa lujille FMI:llä.


JeanS on kerännyt hyvän aineiston! Kun tutustuu tähän artikkeliin http://www.uoguelph.ca/~rmckitri/resear ... p.JNET.pdf niin ei enää ihmettele kuinka helppoa on muutella keskilämpötilatiedostoja ja tehdä niistä tarkoituksenmukaisia. Ilmastomallit ovat monimutkaisempia kuin keskilämpötilalaskelmat. Niihinkin voi ympätä sopivia teemoja, joilla voi saada tarkoituksenmukaisia tuloksia.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

SamBody
Seuraa 
Viestejä8155

Erittäin hyvää tutkimusta, JeanS!
Samaa ei voi oikein millään sanoa IL:sta, joka ilmeisesti tekee petteritaalas-"tiedettä" niin kauan kuin johtajan pallilla istuu Petteri Taalas. Erityisen ikävää tämä on nyt kun kylmeneminen; jolla on radikaalit vaikutukset elinolosuhteisiin täällä napapiirin tuntumassa, alkaa saada trendinomaisia piirteitä.
Juuri nyt kun tarvittaisiin kaikkein eniten objektiivista tietoa sitä saadaankin kaikkein vähiten

http://www.vapaakielivalinta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Ilmatieteen laitoksen analyysi Suomen lämpötiloista 1847 lähtien on julkaistu menetelmineen tääällä:

Hanna Tietäväinen, Heikki Tuomenvirta, Ari Venäläinen, 2009. Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years based on gridded temperature data. Int. J. Climatol., DOI: 10.1002/joc.2046. (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... 590.d02t02).

JeanS
Ja kaikille böndeille tiedoksi, että IL:n mukaan Suomessa UHIa esiintyy ainoastaan Helsingin (Kaisaniemen) sarjassa. Repikää siitä.



Jossain jo mainitsinkin Porin mittausasemasta. Porissahan mitattiin 2000 luvun alkuvuosina Suomen korkeimmat kesälämpötilat muutamana vuonna, yli 30 astetta. Samaan aikaan 50 kilometrin päässä Raumalla päästiin hädintuskin 23 asteeseen. Seitsemän asteen ero noin lyhyellä matkalla, miten mahdollista?

Rauman mittauspiste oli tuolloin Kuuskajaskarin linnakesaarella kolmen kilometrin päässä rannikosta, merelle päin siis. Porin mittauspiste oli 20 kilometrin päässä mereltä Porin lentökentällä paahtavassa kuumuudessa aivan kiitotien vieressä. Ei Uhia.

Terveisiä bondeltä, uhittelematta!

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
abc
Ilmatieteen laitoksen analyysi Suomen lämpötiloista 1847 lähtien on julkaistu menetelmineen tääällä:

Kiitokset tiedosta! Tämä tässä kuussa ilmestynyt paperi on siis tuon tuoreimman laskentamenetelmän taustalla? Osannet vielä kertoa mistä tuon paperin raakadata ja tulokset (laskettu hiladatasetti) ovat ladattavissa? En ainakaan löytänyt Int. Journal of Climatologyn sivuilta vaikka nykyään alkaa olla jo lähes standardi merkittävimmissä julkaisuissa, että data ja ohjelmat tallennetaan paperin yhteyteen.

jiitu
Seuraa 
Viestejä266
abc
Ilmatieteen laitoksen analyysi Suomen lämpötiloista 1847 lähtien on julkaistu menetelmineen tääällä:

Hanna Tietäväinen, Heikki Tuomenvirta, Ari Venäläinen, 2009. Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years based on gridded temperature data. Int. J. Climatol., DOI: 10.1002/joc.2046. (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... 590.d02t02).




"Page Not Found"

Olisiko liikaa vaadittu, että tekisit linkin, joka toimisi suoraan?

Entäpä, osaatko suoraan kertoa, että löytyykö tuolta vastauksia ketjussa esiin nousseisiin kysymyksiin?

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
abc
Suomen lämpötiloja 1847- käsittelevä julkaisu on täällä: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... .2046/full

Kun muuten ensi tikkaremmin kokouksessa näet paperin kirjoittajia, niin pyydäpä kirjoittajia toistamaan kuva 7 niin, että mukana on myös vuodet 2009 ja 2010. Kysy sen jälkeen, että vieläkö tekee mieli tasoittaa käyriä Mannin (jonka muistaakseni aikanaan tällä palstalla epäilit jäävän historian kirjoihin rekonstruktiotieteen suurena pioneerina) "minimum roughnessilla" (reflektio padding)?

Tai yleisemmin, jospa siellä FMI:llä nyt miettisivät onko järkevää tehdä suuria huomioita ("lämpeneminen ilmenee siten, että musta käyrä osoittaa ylöspäin") perustuen hulluun ad-hoc loppupistesuodatukseen. Kuluttajien (veronmaksajien) oikeusturvan nojalla FMI voisi uudelleenjulkaista alkuperäisen postaukseni 4. kuvan päivitettynä vuoteen 2010. Muuten jollekin voi jäädä ikävä maku, että FMI tarkoituksella pissii linssiin.

MAK
Seuraa 
Viestejä2692
Phony
JeanS
Ja kaikille böndeille tiedoksi, että IL:n mukaan Suomessa UHIa esiintyy ainoastaan Helsingin (Kaisaniemen) sarjassa. Repikää siitä.



Jossain jo mainitsinkin Porin mittausasemasta. Porissahan mitattiin 2000 luvun alkuvuosina Suomen korkeimmat kesälämpötilat muutamana vuonna, yli 30 astetta. Samaan aikaan 50 kilometrin päässä Raumalla päästiin hädintuskin 23 asteeseen. Seitsemän asteen ero noin lyhyellä matkalla, miten mahdollista?

Rauman mittauspiste oli tuolloin Kuuskajaskarin linnakesaarella kolmen kilometrin päässä rannikosta, merelle päin siis. Porin mittauspiste oli 20 kilometrin päässä mereltä Porin lentökentällä paahtavassa kuumuudessa aivan kiitotien vieressä. Ei Uhia.

Terveisiä bondeltä, uhittelematta!


Katsos tuon abc:n linkkaaman paperin perusteella meillä täällä Suomessa ei ole UHI-ongelmia mittausdatassa:

To eliminate the effect of urbanisation on local temperatures,
phenological observations made in densely populated areas were rejected. This suggests that the urbanisation effect has been successfully removed from the actual temperature records too.

Olisi kiva tietää mitä asemia tutkimuksessa käytettiin ja mitkä hylättiin yllä mainitun mukaisesti UHI-korruptoituneina.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
MAK

Katsos tuon abc:n linkkaaman paperin perusteella meillä täällä Suomessa ei ole UHI-ongelmia mittausdatassa:

To eliminate the effect of urbanisation on local temperatures,
phenological observations made in densely populated areas were rejected. This suggests that the urbanisation effect has been successfully removed from the actual temperature records too.

Olisi kiva tietää mitä asemia tutkimuksessa käytettiin ja mitkä hylättiin yllä mainitun mukaisesti UHI-korruptoituneina.



Ainakin Helsinki-Vantaan lentokentän mittauksia käytetään tilastoihin. Näin ainakin tässä muutama vuosi sitten. Kirjotin ihan sähköpostiakin itse ja kysyin asiaa. Hki-Vantaallahan ei varmaan sitten ole minkäänlaista UHI:a.

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
MAK

To eliminate the effect of urbanisation on local temperatures,
phenological observations made in densely populated areas were rejected. This suggests that the urbanisation effect has been successfully removed from the actual temperature records too.

Olisi kiva tietää mitä asemia tutkimuksessa käytettiin ja mitkä hylättiin yllä mainitun mukaisesti UHI-korruptoituneina.

Tuossa lainauksessa kai viitataan siihen, että phenologisia mittaussarjoja tiheästi asutuilta alueilta ei otettu mukaan (trendin laskuun). Viimeinen virke viitannee ajatukseen (en sano allekirjoittavani tätä), että koska phenologisesta ei-urbaanista datasta laskettu trendi on samansuuruinen (joo, tää on tyypillistä ilmastototieteilijöille: samanlainen, samansuuruinen jne. tuppaa aina olemaan käsienheiluttelua ilman tarkempaa kvantitatiivista sisältöä) kuin metodin varsinaisesta datasta tuottama trendi, täytyyy urbanisaatioefektin olla poistettu datasta.

Paperissa käytetään Tuomenvirran homogenisoimaa dataa Suomen osalta ja Mobergin homogenisoimaa dataa Ruotsin asemien osalta. Tämä tarkoittanee käytännössä NordKlim dataa pidempien sarjojen osalta (kymmenisen kappaletta Suomesta, lyhyempiä lienee satakunta). En pistä päätäni pantiksi, mutta edelleen olen käsityksessä että Suomen osalta ainoastaan Kaisaniemen sarjaan on tehty varsinainen UHI-korjaus. Asia ei selviä viitatusta Tuomenvirran paperista (2001) eikä Tuomenvirran väikkäristä. Mutta ehkä mielenkiintoisin juttu abc:n viittaamaan paperin datan osalta on tuo tummennettu osa:

Only those Finnish weather stations were included for which the homogenised monthly mean temperature time series was available. Tuomenvirta (2001) performed the homogenisation using the Standard Normal Homogeneity Test (SNHT) (Alexandersson, 1986). The Finnish station data are quality-controlled and homogenised up to the year 2003. For the years 2003–2008, non-homogenised data have been used, but no significant changes in the measurement network or in the instrumentation have happened during that time. In Sweden, the homogenisation procedure has been very similar to the Finnish (Alexandersson and Moberg, 1997; Moberg and Alexandersson, 1997) and covers the years until 2006. From Norway and Russia non-homogenised data are used.

Eli ei pelkästään UHI-korjaamatanta vaan kokonaan homogenisoimatonta! Norjalaisia asemia tarvitaan pohjoisen hyvään mallintamisen ja Venäläisiä asemia näyttäisi kuvan 2 mukaan olevan mm. Pietari ....

Valio
Seuraa 
Viestejä1691
Volitans
MAK

Katsos tuon abc:n linkkaaman paperin perusteella meillä täällä Suomessa ei ole UHI-ongelmia mittausdatassa:

To eliminate the effect of urbanisation on local temperatures,
phenological observations made in densely populated areas were rejected. This suggests that the urbanisation effect has been successfully removed from the actual temperature records too.

Olisi kiva tietää mitä asemia tutkimuksessa käytettiin ja mitkä hylättiin yllä mainitun mukaisesti UHI-korruptoituneina.



Ainakin Helsinki-Vantaan lentokentän mittauksia käytetään tilastoihin. Näin ainakin tässä muutama vuosi sitten. Kirjotin ihan sähköpostiakin itse ja kysyin asiaa. Hki-Vantaallahan ei varmaan sitten ole minkäänlaista UHI:a.

Ehdottomasti ei ole! Jos muutaman kilometrin päässä onkin 4 astetta kylmempää, niin sehän tarkoittaa vain sitä, että niissä mittareissa on vikaa.

On paljon parempi tietää kaikesta jotakin, kuin jostakin kaikki. Pascal

Ja muutoin olen sitä mieltä, että Petteri Taalas pitää erottaa!

Ilmatieteenlaitos aloitti "kattavan" UHI tutkimuksen pääkaupunkiseudulla 1,5v sitten. Onkohan tuloksista raportoitu missään? Syksyllä 2009 muistaakseni tuli kommenttia, että tietyissä oloissa esim. keskuspuiston ja kantakaupungin väliset lämpötilaerot voivat olla huimia.

invHTH
Seuraa 
Viestejä349
JeanS
abc
Suomen lämpötiloja 1847- käsittelevä julkaisu on täällä: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... .2046/full

Kun muuten ensi tikkaremmin kokouksessa näet paperin kirjoittajia, niin pyydäpä kirjoittajia toistamaan kuva 7 niin, että mukana on myös vuodet 2009 ja 2010. Kysy sen jälkeen, että vieläkö tekee mieli tasoittaa käyriä Mannin (jonka muistaakseni aikanaan tällä palstalla epäilit jäävän historian kirjoihin rekonstruktiotieteen suurena pioneerina) "minimum roughnessilla" (reflektio padding)?



Jaa, eikös tuo aika alas mene, vilpoisia aikoja

http://oi52.tinypic.com/14oc3rm.jpg

Hienosti lasketut epävarmuusrajatkin vähän menettää merkityksensä kun Mannilaisittain tasoittelee

JeanS
Seuraa 
Viestejä1383
invHTH
JeanS
abc
Suomen lämpötiloja 1847- käsittelevä julkaisu on täällä: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... .2046/full

Kun muuten ensi tikkaremmin kokouksessa näet paperin kirjoittajia, niin pyydäpä kirjoittajia toistamaan kuva 7 niin, että mukana on myös vuodet 2009 ja 2010. Kysy sen jälkeen, että vieläkö tekee mieli tasoittaa käyriä Mannin (jonka muistaakseni aikanaan tällä palstalla epäilit jäävän historian kirjoihin rekonstruktiotieteen suurena pioneerina) "minimum roughnessilla" (reflektio padding)?



Jaa, eikös tuo aika alas mene, vilpoisia aikoja

http://oi52.tinypic.com/14oc3rm.jpg

Hienosti lasketut epävarmuusrajatkin vähän menettää merkityksensä kun Mannilaisittain tasoittelee


Jep, juuri näin se menee ja täsmälleen sama tapahtuu myös tuossa FMI:n vanhassa (2006 asti) kuvassa jatkettuna vuoteen 2010. Kuvasi

alkupäästä (sinun datasi ilmeisesti alkoi 1890 kun kirjoittajien data alkoi 1880) näkyy erinomaisesti kuinka "luotettava" (loppupiste)"tasoitus"menetelmä tuo Mannin "minimum roughness" onkaan. Tämä on toki ollut selvää jo pitkään kaikille asioista jotain ymmärtäville. MetOffice oppi läksynsä jo vuoden 2008 alkupuolella (tuc:n avustuksella) ja tuskin Rahmstorf:kaan enää vanhoihin tapoihinsa palaa. Toivoa siis on, että ymmärrys saavuttaa abc:n tikkaremminkin jossain vaiheessa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat