Ovatko immateriaalioikeudet hyväksi yhteiskunnalle?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tässä keskustelussa ei keskitytä siihen, mikä on oikein tai väärin, vaan siihen, mikä on hyväksi yhteiskunnalle. Aiheena ovat immateriaalioikeudet (tarkalleen ottaen patentit). Immateriaalioikeuksiin luetellaan kuuluvaksi tekijänoikeudet ja teollisoikeudet.

Wikipedia: "Patentti perustuu alun perin tavoitteeseen, että yleishyödylliset keksinnöt eivät mene keksijänsä mukana hautaan - vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Keksintöjen julkistamisen on katsottu myös edistävän hyödyllistä tekniikan ja valmistustaidon kehittymistä. Immateriaalioikeuksia on perusteltu myös sillä, että ne toimivat luovan työn taloudellisena kannustimena."

Immateriaalioikeuksien yhden alalajin, patenttioikeuden, nähdään synnyttävän yhteiskunnallista hyötyä teknologisen kehityksen ja taloudellisen kasvun muodossa. Patenttioikeuden ajatellaan tarjoavan keksijöille ja keksintöjä tekeville yrityksille suuremman kannusteen käyttää resurssejaan tutkimustyöhön antamalla niille rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen.

Rajoitetetun yksinoikeuden keksintöjen hyödyntämiseen nähdään siis edistävän uusien keksintöjen syntymistä, mutta toisaalta se rajoittaa keksintöjen leviämistä eli diffuusiota. Tästä opimme, että on olemassa kaksi asiaa, joita yhteiskunta tavoittelee: uusien keksintöjen määrä ja teknologinen diffuusio. Teollistuneet yhteiskunnat suosivat keksintöjen määrää ja käyttävät tähän työkalunaan immateriaalioikeudellista lainsäädäntöä ja sen valvontaa, joihin kuluu myös resursseja.

Mitä kävisi teollistuneille yhteiskunnille, jos ne päättäisivät yhteisesti lakkauttaa esim. patenttioikeudet kymmenen vuoden kuluessa? Nykyisten patenttien ja T&K:n varaan laskevien yritysten markkina-arvo varmastikin romahtaisi, koska liikearvosta merkittävä osa on ladattu nykyisen lainsäädännön varaan syntyvästä hyödystä. Mm. lääkeyhtiöt ja suuret IT- ja elektroniikkateollisuuden yritykset kokisivat muutoksen varmastikin koviten. Suuri osa niistä laskisi T&K-investointejaan ja suuryritysten tekemä kehitystyö vähenisi. Osa yrityksistä saattaisi jopa tuhota keksimiään teknologioita ja tutkimuksia, jotteivat ne päätyisi kilpailijoille.

Kaikkien patenttien lakatessa 10 vuoden kuluttua kuitenkin monet patenttien rajoittamat teknologiat olisivat vapaasti hyödynnettävissä. Lääkkeiden hinnat romahtaisivat ja elektroniikkateollisuuteen tulisi roimasti lisää kilpailua, kun pienetkin yritykset pääsisivät vapaasti hyödyntämään suurten yhtiöiden teknologioita tuotteissaan. Teknologinen diffuusio olisi rajoittamatonta ja innovaatiot alkaisivat etsimään uusia koteja uusissa tuotteissa. Parhaat teknologiat syrjäyttäisivät nopeasti huonot. Lisäksi yritykset ja oikeuslaitokset alkaisivat säästämään rutkasti rahaa, kun patenttien valvonta ja oikeusprosessit katoaisivat.

Loppuisiko kuitenkin uuden teknologian syntyminen? Tulisiko uuden keksimisestä ja kehittämisestä täysin kannattamonta? Osaksi ehkä. Uuden keksiminen saattaisi kuitenkin kannattaa silloin, kun teknologia suunniteltaisiin palvelemaan vartavasten omien tuotteiden alustoja ja omaa strategiaa. Myös oman brändin hyvä luotettavuus antaisi suurempien yritysten tuotteille kilpailuedun uusissa teknologioissa. Yliopistoille annettaisiin todennäköisesti jälleen rooli keksintöjen ja teknologioiden kehittäjänä. Kehitystyö saattaisi muodostua hitaammaksi, mutta toisaalta esim. lääkkeiden kohdalla se voisi olla avoimempaa. Nykyisessä lääkkeiden kehitystyössähän lääkeyhtiöillä on tapana peitellä negatiivisia tutkimustuloksia lääkemolekyyleistään, jotta kilpailijat eivät pääsisi hyödyntämään yksityisesti rahoitettua tutkimustietoa. Tämä ongelma poistuisi, kun tutkimus olisi julkisrahoitteista.

Immateriaalioikeudellisella lainsäädännöllä saattaa olla puolensa, mutta emme voi toisaalta olla varmoja sen vaikutuksista, koska yhteiskunta on tänä päivänä erilainen kuin 1800-luvulla, jolloin lainsäädäntö alkoi juurtua. Immateriaalioikeudellisen yhteiskunnan vastavaihtoehto on yhteiskunta, jossa lainsäädäntö on purettu.

Herää myös kysymys, onko olemassa kolmas vaihtoehto, joka yhdistäisi molempien hyvät puolet. Yhteiskunnallisesti paras vaihtoehto nähdäkseni olisi, että pystyttäisiin luomaan sellainen lainsäädäntö, jossa uusien keksintöjen määrä ja teknologinen diffuusio olisivat molemmat mahdollisimman suuret. Myös lainsäädäntö voi olla innovoinnin kohteena. Keksisitkö sinä, millainen se olisi?

Sivut

Kommentit (42)

Vierailija

Käväisin äskettäin eräässä korkean teknologian yrityksessä, tuotekehitysosasto ns. "patenttiosasto" oli vekkoaidan sisällä lukittujen ovien takana. Henklöstön ja vierailijoiden ulottumattomissa. Ihan oikein sinäänsä, mutta puolitoista vuotta on lyhyt aika. Sittenhän patentthakemuksella suojatut salat ovat julkisia. Siinä se tarkoitettu diffuusio.

"Parhaat teknologiat syrjäyttäisivät nopeasti huonot"

Korjaisin tuon lauseen tosielämään:

Parhaiten tuottavat teknologiat syrjäyttäisivät nopeasti huonosti tuottavat, vaikka ne olisivat kuinka hyviä tahansa.

Nykyisin kyllä määrä taitaa korvata laadun, taannoinhan moitittiin VTT:ta hyödyntämättömistä pöytälaatikkokeksinnöistä.

Vierailija
von oben

Parhaiten tuottavat teknologiat syrjäyttäisivät nopeasti huonosti tuottavat, vaikka ne olisivat kuinka hyviä tahansa.




Onko tuosta hyviä esimerkkejä?

Vierailija
Pekka Lampelto
von oben

Parhaiten tuottavat teknologiat syrjäyttäisivät nopeasti huonosti tuottavat, vaikka ne olisivat kuinka hyviä tahansa.




Onko tuosta hyviä esimerkkejä?



Aikanaanhan VHS syrjäytti Betan, vaikka yleisesti Betaa pidettiin parempana teknisesti. En tiedä niiden tuottavuudesta, mutta aina paras tekniikka ei nouse suosituimmaksi, vaan muut asiat ratkaisevat.

Vierailija
Pekka Lampelto
Herää myös kysymys, onko olemassa kolmas vaihtoehto, joka yhdistäisi molempien hyvät puolet. Yhteiskunnallisesti paras vaihtoehto nähdäkseni olisi, että pystyttäisiin luomaan sellainen lainsäädäntö, jossa uusien keksintöjen määrä ja teknologinen diffuusio olisivat molemmat mahdollisimman suuret. Myös lainsäädäntö voi olla innovoinnin kohteena. Keksisitkö sinä, millainen se olisi?



Kansallinen patentointi. Voit patentoida keksinnön yhdessä maassa ja saat siihen siinä maassa yksinoikeuden. Muissa maissa sitä ei enää voi kukaan patentoida ja käyttö on täysin vapaata niissä. Silloin on riittävästi kannustetta keksiä ja se ei hidasta globaalia kehitystä.

Stinger
Seuraa 
Viestejä4719
Liittynyt18.2.2006

Kannattaa miettiä siltä suunnalta, että jos itse keksisi jotain, sanoittaisi tai säveltäisi jotain, keksisi uudenlaisen toimintatavan tms. niin miellyttääkö ajatus siitä, että joku täysin tuntematon henkilö tai tuttu nettoaa siitä? Miksi keksijän oikeuksia on oikeutta polkea sellaisilla ihmisillä, jotka eivät käytännössä luo mitään ja siipeilevät vain joidenkin ajatustenvirrallla?

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Vierailija
Stinger
Kannattaa miettiä siltä suunnalta, että jos itse keksisi jotain, sanoittaisi tai säveltäisi jotain, keksisi uudenlaisen toimintatavan tms. niin miellyttääkö ajatus siitä, että joku täysin tuntematon henkilö tai tuttu nettoaa siitä? Miksi keksijän oikeuksia on oikeutta polkea sellaisilla ihmisillä, jotka eivät käytännössä luo mitään ja siipeilevät vain joidenkin ajatustenvirrallla?



Totta tuokin, mutta eikö ole myös keksijän omaa innovatiivisuutta netota keksinnöllään siten, etteivät muut pääse siitä hyötymään. Kyllähän PC-peleissäkin on kaikenlaisia suojakoodeja, joilla pyrittiin estämään kopiointia?

Toinen vaihtoehto olisi, että tekisi keksintöjä tai taidetta vain tilauksesta.

Vierailija
Pekka Lampelto

Totta tuokin, mutta eikö ole myös keksijän omaa innovatiivisuutta netota keksinnöllään siten, etteivät muut pääse siitä hyötymään. Kyllähän PC-peleissäkin on kaikenlaisia suojakoodeja, joilla pyrittiin estämään kopiointia?



Eli keksijäksi kannattaa ryhtyä vain sellaisen (ja sellaisella alalla), joka osaa suojata työnsä kyllin hyvin. Rajoittaa siis selkeästi innovaatioiden laajuutta ja aluetta.

Toinen vaihtoehto olisi, että tekisi keksintöjä tai taidetta vain tilauksesta.[/quote]


Eli innovaatioita vain sellaisessa, jota muut osaavat tilaamalla toivoa. Olisi tyhmyyttä kehittää sellaista, josta ihmiset eivät osaa edes unelmoida.

Vierailija
Feminine
Eli keksijäksi kannattaa ryhtyä vain sellaisen (ja sellaisella alalla), joka osaa suojata työnsä kyllin hyvin. Rajoittaa siis selkeästi innovaatioiden laajuutta ja aluetta.



Keksijäksi kannattaa ryhtyä, jos keksiminen kiinnostaa.

Vierailija
Stinger
Kannattaa miettiä siltä suunnalta, että jos itse keksisi jotain, sanoittaisi tai säveltäisi jotain, keksisi uudenlaisen toimintatavan tms. niin miellyttääkö ajatus siitä, että joku täysin tuntematon henkilö tai tuttu nettoaa siitä?



Olen hyvin tyytyväinen, jos joku on kiinnostunut jostain keksimästäni.

Stinger
Miksi keksijän oikeuksia on oikeutta polkea sellaisilla ihmisillä, jotka eivät käytännössä luo mitään ja siipeilevät vain joidenkin ajatustenvirrallla?



Keksijän oikeudet? Ovatko nämä siinä elämän manuaalissa, joka jokaisen tähän universumiin syntyvän pitää lukea ennen syntymäänsä?

Vierailija
Feminine

Eli keksijäksi kannattaa ryhtyä vain sellaisen (ja sellaisella alalla), joka osaa suojata työnsä kyllin hyvin. Rajoittaa siis selkeästi innovaatioiden laajuutta ja aluetta.




Mutta eihän keksijän tarvitsisi itse osata suojata keksintöään, riittää jos joku osaa. Ostaa sitten vaikka sellaiselta suojauspalveluihin erikoistuneelta yritykseltä jotkut suojaukset johonkin softaan.

Vierailija

Patenttien suoja-aika on tyypillisesti 20 vuotta. Esimerkiksi lääketeollisuudessa todellinen efektiivinen suoja-aika laskettuna lääkemolekyylin hyväksytystä patentista saattaa jäädä jopa (allekin) kymmeneen vuoteen.

Uusi lääkeainemolekyyli ei ole patentoinnin jälkeen vielä läheskään valmis tuote, jota voitaisiin hyödyntää kaupallisesti. Patentoinnista vasta alkaa intensiivinen ja huomattavia resursseja vaativa tutkimus- ja tuotekehitysvaihe. Siinä selvitetään noin kymmenen vuoden aikana lääkkeen käyttäytymistä ihmiselimistössä, sen tehoa ja turvallisuutta sekä pyritään muun muassa kehittämään lääke potilaalle mahdollisimman helppokäyttöiseen muotoon. Tämän jälkeen tarvitaan vielä kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin lääkkeelle on saatu myyntilupa ja se on hyväksytty yhteiskunnan korvaamaksi lääkkeeksi. Vasta tällöin lääke tulee tosiasiallisesti potilaiden saataville. Lääkkeen tehokas patenttiaika, jonka kuluessa keksintö tuottaa lääkkeen kehittäjälle tuloa, jääkin täten usein melko lyhyeksi.

http://www.laaketietokeskus.fi/tiedosto ... a1_s52.pdf

Uuden alkuperäislääkkeen kehittäminen on vuosikausia kestävä ja satoja miljoonia euroja maksava prosessi. (Tutkimus- tuotekehityskustannukset ovat yksi syy siihen, että ns tutkiva lääketeollisuus on fuusioitunut yhä suuremmiksi yksiköiksi). Jos patenttien suoja-aika laskettaisiin 10 vuoteen, lääkekehitys romahtaisi. Kehittäjä ei millään saisi kehityspanostaan takaisin. Tuosta yllä mainitusta noin kymmenen vuoden tutkimus- ja kehitysvaiheesta ei juurikaan ole mahdollista tinkiä lääketurvallisuuden vuoksi. Itse asiassa se perustuu pitkälti lääkeviranomaisten vaatimuksiin, lääkkeen turvallisuus ja vaikuttavuus on validoitava ja dokumentoitava monin tavoin ennen kuin myyntilupa voidaan myöntää.

http://www.laaketietokeskus.fi/page.php?page_id=384

Vierailija
JW
Pekka Lampelto
Herää myös kysymys, onko olemassa kolmas vaihtoehto, joka yhdistäisi molempien hyvät puolet. Yhteiskunnallisesti paras vaihtoehto nähdäkseni olisi, että pystyttäisiin luomaan sellainen lainsäädäntö, jossa uusien keksintöjen määrä ja teknologinen diffuusio olisivat molemmat mahdollisimman suuret. Myös lainsäädäntö voi olla innovoinnin kohteena. Keksisitkö sinä, millainen se olisi?



Kansallinen patentointi. Voit patentoida keksinnön yhdessä maassa ja saat siihen siinä maassa yksinoikeuden. Muissa maissa sitä ei enää voi kukaan patentoida ja käyttö on täysin vapaata niissä. Silloin on riittävästi kannustetta keksiä ja se ei hidasta globaalia kehitystä.



Patentointi on pääsääntöisesti kansallista, mikä on ongelma yksittäisille keksijöille ja pienelle ja keskisuurelle teollisuudellekin.

http://www.kauppapolitiikka.fi/public/d ... deid=41404

Vierailija
Rere
Patentointi on pääsääntöisesti kansallista, mikä on ongelma yksittäisille keksijöille ja pienelle ja keskisuurelle teollisuudellekin.



Valitettavasti se ei ole ongelma globaaleille suuryrityksille.

Vierailija
Feminine
Pekka Lampelto
von oben

Parhaiten tuottavat teknologiat syrjäyttäisivät nopeasti huonosti tuottavat, vaikka ne olisivat kuinka hyviä tahansa.




Onko tuosta hyviä esimerkkejä?



Aikanaanhan VHS syrjäytti Betan, vaikka yleisesti Betaa pidettiin parempana teknisesti. En tiedä niiden tuottavuudesta, mutta aina paras tekniikka ei nouse suosituimmaksi, vaan muut asiat ratkaisevat.



Ja tuoreempana esimerkkinä BD HD-DVD:n (ei sillä, että BD olisi huonompi, vaan, että se ei ollut "valmis").

Yleensä tuo "parempi" on subjektiivinen käsite, kun taas objektiivisesti parempi tuote voittaa markkinoilla lähes poikkeuksetta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat