Kiinalaisilta keksintö ydinjätteen kierrätyksessä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"Kiinan television mukaan mysteeriteknologian avulla Kiinasta löydettyjä uraanivaroja voidaan hyödyntää jopa 3 000 vuoden ajan. "

Jos väite pitää paikkansa tässä olisi ratkaisu lähi-tulevaisuuden energia ongelmiin ja ilmastonmuutokseen torjumiseen. Lisää ydinvoimaa ja paljon?

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article554921.ece?s=n
http://www.reuters.com/article/idUSTRE7020DB20110103

Kommentit (11)

Mr Bauglir
Seuraa 
Viestejä1672
Liittynyt10.4.2005

Nyt taisi mennä muutamalta viherpiipertäjältä teenlehdet väärään kurkkuun

Toivottavasti tuo on jotain konkreettista, eikä vain julkisuuden kalastelua.

Oikeiston ja vasemmiston erohan on nykyisin taantumuksellisuus ja uudistusten halu.-Puuhevonen-
Verkkomedia ja Venäjän ääni ovat asiallisia ja antavat oikeata tietoa. -pinklin1-
Huumekauppaa ei säätele mikään lainsäädäntö -:)lauri

Vierailija

Ei ole näköpiirissä semmoista uraanin hinnan nousua, että jälleenkäsittely tai hyötöreaktorit tulisivat kannattaviksi.

Ydinjätteen määrä laskisi näiden kanssa, mutta se nyt on todellisuudessa täysin olematon ongelma; jätteen voi varastoida vaikka minun kesämökilleni, koska sitä tulee melko vähän, ja se vähäkin viilenee aika nopeaan, muutamassa kymmenessä vuodessa päästään peruskallion omaan säteilytasoon.

Plutonium laimenee hitaasti, mikä tarkoittaa vain sitä, että se myös säteilee helkkarin vähän. Kemiallisesti se tietenkin on myrkky kuten kaikki raskasmetallit.

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
Lektu-Elli

Ydinjätteen määrä laskisi näiden kanssa, mutta se nyt on todellisuudessa täysin olematon ongelma; jätteen voi varastoida vaikka minun kesämökilleni, koska sitä tulee melko vähän, ja se vähäkin viilenee aika nopeaan, muutamassa kymmenessä vuodessa päästään peruskallion omaan säteilytasoon.



Älä puhu roskaa.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
Canccu
Kiinalaiset "keksineet" hyötöreaktorin?



Olisikohan mahdollista, että neutronikaappauksilla saataisiinkin hajoamiskelpoista tuotetta jostain muusta kuin U(238):sta? Reaktoriin olisi ladattu uraanin isotooppien lisäksi jotain yleisempää raskasta alkuainetta. Tai pitäisikö oikeastaan ajatella niin, että U(238):sta saadut halkeamiskelpoiset ytimet tuottaisivat hajotessaan uusia fertiilejä ytimiä joistain vähemmän harvinaisesta isotoopista?

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
visti
Olisikohan mahdollista, että neutronikaappauksilla saataisiinkin hajoamiskelpoista tuotetta jostain muusta kuin U(238):sta? Reaktoriin olisi ladattu uraanin isotooppien lisäksi jotain yleisempää raskasta alkuainetta. Tai pitäisikö oikeastaan ajatella niin, että U(238):sta saadut halkeamiskelpoiset ytimet tuottaisivat hajotessaan uusia fertiilejä ytimiä joistain vähemmän harvinaisesta isotoopista?



Kyllä tuossa tulee taas fysiikan rajoitukset vastaan. Ainoat luonnosta löytyvät aktinidit ovat torium ja uraani, joilla on molemmilla yksi fertiili isotooppi (U-238 ja Th-232). Kevyemmillä alkuaineilla (esim. lyijyllä) fission kynnysenergia menee sitten jo niin korkeaksi että reatkiossa syntyneiden neutronien energia ei mitenkään riitä aikansaamaan uusia fissioita, eikä ketjureaktio siten ole mahdollinen.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5294
Liittynyt9.1.2011

Hyvä jos saavat sen toimimaan siten ettei se lisää ydinvoiman kustannuksia, kuten länsimainen hyötöreaktori. Näet 60x uraanin hyötysuhde taarkoittaisi että merivedestä on 10x halvempaa rikastaa uraania kuin nykyisille voimaloille uraanikaivoksista.

Uraania voitaisiin rikastaa merivedestä Islannissa, jossa on halpaa geotermista energiaa. Eli ydinvoiman vastustajilta menisi kaksi kaikkein tärkeintä argumenttia kokonaan merkityksettömiksi eli ongelma että uraaninlouhinta on haitallista luonnolle sekä ydinjäteongelma.

No, vaikka olenhan jo laittanut rahani likoon italialaiseen ydinteknologiaan.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

pizze
Seuraa 
Viestejä602
Liittynyt16.3.2005

Tämmöinen keksintö nyt tuskin saa viherpiiperöitä mieltään muuttamaan, sillä ydinvoimavastaisuus ei ole koskaan perustunut järkeen.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
Zäp
visti
Olisikohan mahdollista, että neutronikaappauksilla saataisiinkin hajoamiskelpoista tuotetta jostain muusta kuin U(238):sta? Reaktoriin olisi ladattu uraanin isotooppien lisäksi jotain yleisempää raskasta alkuainetta. Tai pitäisikö oikeastaan ajatella niin, että U(238):sta saadut halkeamiskelpoiset ytimet tuottaisivat hajotessaan uusia fertiilejä ytimiä joistain vähemmän harvinaisesta isotoopista?



Kyllä tuossa tulee taas fysiikan rajoitukset vastaan. Ainoat luonnosta löytyvät aktinidit ovat torium ja uraani, joilla on molemmilla yksi fertiili isotooppi (U-238 ja Th-232). Kevyemmillä alkuaineilla (esim. lyijyllä) fission kynnysenergia menee sitten jo niin korkeaksi että reatkiossa syntyneiden neutronien energia ei mitenkään riitä aikansaamaan uusia fissioita, eikä ketjureaktio siten ole mahdollinen.

Siis U(235) hajoaa ja neutronikaappausten ansiosta U(238) muuttuu esimerkiksi plutoniumin isotoopiksi, joka on fertiili. Ei U(238) hajoa edelleenkään. Ideani oli, että tämä plutonium hajotessaan tekisi saman tempun kuin U(235), jolloin osa sen neutroneista paitsi hajottaisi uusia plutoniumytimiä, tuottaisi neutronikaappausten ansiosta halkeamiskelpoisia ytimiä jostain muusta isotoopista kuin U(238).

Zäp
Seuraa 
Viestejä2299
Liittynyt19.10.2009
visti
Siis U(235) hajoaa ja neutronikaappausten ansiosta U(238) muuttuu esimerkiksi plutoniumin isotoopiksi, joka on fertiili. Ei U(238) hajoa edelleenkään. Ideani oli, että tämä plutonium hajotessaan tekisi saman tempun kuin U(235), jolloin osa sen neutroneista paitsi hajottaisi uusia plutoniumytimiä, tuottaisi neutronikaappausten ansiosta halkeamiskelpoisia ytimiä jostain muusta isotoopista kuin U(238).



Selitin ehkä asian vähän epäselvästi, mutta pointti on joka tapauksessa se että luonnosta ei löydy muita isotooppeja kuin U-238 ja Th-232, jotka tuottaisivat neutronikaappauksella halkeamiskelpoisia ytimiä. Muuten tuo ideasi kuvaa juuri sitä mihin hyötöreaktorin toiminta perinteisestikin perustuu.

Uusimmat

Suosituimmat