Savikiekon tallennuskapasiteetti?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Täällä kysellään joskus mielenkiintoisia asioita. Maailman kovimmasta äänestä tuli mieleen kysyä: Mikä on savikiekon tallennuskapasiteetti esimerkiksi kilotavuina?

Sivut

Kommentit (34)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
rautaleuka
Täällä kysellään joskus mielenkiintoisia asioita. Maailman kovimmasta äänestä tuli mieleen kysyä: Mikä on savikiekon tallennuskapasiteetti esimerkiksi kilotavuina?



Pitäisi varmaan ensin määritellä savikiekko vähän tarkemmin.

Vierailija

Tarkoittaa vanhinta äänilevyformaattia joka pyöri 78 k/min ja kului nopeasti. Long play levyssä kapasiteetti on kait kymmen kertainen ja kumpikaan ei sovellu digitaaliseen tallennukseen. Jos haluaa verrata niin vertaa kappalemääräiä eri medioilla. Savikiekolla se on noin yksi per puoli.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5368
Liittynyt7.7.2007
rautaleuka
Täällä kysellään joskus mielenkiintoisia asioita. Maailman kovimmasta äänestä tuli mieleen kysyä: Mikä on savikiekon tallennuskapasiteetti esimerkiksi kilotavuina?



Analogisen signaalin määrittäminen kilotavuina vähän ontuu. Vähän sama asia on, että jos kysyis, montako metriä painaa pötkö lauantaimakkaraa.

Jotain arvioita voi tehdä soittoajan ja taajuustoiston laajuuden suhteen. Mutta senhän saat selville, kun vedät savikiekon tietokoneen äänikortin kautta tietokoneelle ja katsot, minkäkokoinen tiedostosta tuli. Tosin sekin vaikuttaa, käytätkö tiedoston tallentamiseen häviöllistä pakkausta, vai et.

Muuten, oliko ne savikiekot vielä mono- vai jo stereona kaiverrettuja?

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Aivan hyvin digitaalista tietoa voi pistää analogiseen formaattiin, C-kasetit ja puhelinmodeemit olivat aikoinaan hyvinkin suosittuja. Tallennuskapasiteetti riippuu signaalin erottelykyvystä. Vinyyliin sopii 40 500 tavua.

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1536
Liittynyt26.8.2009
ovolo
rautaleuka
Täällä kysellään joskus mielenkiintoisia asioita. Maailman kovimmasta äänestä tuli mieleen kysyä: Mikä on savikiekon tallennuskapasiteetti esimerkiksi kilotavuina?



Analogisen signaalin määrittäminen kilotavuina vähän ontuu. Vähän sama asia on, että jos kysyis, montako metriä painaa pötkö lauantaimakkaraa.

Jotain arvioita voi tehdä soittoajan ja taajuustoiston laajuuden suhteen. Mutta senhän saat selville, kun vedät savikiekon tietokoneen äänikortin kautta tietokoneelle ja katsot, minkäkokoinen tiedostosta tuli. Tosin sekin vaikuttaa, käytätkö tiedoston tallentamiseen häviöllistä pakkausta, vai et.

Muuten, oliko ne savikiekot vielä mono- vai jo stereona kaiverrettuja?




Monoja olivat. Ensimmäiset massatuotetut stereo-lp:t tulivat myyniin vasta niinkin myöhään kuin 1958. Tekniikka tosin patetointiin EMI:llä jo 1930-luvulla, mutta yleisöllä ei ollut soittimia, joilla stereoäänitettyjä levyjä olisi voinut toistaa stereona.
Savikiekot siis olivat kaikki ehtaa monofonista kamaa.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

Vierailija
ovolo
rautaleuka
Täällä kysellään joskus mielenkiintoisia asioita. Maailman kovimmasta äänestä tuli mieleen kysyä: Mikä on savikiekon tallennuskapasiteetti esimerkiksi kilotavuina? ;-)
Analogisen signaalin määrittäminen kilotavuina vähän ontuu. Vähän sama asia on, että jos kysyis, montako metriä painaa pötkö lauantaimakkaraa.
Tokihan analogiseen signaaliin voidaan koodata digitaalista dataa, lähihistorian esimerkkejä ovat analogisessakin puhelinverkossa toimivat modeemit ja datan tallennus C-kaseteille. (kas, Tuppu jo ehtikin)

ovolo
Jotain arvioita voi tehdä soittoajan ja taajuustoiston laajuuden suhteen. Mutta senhän saat selville, kun vedät savikiekon tietokoneen äänikortin kautta tietokoneelle ja katsot, minkäkokoinen tiedostosta tuli. Tosin sekin vaikuttaa, käytätkö tiedoston tallentamiseen häviöllistä pakkausta, vai et.
Valitettavasti arviointi ei onnistu näin, sillä tällaisessa analogisen signaalin muuntamisessa digitaaliseksi vaikuttavat äänikortin käyttämät näytteenottotiheys (esim. 44,1 kHz) ja resoluutio (esim. 16 bit). Joten riippuen digitoinnissa käytetyistä asetuksista saadaan moninkertaisesti toisistaan poikkeavia tuloksia.

Periaatteessa olisi kai mahdollista selvittää teoreettinen vastaus avaajan kysymykseen, mutta olisi tiedettävä:
Kiekolle kaiverretun analogisen signaalin taajuusalue ja kesto (plus häiriöt).
Mikäli levylle olisi tallennettu digitaalista dataa olisi tiedettävä millaista tallennustapaa ja modulaatiota on käytetty (PCM? PSK/ASK/FSK/QAM?).

Ns. savikiekkojen historiaan liittyvä hauska kuriositeetti:
Varhaisimmat tunnetut videotallenteet ovat peräisin 1920-luvulta. Mekaanisen television kehittäjä John Logie Baird tallensi keksintönsä videokuvaa savikiekoille. Sittemmin tallenteiden kuvasignaali on onnistuttu purkamaan takaisin kuviksi: http://www.tvdawn.com/tvtech.htm

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
spin0
Periaatteessa olisi kai mahdollista selvittää teoreettinen vastaus avaajan kysymykseen, mutta olisi tiedettävä:
Kiekolle kaiverretun analogisen signaalin taajuusalue ja kesto (plus häiriöt).



Eiköhän tuon voi karkeasti approksimoida samaksi kuin vanhalla analogisella puhelinverkolla. Oliko se nyt 300-3500 Hz tai jotain sensuuntaista. Parhaat analogiset modeemit taisivat päästä tuolle kaistalle speksatuilla puhelintyhteyksillä johonkin 50 kbit/s nopeuksiin, ellen väärin muista. Sen voi kertoa savikiekon pituudella (ajassa, siitä minulla ei ole aavistustakaan) ja laskea maksimissaan yksi tavu per 10-15 säilöttyä bittiä (riippuen siitä halutaanko virheenkorjaus (välttämätön koodille ja monille tiedostoformaateille)).

Vierailija

Eiköhän tuo tule absoluuttisesti siitä mikä on ko. kiekon ylärajataajuus (f).

Kapasiteeti (K) on sitten K=2*f*t

"t" on aika jota tätä taajuutta voi soittaa.

Vierailija
Neutroni
spin0
Periaatteessa olisi kai mahdollista selvittää teoreettinen vastaus avaajan kysymykseen, mutta olisi tiedettävä:
Kiekolle kaiverretun analogisen signaalin taajuusalue ja kesto (plus häiriöt).
Eiköhän tuon voi karkeasti approksimoida samaksi kuin vanhalla analogisella puhelinverkolla. Oliko se nyt 300-3500 Hz tai jotain sensuuntaista. Parhaat analogiset modeemit taisivat päästä tuolle kaistalle speksatuilla puhelintyhteyksillä johonkin 50 kbit/s nopeuksiin, ellen väärin muista. Sen voi kertoa savikiekon pituudella (ajassa, siitä minulla ei ole aavistustakaan) ja laskea maksimissaan yksi tavu per 10-15 säilöttyä bittiä (riippuen siitä halutaanko virheenkorjaus (välttämätön koodille ja monille tiedostoformaateille)).
Joo, minäkin lähtisin arvioimaan asiaa vertailukohtana puhelinverkko ja PCM, jossa näytteenottotaajuus 8000 Hz ja näytteen resoluutio 8 bittiä. Silloin saadaan teoreettiseksi maksimiksi 64 kilobittiä sekunnissa (pl. häiriöt), mutta on sitten eri asia miten tarkkaan tämä vastaa 78 kierroksen savikiekkojen toistamaa taajuusaluetta. Sen jos tietäisi voisi asiaa ehkä arvioida tarkemmin.

EDIT: nolo moka kHz -> Hz

Vierailija

Jos ajattelee niin, että savikiekolle saa tallennettua 12 kappaletta ( ei mitään oikeaa tietoa. korjatkaa) ja CD-levylle 24 kappaletta. CD-levyn koko on 700MB, joten savikiekon koko on 350MB.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Ei varmasti millään standardoidulla savikiekolla saada nykytekniikalla järkevästi nuon paljoa tallennustilaa. C-kasetille tallennetaan yleensä jotain 150 t/s ja silti se on häiriöherkkä.

Vierailija
kabus
Jos ajattelee niin, että savikiekolle saa tallennettua 12 kappaletta ( ei mitään oikeaa tietoa. korjatkaa) ja CD-levylle 24 kappaletta. CD-levyn koko on 700MB, joten savikiekon koko on 350MB.
Voihan noin ajatella, mutta savikiekon tallennuskapasiteetista se ei kerro mitään. Asiassa oleellista olisi tietää savikiekon taajuuskaista (joka tuskin on sama kuin CD:n), savikiekon maksimikesto 78 kierroksen nopeudella (joka tuskin on sama kuin CD:n) ja datan koodaus (oletuksena PCM kuten CD:ssä).

CD-levylle saa tallennettua vaikka sata kappaletta pakattuna, joten pelkkä kappaleiden lukumäärä ei sinällään kerro datan tallennuskapasiteetista, vaan datasta.

Vierailija

Kannattaa unohtaa tallennusalgoritmit ja keskittyä bitteihin koska sen erotuskyky ratkaisee sen. Lukemisessa tietenkin koska valmistuksessa siihen saa paljon mutta lukupään rajat astuu esiin.

Vierailija
Tuppu L 2.0
Ei varmasti millään standardoidulla savikiekolla saada nykytekniikalla järkevästi nuon paljoa tallennustilaa. C-kasetille tallennetaan yleensä jotain 150 t/s ja silti se on häiriöherkkä.
Ei varmastikaan.

Toisaalta tässä pitää ottaa huomioon menetelmä jolla dataa tallennettaisiin ja koodattaisiin savikiekolle. C-kaseteille dataa tallennettiin esimerkiksi KCS-standardin mukaan. Siinä neljä perättäistä 1200 Hz siniaallon sykliä tarkoitti nollabittiä ja kahdeksan peräkkäistä 2400 Hz sykliä ykkösbittiä. Ei siis kovinkaan tehokas tallennustapa datan tallennustiheyden/siirtonopeuden suhteen. Veikkaanpa että paljon suurempi datanopeus olisi periaatteessa mahdollista C-kasetillakin (häiriötkin mukaanlukien), sillä nykyään tehokkaat signaalinkäsittelyprosessorit olisivat nopeita&halpoja toisin kuin 70-80-luvuilla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat