Suomen historiaa väestön määristä ja kehitysasteista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Itseäni kiinnostaisi kovasti tietää, mistä voisi lukea suomen arvioidun väkiluvun kehityksestä muinaisista ajoista lähtien. Mitä väkiluku on ollut suhteessa esimerkiksi muuhun eurooppaan tai vaikkapa vain ruotsiin eri aikakausina. Minulla on hieman ristiriitainen kuva suomen väkiluvusta suhteessa esimerkiksi ruotsiin historian saatossa.

Lisäksi kiinnostaisi kovasti jollain mittapuulla mitattu sivistyneisyyden kehitys eri aikakausina. Esimerkiksi vaikkapa asemakaavan, viemäröinnin, hallinnon, tekniikan ja tieteiden tutkimisen osalta juurikin suhteessa muuhun eurooppaan. Minusta aihe on kovin mielenkiintoinen ja tiedän siitä liian vähän. Tokihan voisin ottaa kirjoja summittaisesti käteeni kahlatakseni. Uskon kuitenkin foorumilla olevan viisautta säästääkseni kenties monien muiden lailla suunnattomasti tunteja sopivilla linkeillä tai ehdotuksilla asiaa käsittelevistä kirjallisuuksista tai jopa suorista vastauksista.

Poliittisen aseman suhde muuhun eurooppaan kulloinkin on myöskin hyvin kiinnostava keskustelun aihe.

Kiitos jo etukäteen.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija
fyyrikko
Miljoonan tarkkuudella

1. miljoona 1811

2. miljoona 1879

3. miljoona 1912

4. miljoona 1950

5. miljoona 1991


Ronski
Jos nyt oikein ymmärrän Sverigen kieltä, niin vuonna 1746 tehtiin väestölaskenta, jonka mukaan koko valtakunnassa oli n 2100000 asukasta. Se ei ollut suurvallalle riittävä määrä ja väestölaskennan tulos julistettiin salaiseksi.

http://www.skatteverket.se/privat/folkb ... 04141.html




Ronski




Kiitos kovasti, eli 1700-luvun puolivälissä Ruotsissa oli arviolta 2,1milj asukasta ja suomessa 0,41miljoonaa. Ruotsin väkiluku on siis suhteellisesti kasvanut hitaammin tuon jälkeen kaikesta huolimatta. Lyyrikon kaava on hyvä taustabarometri kehitykselle.

rcislandlake
Seuraa 
Viestejä2683
Liittynyt3.10.2006

Kiitos erittäin hienosta keskusteluavauksesta.

Mistä ajasta lähtien väestön määrää pitäisi alkaa laskemaan ?
Ensin pitäisi määritellä, mikä on Suomi historia aika-janalla.
Keitä ovat Suomen asukkaat ? Kuuluuko siihen esimerkiksi ruotsalaiset, saksalaiset, romanit ja venäläiset, joita esimerkiksi 1200-luvulta 1600-luvulle tultaessa muutti Suomeen. Melkein jokaisen nykysuomalaisen sukujuurista löytyy näitä elementtejä.

Oliko Suomessa väestöä, josta ei onnistuttu tekemään väestölaskentaa kirkkonkirjoihin ? Esimerkiksi lappalaiset, joita oli erään kirjoituksen mukaan ainakin viittä erilaista heimoa ja nykyiset saamelaiset. Nämä kun eivät asuneet paikallaan pitkään. Vielä 1800-luvulla he yrittivät pakoilla verotusta ylittämällä Venäjän ja Suomen Suuriruhtinaskunnan rajaa pohjoisessa edestakaisin..

Kuinka suuri luku ihmisiä on kärsinyt rutosta ja muista kulkutaudeista, paljonko kuoli nälkään 1696-1699 suurina nälkävuosina ?

Aihe on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta on ilmeisesti melkein mahdoton tutkia. Ainakin lappalaisia vainottiin perusteellisesti ja heidän väestönsä lähes tuhottiin.

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.

Vierailija
rcislandlake

Aihe on kiinnostanut minua jo pitkään, mutta on ilmeisesti melkein mahdoton tutkia. Ainakin lappalaisia vainottiin perusteellisesti ja heidän väestönsä lähes tuhottiin.


Minua myös ja toivottavasti saadaan keskustelua aikaiseksi. Mitkä ovat kristinuskon tulemisen vaikutukset, entä nälkävuosien ja kulkutautien todelliset vaikutukset tai arkeologisten kaivausten perusteella todetut kehityshuiput. Palaan siis edelleen myöskin näihin viemäröintijärjestelmiin, ruutuasemakaavaan, ym. Missä erot esimerkiksi ruotsiin tuli ja miten kehittynyt/väkirikas suomen alue on suhteessa muuhun eurooppaan parhaimmillaan on ollut.. Se antaisi osviittaa ja ymmärrystä.

Vierailija

Tämä taitaa osin olla vanhan kertausta, Lalli ja Erik-ketjussa on sivuttu samaa.

No, joka tapauksessa M. Huurrehan (9000 vuotta Suomen esihistoriaa) esitti että metsästyksellä, kalastuksella sekä keräilyllä Suomen kokoinen pohjoinen alue olisi voinut ylläpitää n. 50 000 hengen populaatiota. Tässä mielessä vähäinenkn migraatio saattoi olla merkityksellistä (vrt jatkuvuusteoria).

Missä vaiheessa voidaan alkaa puhua kaupungistumisesta, Turku keskiajalla? Vanain kaupunki, Varikonniemi? Tuna?

Ruutukaavasta tulee mieleen valtion arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka polkaisi suomalaiset kaupungit kaavoihin alkaen 1815. Engelin kädenjälki näkyy Helsingin Senaatintorin ympäristössä. Turun, Porvoon ja Jyväskylän ruutuasemakaavat ovat hänen piirtämiään. Engel siis käytti klassista muotokieltä, ruutuasemakaavahan muuten perustuu roomalaiseen sotaleiriin. Leiri perustettiin aina samalla tavalla, aikaa ei haaskattu arpomiseen tai haparointiin. Aasinsiltana, nykyiset Lidlit polkaistiin pystyyn samalla metodilla, kaikki samaan kaavaan...

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006

Historiateoksissa toistuu arvio, että esihistoriallisen ajan loppuessa noin 1200 jaa. koko Suomen alueella olisi ollut 50 000 - 75 000 ihmistä, kun taas paljon pienemmässä Virossa oli tuohon aikaan tuplaten väkeä. Tämä johtuu siitä, että maanviljely, joka mahdollistaa (nopean tai yleensäkin) väestönkasvun, levisi tänne (ja täällä laajemmalle) selvästi myöhemmin.

Ero väkilukuarvioissa johtuu siitä, millaisen ihmismäärän on katsottu eläneen yhdessä taloudessa; talouksien määrä taas selviää veroluetteloista, joita Virosta on jo 1200-luvulta. Suomestakin niitä on melko pian tuon jälkeen, joten kasvukäyrää seuraten voidaan tehdä oletuksia hieman varhaisemmista ajoista.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vierailija

Olikohan se vuosi 1969 vai 1970 joka oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että ensimmäisen kerran sitten viime sotien maamme väkiluku väheni? Joka tapauksessa varsin pian tuon jälkeen esitettiin hyvinkin varmoina näkemyksiä, ettei Suomen väkiluku tule koskaan ylittämään 5 miljoonaa. Nyt näyttää siltä, että kohtuullisen vähäinenkin maahanmuutto varmistaa sen, että 5½ miljoonan väkiluku saavutetaan Suomessa ehkä jo ennen vuotta 2020.

Tietääkö kukaan mikä on Suomen kansalaisten lukumäärä ja Suomessa asuvien ihmisten lukumäärä? Entä Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä?

Vierailija
Ronski
Jos nyt oikein ymmärrän Sverigen kieltä, niin vuonna 1746 tehtiin väestölaskenta, jonka mukaan koko valtakunnassa oli n 2100000 asukasta. Se ei ollut suurvallalle riittävä määrä ja väestölaskennan tulos julistettiin salaiseksi.

http://www.skatteverket.se/privat/folkb ... 04141.html




Vähän niinkuin Neuvostoliitossa 1930-luvulla ja heti sodan jälkeen. Taisi käydä niin, että sodanjälkeistä väestölaskentaa lykättiin tarkoituksella vuoteen 1959 jotta sodanjälkeinen vauvabuumi (joka oli laaja mutta ohimenevä ilmiö lähes kaikissa Euroopan maissa ja muuallakin kehittyneissä maissa) pääsisi peittämään ainakin osan Neuvostoliiton sotatappioista.

Vierailija
ralf64

Tietääkö kukaan mikä on Suomen kansalaisten lukumäärä ja Suomessa asuvien ihmisten lukumäärä? Entä Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä?




Nuohan löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta tai Tilastokeskuksen PX-Web-palvelusta.
Eli näin Suomessa asuvien osalta, ulkomailla asuvien määrän joutuu erikseen hakemaan, mutta Wikin ym lähteiden mukaan se on noin 250 000 :

Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2009 lopussa 5 195 722 Suomen kansalaista, joista 93 536 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2009 aikana 12 449 henkilöllä. Eurostatin vuoden 2007 tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä oli Suomessa EU27-maista seitsemänneksi alhaisin. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui maassamme 233 183.

http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/vaer ... 01_fi.html

Kanga
Seuraa 
Viestejä1327
Liittynyt26.4.2009
Jaska
Historiateoksissa toistuu arvio, että esihistoriallisen ajan loppuessa noin 1200 jaa. koko Suomen alueella olisi ollut 50 000 - 75 000 ihmistä, kun taas paljon pienemmässä Virossa oli tuohon aikaan tuplaten väkeä. Tämä johtuu siitä, että maanviljely, joka mahdollistaa (nopean tai yleensäkin) väestönkasvun, levisi tänne (ja täällä laajemmalle) selvästi myöhemmin.

Ero väkilukuarvioissa johtuu siitä, millaisen ihmismäärän on katsottu eläneen yhdessä taloudessa; talouksien määrä taas selviää veroluetteloista, joita Virosta on jo 1200-luvulta. Suomestakin niitä on melko pian tuon jälkeen, joten kasvukäyrää seuraten voidaan tehdä oletuksia hieman varhaisemmista ajoista.




Eipä Viron asutun alueen voi sanoa olleen juurikaan Suomen silloista pienempi. Eihän tuohon aikaan Savon tai Pohjanmaankaan asuttaminen ollut vielä oikein alkanutkaan, ja Uudenmaan asutuskin oli harvanlaista,. Suomi, Häme, Karjala, Pohjanmaakin osittain. Siinäpä olivat asutut, "suomalaisilla" asutut, alueet tuohon aikaan. Epäilen näet, ettei tuohon 50-75 000:een ole laskettu mukaan lappalaisia...

Riso abundat in ore stultorum

Vierailija

Ensimmäinen viesti, joten yritänpäs tehdä siitä hyvän.

Suomen varhaishistoria alkaakin jo olemaan mutkikkaampi asia, mutta lähempää löysin joskus kirjastosta tälläistä tietoa vuodelta 1899.

Nimi aluksi, sitten asukasluku ja suluissa väestöntiheys

Turun ja Porin lääni: 440 174 (19)
Uudemaan lääni: 289 026 (19)
Viipurin lääni: 413 598 (13.2)
Hämeen lääni: 295 533 (16.5)
Mikkelin lääni: 188 548 (10.9)
Kuopion lääni: 311 539 (8.7)
Vaasan lääni: 457 154 (11.9)
Oulun lääni: 277 628 (1.

Lähde: Atlas Suomen Historia (Heikki Rantatupa)

Mielenkiintoistahan tuossa on tuo väestön tasaisempi jakautuminen koko maahan. Tietenkin läänijakokin on ehtinyt muuttumaan jo useampaan otteeseen tuon jälkeen, mutta olipa nyt tuollainenkin tieto.

Toinen mielenkiintoinen kirjastosta löytynyt teos kertoi tämmöistä vuoden 1500 Karjalasta:

Laatokan Karjala: 32 000
Äänisen Karjala: 60 000
Vienan rannikko: 6 000
Novgorodin Lappi eli Vienan Karjalan sisämaa: 7000
ja yhteensä 105 000 asukasta tuon ajan (Venäjän-/Novgorodin-)Karjalassa

Lähteen nimeä en ole ottanut ylös, joten sitä en valitettavasti pysty nyt tähän hätään kaivamaan.

Tämähän ei itsessään koske Suomea, mutta läheltä liippaa kuitenkin ja vastannee kirjoittajan kysymykseen väestösuhteista muun Euroopan kanssa.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy sitten lisäksi jo Reren mainitsemasta PX-Web tietokannasta viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta hyvin tarkkaa tietoa Suomen väestörakenteesta, kokonaishedelmällisyysluvuista (maakunnittain) jne. Esimerkiksi väestörakenne-osio on siitä mielenkiintoinen, että sillä saa selville jonkin tietyn kielen puhujien ikärakenteen. Yksi mielenkiintoinen nippelitieto oli yllättäen suomenruotsalaisten väestönosuuttaan suurempi osuus nuorissa ja suomenkielisten vastaavasti pienempi.

http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/ ... rak_fi.asp

Sieltä sitten valitaan "Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain" ja sen jälkeen voit alkaa vapaasti täyttelemään taulukoita. Tuolta saa lisäksi selville ikärakenteen kunnittain. Ja lisää dataa: yllättäen Helsingissä ikäluokat 0-14 ovat uhkaavan pieniä kun taas ympäryskuntien tilanne on eurooppalaisittain kiitettävä. Ja jos kovia lisääntyjiä haluaa Suomesta löytää niin suosittelen vilkaisemaan Pohjois-Pohjanmaata. Siellä ei väki ainakaan vähene luonnollisesti, mutta lestadiolaisia taitaakin olla aika paljon siellä päin. Ei ihme, että Oulu on Suomen nopeimmin (?) kasvava kaupunki.

Nämä ovat sitten jo enemmän historiaa, mutta varmaan tällaista haetkin:

Väkiluku sukupuolen mukaan 1750 - 2009
Väestö iän (5-v.) ja sukupuolen mukaan koko maa 1865 - 2000

Ja vielä Kulkutaudille, jos saksa yhtään luistaa, niin semmoinen instituutti kuin Berlin Institut für Bevölkerung und Entwicklung on julkaissut kasan tutkimuksia yleisestikin Eurooppaa koskien, joten sieltä saattaa löytyä sinulle jotakin mielenkiintoista.

http://www.berlin-institut.org/studien.html

Ronski
Jos nyt oikein ymmärrän Sverigen kieltä, niin vuonna 1746 tehtiin väestölaskenta, jonka mukaan koko valtakunnassa oli n 2100000 asukasta. Se ei ollut suurvallalle riittävä määrä ja väestölaskennan tulos julistettiin salaiseksi.

http://www.skatteverket.se/privat/folkb ... 04141.html




Taisi olla vielä ensimmäinen laatuaan, joten suhteessa muihin Suomesta pitäis olla kiitettävästi väestödataa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat