Tieteellinen perusta moraalin arviointiin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sam Harris on raapustanut teoksen "Moral Landscape: How Science Can Determine Human Values", jonka hyvin vaatimattomana teesinä on se, että tiede voi arvioida moraalien paremmuutta. Näin päästäisiin eroon ikiaikaisesta väitteestä, että ihminen ei voi tai hänellä ei ole oikeutta arvioida toisen ihmisen moraalia. Epäilemättä väittely tulee olemaan kiivasta, mutta on toivoa siitä, että ihmiskunta voi kehittyä eteenpäin relativismin pullonkaulasta.

Hän puhuu moraalitieteestä, jonka ajatuksena on se, että "hyvät" teot lisäävät tietoisten olentojen kukoistusta. Filosofia ja tiede voivat siis jonain päivänä löytää toisensa pitkän eron jälkeen. Harrisin premisseinä ovat:

- toiset ihmiset ovat onnellisempia kuin toiset
- näiden onnellisuuserojen välillä on jokin ei-satunnainen vuorovaikutus ja ne ovat yhteydessä ihmisen aivoihin sekä ympäröivään maailmaan.

Hän näkee, että moraalitiede voi muistuttaa utilitarismia, mutta moraalitieteessä on enemmän havaintoihin pohjautuvaa kehittymisvaraa ja mahdollisuuksia huomioida seurauksia kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi moraalin kehittämisen kannalta vanha periaate "tee muille, kuten haluaisit itsellesi tehtävän" voi toimia yhtenä työkaluna.

Harris asettaa kolme tavoitetta:

- moraalin nimissä toimimisen syiden selvittäminen
- mitä polkuja ihmisen pitäisi seurata
- pyrkiä saamaan aikaan muutos ihmisen käytöksessä

Oletko lukenut kirjaa ja minkälaisia ajatuksia Harris herättää?

http://www.ted.com/talks/sam_harris_sci ... right.html

Sivut

Kommentit (62)

Japetus
Seuraa 
Viestejä9007
Liittynyt20.6.2009

En ole vielä lukenut, mutta vahvasti epäilen hänen mahdollisuuksiaan ylittää naturalistinen virhepäätelmä asettamiensa arvojen suhteen.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
Japetus
En ole vielä lukenut, mutta vahvasti epäilen hänen mahdollisuuksiaan ylittää naturalistinen virhepäätelmä asettamiensa arvojen suhteen.



Mihin arvoihin viittaat? Empirismiin, tieteelliseen metodiin ja fysikalismiin?

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
JW
Japetus
En ole vielä lukenut, mutta vahvasti epäilen hänen mahdollisuuksiaan ylittää naturalistinen virhepäätelmä asettamiensa arvojen suhteen.



Mihin arvoihin viittaat?



Moraalisiin.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Itse olen miettinyt sitä, onko sillä väliä tekeekö ihminen moraalisesti oikein filosofisesti katsoen pätevistä vai epäpätevistä syistä tai voiko kahtiajaosta puhua ylipäätään tuossa kontekstissa.

Lawrence Kohlberg on laatinut ihan mielenkiintoisen tutkielman moraalisen kehityksen tasoista, ja nämä kuvaamansa tasot ovat seuraavanlaiset:

1. Auktoriteetin rangaistuksen uhalla synnyttämä tottelevaisuus.
2. Oman edun tavoittelu reilun pelin säännöillä tapahtuvana, kaikkia osapuolia hyödyttävänä vaihtona.
3. Hyvien ihmissuhteiden moraali, johon kuuluvat kiltteyden ja yleisemmin hyvän maineen käsitteet sekä huolenpito toisesta. Tässä vaiheessa tärkeiksi käsitteiksi kehittyvät myös luottamus, uskollisuus, kunnioitus ja kiitollisuus.
4. Moraali vastuuna yhteiskunnan hyvinvoinnista; sääntöjen ja lakien noudattaminen yhteiseksi hyväksi.
5. Moraali yhteiskuntasopimuksena ja abstraktina yksilön oikeuksien hyväksymisenä.
6. Yleisiin oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojautuva moraali, jossa yksilöillä on arvo itsessään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lawrence_Kohlberg

Japetus
Seuraa 
Viestejä9007
Liittynyt20.6.2009
JW
Japetus
En ole vielä lukenut, mutta vahvasti epäilen hänen mahdollisuuksiaan ylittää naturalistinen virhepäätelmä asettamiensa arvojen suhteen.



Mihin arvoihin viittaat? Empirismiin, tieteelliseen metodiin ja fysikalismiin?

Moraalisiin juuri, kuten -:)lauri jo totesikin. Harris on aiemmin aiheesta pitämissään luennoissa määritellyt moraaliset arvot kärsimyksen ja onnellisuuden kautta, mikä johtaa naturalistiseen virhepäätelmään. Epäilen kirjan noudattavan samaa periaatetta, mutta en tietenkään voi sitä kannen perusteella varmaksi sanoa.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Japetus
Seuraa 
Viestejä9007
Liittynyt20.6.2009
jushura
Itse olen miettinyt sitä, onko sillä väliä tekeekö ihminen moraalisesti oikein filosofisesti katsoen pätevistä vai epäpätevistä syistä tai voiko kahtiajaosta puhua ylipäätään tuossa kontekstissa.

Minulle tuon filosofisesti - tai ylipäätään - pätevän syyn mahdollisuus on tuottanut melkoisesti päänvaivaa. Mainitsemasi Kohlbergin teoria on tästä oivallinen esimerkki: vaikka moraalisen ajattelun kehitys kulkee tietyllä tavalla lineaarisesti, ei silti voida pätevästi sanoa, että "ylimmän" tason perustelu olisi jonkin "alemman" tason perustelua parempi.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
Japetus
JW
Mihin arvoihin viittaat? Empirismiin, tieteelliseen metodiin ja fysikalismiin?

Moraalisiin juuri, kuten -:)lauri jo totesikin. Harris on aiemmin aiheesta pitämissään luennoissa määritellyt moraaliset arvot kärsimyksen ja onnellisuuden kautta, mikä johtaa naturalistiseen virhepäätelmään.

Eli kyseessä on empirismin, tieteellisen metodin ja fysikalismin hyväksymättömyys. Viimeistään neurotieteen kaltaisten alojen kehittyessä sellaisen ajattelun pitäisi pyyhkiytyä pois ja siten myös naturalistinen virhepäätelmä, jos sen voidaan sanoa olevan olemassa nykyäänkään, katoaa.

Tarkoitan sitä, että kun ajatukset ovat fyysisiä ilmiöitä voin sanoa, että esim. Immanuel Kantin tai kenen tahansa, kuten sinun, minun, naapurin jne., ajatukset toteuttavat olemassaolollaan naturalistisen virhepäätelmän tunnusmerkit, koska ne ovat olemassa. Eli meidän ei tarvitse vaivautua keksimään hevonpa*skaa, koska kaikki mitä me sanomme on sitä. Tämä nostaa esiin sen kysymyksen mitä arvoa sellaisella virhepäätelmällä on.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
JW
Japetus
JW
Mihin arvoihin viittaat? Empirismiin, tieteelliseen metodiin ja fysikalismiin?

Moraalisiin juuri, kuten -:)lauri jo totesikin. Harris on aiemmin aiheesta pitämissään luennoissa määritellyt moraaliset arvot kärsimyksen ja onnellisuuden kautta, mikä johtaa naturalistiseen virhepäätelmään.

Eli kyseessä on empirismin, tieteellisen metodin ja fysikalismin hyväksymättömyys. Viimeistään neurotieteen kaltaisten alojen kehittyessä sellaisen ajattelun pitäisi pyyhkiytyä pois ja siten myös naturalistinen virhepäätelmä, jos sen voidaan sanoa olevan olemassa nykyäänkään, katoaa.




Epäilys on kuitenkin vahva, ettei Harrisin väittämät ole empirismin, tieteellisen metodin tai fysikalismin mukaisia.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
-:)lauri
Epäilys on kuitenkin vahva, ettei Harrisin väittämät ole empirismin, tieteellisen metodin tai fysikalismin mukaisia.



Tällaisen ad hominem -argumentin sijaan voisit keskittyä yksilöimään ongelmallisiksi kokemasi ajatukset ja perustelemaan miksi koet ne ongelmallisiksi.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005
JW
-:)lauri
Epäilys on kuitenkin vahva, ettei Harrisin väittämät ole empirismin, tieteellisen metodin tai fysikalismin mukaisia.



Tällaisen ad hominem -argumentin sijaan voisit keskittyä yksilöimään ongelmallisiksi kokemasi ajatukset ja perustelemaan miksi koet ne ongelmallisiksi.



Onko se siis ad hominem jos epäilee, ettei joku väittämä täytä kriteereitä?[1]
Muutenkin - jos halutaan saivarrella - todistustaakka on positiivisen väitteen esittäjällä.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Japetus
Seuraa 
Viestejä9007
Liittynyt20.6.2009
JW
Eli kyseessä on empirismin, tieteellisen metodin ja fysikalismin hyväksymättömyys. Viimeistään neurotieteen kaltaisten alojen kehittyessä sellaisen ajattelun pitäisi pyyhkiytyä pois ja siten myös naturalistinen virhepäätelmä, jos sen voidaan sanoa olevan olemassa nykyäänkään, katoaa.

Tarkoitan sitä, että kun ajatukset ovat fyysisiä ilmiöitä voin sanoa, että esim. Immanuel Kantin tai kenen tahansa, kuten sinun, minun, naapurin jne., ajatukset toteuttavat olemassaolollaan naturalistisen virhepäätelmän tunnusmerkit, koska ne ovat olemassa. Eli meidän ei tarvitse vaivautua keksimään hevonpa*skaa, koska kaikki mitä me sanomme on sitä. Tämä nostaa esiin sen kysymyksen mitä arvoa sellaisella virhepäätelmällä on.


Tästä ei ole kyse. Mikä tahansa päättely ei täytä naturalistisen virhepäätelmän tunnusmerkkejä. Harrisin virhe on samaistaa moraaliset arvot luonnollisiin ominaisuuksiin - kuten juuri onnellisuus tai kärsimys. Ei ole mitään perustavaa syytä sanoa, että paha on yhtä kuin kärsimys, tai että hyvä on yhtä kuin onnellisuus. Jos sanon, että x on moraalisesti hyvä, ei minun voida automattisesti ymmärtää tarkoittavan, että x tuottaa onnellisuutta - kuten esim. utilitarismissa oletetaan. On aivan eri asia kuvata sellaisia asioita kuin väri, koko, paino tai lämpötila, jotka määräytyvät ulkopuolisesta objektista ja ominaisuuksia kuten hyvyys ja pahuus, jotka ovat puhtaan subjektiivisia arvostelmia.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
o_turunen: "Kun kerran suoraan väität, niin turhaa on tuosta minun on ruveta väittelemään."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
sääpeikolla leikkaa: "No ihmisen vaikutus ei ole alle 50% ja ei ole alle 50%.. eiköhän se olisi silloin 50-50 suurimman osan mukaan papereista... näin nopeasti pääteltynä"

Vierailija
JW
Sam Harris on raapustanut teoksen "Moral Landscape: How Science Can Determine Human Values", jonka hyvin vaatimattomana teesinä on se, että tiede voi arvioida moraalien paremmuutta



Ei voi.

Vierailija
Japetus
Tästä ei ole kyse. Mikä tahansa päättely ei täytä naturalistisen virhepäätelmän tunnusmerkkejä. Harrisin virhe on samaistaa moraaliset arvot luonnollisiin ominaisuuksiin - kuten juuri onnellisuus tai kärsimys.



Miksi se on rajattu ilman mitään perustelua pelkästään moraalisten arvojen päättelyyn? Vain koska ajattelet ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi ajatella. Mikä tekee moraalista yliluonnollista?

Japetus
Ei ole mitään perustavaa syytä sanoa, että paha on yhtä kuin kärsimys, tai että hyvä on yhtä kuin onnellisuus. Jos sanon, että x on moraalisesti hyvä, ei minun voida automattisesti ymmärtää tarkoittavan, että x tuottaa onnellisuutta - kuten esim. utilitarismissa oletetaan.

Jos x on moraalisesti hyvä ja se johtaa neurokemialliseen epätasapainotilaan y (=onnellisuus) sinun voidaan ymmärtää tarkoittavan, että x tuottaa onnellisuutta (=y).

Japetus
On aivan eri asia kuvata sellaisia asioita kuin väri, koko, paino tai lämpötila, jotka määräytyvät ulkopuolisesta objektista ja ominaisuuksia kuten hyvyys ja pahuus, jotka ovat puhtaan subjektiivisia arvostelmia.



Hyvyys, pahuus ja onnellisuus ovat vain neurokemiallisia epätasapainotiloja aivoissa ihan kuten ovat väri, koko, paino tai lämpötila. En tiedä miten sinä näet punaisen, mutta todennäköisesti valitsemme eri väreistä saman, jos kysytään punaista. Todennäköisesti myös meillä samat alueet aivoissa aktivoituvat ja aivojen olosuhteet ovat keskimäärin hyvin lähellä toisiaan tai ainakin ne ovat jotenkin ennustettavissa. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka eivät kykene näkemään värejä ja heillä sanotaan olevan eri sokeuden asteita. He ovat yhteiskunnassamme vammaisia, joita voimme yrittää auttaa.

Vierailija
-:)lauri
Onko se siis ad hominem jos epäilee, ettei joku väittämä täytä kriteereitä?



On, koska siinä ei yksilöidä kritiikkiä vaan loataan kirjoittajaa vain epämääräisellä epäilyksellä. Esimerkiksi minäkin periaatteessa voisin epäillä, että kaikki sinun sanomasi on roskaa, mutta pelkästään tuon toteaminen ei muuta sanomaasi roskaksi vaan se on mustamaalausta. Minun pitää kertoa miksi se on roskaa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat