Muovin sijasta puuta

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mikä kaikki muovinen voitaisiin korvata puulla ja kuitupunoksilla? Tämä liittyy muoviongelmaan maailman merillä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (33)

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009
jees
Eiköhän aikalailla kaikki, ainakin hamppukomposiitilla.
Kestävempää kuin lasikuitu, halvempaa kuin hiilikuitu.

johtuuko tämän materiaalin käyttämättömyys ainoastaan poliittisista päätöksistä ?

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Ainakin Wikipedian väittää niin:

1930-luvulla Fordin moottoriyhtiö kehitti polttoaineiksi etyyliasetaattia, metanolia ja muita yhdisteitä hampusta. Fordilla oli suunnitelmia hamppupolymeereistä (selluloosasta) tehdystä muovista, joka olisi käytännöllinen materiaali miltei mihin tahansa. Valmistettiin auto, jonka materiaalit olivat "kasvaneet maasta", eli ne olivat täysin hampusta ja muista kasveista jatkojalostettuja. Auto kulki hamppupolttoaineella. Lehdet Mechanical Engineering ja Popular Mechanics julkaisivat 1937 artikkelit kuvineen aiheesta.

Nämä kehitysaskeleet – biomuovi ja nopea kuidunjalostus – olivat valmiina siirtämään teollistuneet maat uuteen hampun hyödyntämisen aikakauteen. Kuitenkin petrokemian tuotteet ja puu sekä puuvilla korvasivat hampun myöhemmin 1900-luvulla, sillä hampun kasvatus julistettiin Yhdysvalloissa laittomaksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hamppu#Hamppukuitu

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007
jees
Eiköhän aikalailla kaikki, ainakin hamppukomposiitilla.
Kestävempää kuin lasikuitu, halvempaa kuin hiilikuitu.



Lasikuitu on lasia ja hiilikuitu hiiltä. Kumpikaan ei ole muovia.

Vierailija
Denzil Dexter
jees
Eiköhän aikalailla kaikki, ainakin hamppukomposiitilla.
Kestävempää kuin lasikuitu, halvempaa kuin hiilikuitu.



Lasikuitu on lasia ja hiilikuitu hiiltä. Kumpikaan ei ole muovia.



Hamppukuitu, lasikuitu ja hiilikuitu ovat nimensä mukaisesti kuituja, ja näihin tarvitaan aina matriisi kerta- tai kestomuovista. Kuidut vain lujittavat.
Komposiittien käyttö itsessään pienentää muovin kulutusta.

Eihän tuosta kauan ole, kun jätemuovien keräilystä luovuttiin kannattamattomana.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
Taivaantallaaja
^ Palovakuutuksia ei varmaan enää sitten myönnettäisi kenellekään?

Miksi ei? Muovi palaa ärhäkkäästi.

Vierailija
Paul M
Mikä kaikki muovinen voitaisiin korvata puulla ja kuitupunoksilla? Tämä liittyy muoviongelmaan maailman merillä.



Tosi moni asia. Ja useimmiten puu olisi paljon muovia kestävämpää ja parempaa materiaalia. Mutta kyllä tulisi kalliiksi, jopa biohajoavat muovit varmaan tulisivat puuta edullisemmiksi monissa tapauksissa.

Tulipalojen kannalta muovi on miltei aina puuta huonompi vaihtoehto.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Eikö olisi parempi keksiä muoville uusia käyttötapoja ja käyttöpaikkoja ?

Ameriikassahan joku on jo alkanut valmistamaan jätemuovista ratapölkkyjä.
Ei kuulemma lahota , ja muutenkin ovat puuta parempia siihen tarkoitukseen.

Olisihan muovilla varmasti ihan oikeaa hyötykäyttöäkin, mutta jostaki syystä ihmiskunnan ideat
ovat keskittyneet vain aseteollisuuden kehittämiseen.

Esimerkiksi muoviset kattolaatat tai kattolevyt, ja jokatalvinen kattoin puhistus lumesta olis ohi.
Sillä jos katto vähäkin viettää johonki suuntaan , niin ei siinä muovikatolla lumi pysy.

Muovi olis monessaki paikassa asiallisempi, kuin puu joka kasvaessaan sitoo hiiltä, ja muutenkin puhdistaa ilmaa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Kiviset ja Soraset-dokumentissa lähes kaikki oli kiveä. Samalla periaatteella voitaisiin mennä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Joku päivä, kun tuon muovin raaka-aine alkaa olla vähissä ja siten arvotavaraa, syntyy uusi ammattikunta: polymeeriketjun metsästäjät.
Kaatopaikosta, hienommin sanottuna jäteasema, tulee aarreaittoja.
Ja mikä aarre onkaan ko. muovipyörre meressä.

Tuskin niistä löydöksistä silloin muovipusseja tehdään.

Vierailija
Aslak
Eikö olisi parempi keksiä muoville uusia käyttötapoja ja käyttöpaikkoja ?

Ameriikassahan joku on jo alkanut valmistamaan jätemuovista ratapölkkyjä.
Ei kuulemma lahota , ja muutenkin ovat puuta parempia siihen tarkoitukseen.




Kuten olet varmaan huomannut ratapölkyt tehdään nykyään betonista.

Aslak

Esimerkiksi muoviset kattolaatat tai kattolevyt, ja jokatalvinen kattoin puhistus lumesta olis ohi.
Sillä jos katto vähäkin viettää johonki suuntaan , niin ei siinä muovikatolla lumi pysy.



Muovisia kattolevyjä (mm. valokatteet) ja muovitettuja peltilevy yms. muovipäällysteisiä kattoja käytetään tuhansissa rakennuksissa. Ihan normaalisti se lumi sinne kertyy.

Aslak

Muovi olis monessaki paikassa asiallisempi, kuin puu joka kasvaessaan sitoo hiiltä, ja muutenkin puhdistaa ilmaa.



Siis tarkoittaako tämä että hiilen sitominen ja ilman puhdistaminen ovat huonoja asioita? Jos puita kaadetaan niiden tilalle kasvaa uutta metsää joka vastaavasti sitoo hiiltä, mutta jos puuta käytetään erilaisten tuotteiden ja rakenteiden valmistamiseen on tuo hiili poissa ilmakehästä..

Muovit tehtiin muuten alunperin selluloosasta. Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis Oy käytti muovin valmistukseen maitoa (enimmillään 30 000-40 000 litraa päivässä).

Vierailija
Jussi

Tulipalojen kannalta muovi on miltei aina puuta huonompi vaihtoehto.



Eivätkös nämä "palamattomat" muovilaadut ole yleistymässä vähän joka paikassa?

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009
[size=150:3vvr0xl9]Bromatut palonestoaineet[/size:3vvr0xl9]

Palonestoaineiden käyttökohteet

Palonestoaineita käytetään erityisesti muoveissa, kumissa ja tekstiileissä estämään materiaalin syttymistä tuleen, tulen leviämistä ja parantamaan niiden lämmönkestoa. Niitä siis käytetään lähes kaikissa paikoissa, joissa materiaalit voivat altistua korkeille lämpötiloille tai joissa voi syntyä kipinöitä tai muuten tulen vaaraa tai missä paloturvallisuudelle asetetaan erityisvaatimuksia. Paloturvallisuuden lisääntymisen hintana on kuitenkin elinympäristömme ja elimistömme altistuminen kemikaaleille, joista monilla on sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisia, suurelta osin huonosti tunnettuja vaikutuksia. Palonestoaineet voivat olla epäorgaanisia (esimerkiksi antimonitrioksidi) tai orgaanisia (esim. klooria, bromia tai fosforia sisältäviä).

Bromattujen palonestoaineiden käyttö

Bromattuja palonestoaineita on kaikkiaan yli 70. Lisäksi niillä on satoja, ellei tuhansia erilaisia isomeerejä, joiden ominaisuudet ja myrkyllisyys ovat hyvinkin erilaisia. Niitä yhdistää oikeastaan vain se, että ne sisältävät kaikki bromia. Yksi tärkeimmistä bromatuista palonestoaineryhmistä on polybromatut difenyylieetterit, joissa on koko joukko kongeneereja ja yhteensä 209 eri isomeeriä.

Bromattujen palonestoaineiden käyttö

Palonestoaineita yleensä maailmalla vuonna 2005 noin 1,3 miljoona tonnia. Bromattuja palonestoaineita tuotettiin vuonna yli 300 000 tonnia. Bromattujen palonestoaineiden käyttömäärä on maailmassa lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana muutamalla kymmenellä prosentilla ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Noin puolet bromatuista palonestoaineista käytetään elektroniikka- ja sähkölaitteissa. Muita kohteita ovat muovit, päällysteet sekä pehmusteet.

Bromatuista palonestoaineista eniten käytetään tällä hetkellä Euroopassa (ja maailmassa) tetrabromibisfenoli A:ta (TBBPA). Sitä käytetään pääasiassa elektronisissa piirilevyissä. Seuraavaksi käytetyin palonestoaine on heksabromisyklododekaani (HBCD), jota käytetään esimerkiksi eristykseen tarkoitetuissa muoveissa (styroksi ja muu rakentamisessa käytettävä muovi).

Aikaisemmin on käytetty myös polybromattuja difenyylieettereitä (PBDE). Polybromatuista difenyylieettereistä vain osa esiintyi valmistettavissa sekoituksissa, mutta käytännössä kaikki löytyy nykyään ympäristöstä hajoamisen tuloksena. PBDE:n käyttö väheni 90-luvulla ja vuonna 2004 kiellettiin EUssa pentabromidifenyylieetteri (PeBDE) ja oktabromidifenyylieetteriä (OBDE) ja vuonna 2009 ne liitettiin Tukholman yleissopimukseen pysyvistä orgaanisista saasteista (ns. POP sopimus). Tästä ryhmästä ainoa merkittävä sallittu yhdiste on nykyään dekabromidifenyylieetteriä (DeBDE). Lisäksi aikaisemmin paljon käytetyistä polybromatuista bifenyyleistä ollaan lähes kokonaan luovuttu.

Mitään näistä aineista ei valmisteta Suomessa ja kemikaaleina niitä tuodaan maahan varsin vähän. Sen sijaan tuotteiden osana niitä on elinympäristössämme kaikkialla.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=633&lan=fi

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat