Viiden euron ja viiden kymmenen miljardin euron pitsa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Onko jollakulle muullekin kuin minulle pistänyt silmään kuinka viiden euron pitsan ja sen niin kauhistuttavan negatiiviset vaikutukset ovat nousseet "talousuutistemme" etusivuille ?

Sen sijaan kysymys siitä mitä Suomi rahoittaa, miten, ja mitä taloudellemme tulee tapahtumaan on jäänyt sivuosalle. Erittäin suuri pitsa, pahoin pelkään että 50 miljardia jää pieneksi.
Pitää uudestaan kysyä myös miten valtion vuotuinen budjettimme on paisunut vuodesta 95 tähän päivään luokkaa n. 15 miljardilla eurolla (!) ja mikä on syy, ainakaa rahat eivät ole menneet köyhemmälle kansanosalle, kenelle?
Vastuullisena juuri nyt pidän valtionvarainministeri Kataista, jonka täytyy tietää asiat paremmin kuin esim. meille esittänyt "Kreikka viimeinen tuettava valtio" ym paskaa kommentit pitävät sisällään. Kannattaa katsoa perusinsinööri Miettisen kolumnia Tekniikka ja talouslehdestä siinä kahden viikon takaa.

Mielestäni yllättävää, koska kysymys on sen kokoluokan asioista, jotka tulevat pysyvästi (ainakin nyt nähtynä ) vaikuttamaan maahamme. Tavoite puolueellisella medialla taitaa olla siirtää syyttävä katse pieneen porukkaan (edelleenkin ihmettelen, mikä ongelma mahtaa olla jos pitsan saa halvalla, sitä en sen sijaan ihmettele mikä ongelma on maksa älyttömän suuria palkkoja suurelle määrälle täysin turhia ihmisiä, varsinkin valtio/kunta- hallinnossa, joten tämän porukan esiintulo on vähintäänkin ymmärrettävää, tai se että valtio tukee verorahoista täysin kannattavia kansainvälisiä suuryrityksiä ), jotta "oikea kuva" saadaan taas omille ehdokeille.

Erinomaisen hauskaa kuin myös demareita koskevien negatiivisten uutisten esiintulo - kuten eilen taas tapahtui - nousu varsinkin tietynlaisessa omistuksessa olevan median pääuutisiksi. Yksinkertaisesti puhun propagandasta.

No, taas minulta tämmöistä pauhausta, mutta edelleenkään en hyväksy maan myymistä rikkaille ja varsinkaan turhaa sinisilmäisyyttä

Kommentit (15)

Saw
Seuraa 
Viestejä6251
Liittynyt20.6.2009

15 vuodessa inflaatio on varteen otettava seikka, ja täytyy myös muistaa väestön ikäjakauman muutos - yhä useampi on vanha ja sairas. Lääketieteen kehitys on yksi yhteiskunnalle kalleimmista tieteenhaaroista.

Inflaatio: 1000 mk vuonna 1995 vastaa 210 euroa vuonna 2010.

http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html

Young man, there's a place you can go.
I said, young man, when you're short on your dough.
You can stay there, and I'm sure you will find
Many ways to have a good time.

It's fun to stay at the Y.M.C.A.
It's fun to stay at the Y.M.C.A.

Vierailija
Vinski
Kannattaa katsoa perusinsinööri Miettisen kolumnia Tekniikka ja talouslehdestä siinä kahden viikon takaa.

Perusinsinööri Miettinen on takinkääntäjä. Noin 15 vuotta sitten hän oli innolla viemässä Suomea EU:hun ja maalaili, kuinka suomalaiset marssivat herroiksi tullien läpi saksalaisten, englantilaisten ja muun "hienomman väen" kanssa, kun "rupusakki" jonottaa passintarkastuksessa. Minä arvelin, että pois jääminen EU:sta merkitsisi sitä, että suomalaiset juttelisivat passijonossa bisneksestä amerikkalaisten, japanilaisten, sveitsiläisten, norjalaisten ja muiden EU:hun kuulumattomien kanssa turkkilaisten ja kreikkalaisten marssiessa suoraan tullin läpi.

Vierailija
Moses Leone
Vinski
Kannattaa katsoa perusinsinööri Miettisen kolumnia Tekniikka ja talouslehdestä siinä kahden viikon takaa.

Perusinsinööri Miettinen on takinkääntäjä. Noin 15 vuotta sitten hän oli innolla viemässä Suomea EU:hun ja maalaili, kuinka suomalaiset marssivat herroiksi tullien läpi saksalaisten, englantilaisten ja muun "hienomman väen" kanssa, kun "rupusakki" jonottaa passintarkastuksessa. Minä arvelin, että pois jääminen EU:sta merkitsisi sitä, että suomalaiset juttelisivat passijonossa bisneksestä amerikkalaisten, japanilaisten, sveitsiläisten, norjalaisten ja muiden EU:hun kuulumattomien kanssa turkkilaisten ja kreikkalaisten marssiessa suoraan tullin läpi.



Jeps muistan tämän, itsekin tuumailin vähän toista. Sinänsä en pidä EU:ta pahana vieläkään mutta jälkiviisaana väittäisin että ois pitänyt tehdä toisella tavalla, erillaisissa kansallisvaltioissa hommat ei vaan toimi samalla tavalla

Vierailija
Heksu
Vaikka kolumninsa mielenkiintoisia ovatkin, Miettisessä on eittämättä jossain määrin besserwisserin vikaa...

Eikä niin vähän, ja lisäksi elitistin vikaa verrattuna nykypäivän keskimääräiseen suomalaisinsinööriin. Siinä suhteessa hän elää jossain 1950-luvulla, jolloin insinööri oli ylioppilaan tavoin iso herra ja omistavan luokan rikas kaveri ja kätyri.

Vierailija
Saw
15 vuodessa inflaatio on varteen otettava seikka, ja täytyy myös muistaa väestön ikäjakauman muutos - yhä useampi on vanha ja sairas. Lääketieteen kehitys on yksi yhteiskunnalle kalleimmista tieteenhaaroista.

Inflaatio: 1000 mk vuonna 1995 vastaa 210 euroa vuonna 2010.

http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html




Olli Herrala kirjoitti tästä blogissaan. Sosiaalimenot ovat nousseet inflaatiokorjattuna yli 20 miljardia euroa 20 vuoden aikana.
Rikkaiden vaurastuminen pois köyhiltä!
05.01.2011 - 12:41 | Olli Herrala | ei kategorioita
Rikkaiden vaurastuminen pois köyhiltä, otsikoi Helsingin Sanomat marraskuussa (5.11.). Teippasin otsikon työtilani seinälle ja olen sitä tässä viime viikkoina miettinyt.

Otsikko on ennätyksellisen absurdi, mutta se houkutteli lukemaan. Seurasi tuttu litania kasvaneista tuloeroista ja rikkaiden ahneudesta. Tuloerot kuulemma lisäävät myös korruptiota, ja ihmisille on annettu aivan liikaa valtaa päättää omista rahoistaan.

Että näin. HS-raadin kommenttien perusteella henkinen ympäristö ei vaikuta järin innovatiiviselta, kasvuoptimismia pidetään ilmeisesti jonkinasteisen tomppeliuden merkkinä. Usko yksilön omaan vastuuseen on todella poissa muodista, arvelen.

Käsittelimme aihetta Pro Logiikka -liikkeen tapaamisessa 15. joulukuuta. EVAn Matti Apunen perusti liikkeen johtoajatuksenaan "julkisen keskustelun piilevä ja avoin löperyys". Tämä noin ulkomuistista, taidettiin siinä puhua myös hevonpaskan vastaisesta taistelusta.

Apunen oli tapaamiseen kerännyt listan julkisen keskustelun "oikeista" avainsanoista. Kun näet tai kuulet seuraavat sanat/termit, viesti on niin sanotusti korrekti: oikeudenmukaisuus, pieni ihminen, hyvinvointivaltio, koulutus, yhteisöllisyys, heikkeneminen, nöyryytys, eriarvoisuus, ajetaan alas, epäoikeudenmukaisuus, ahneus, tuloerot.

Kyseisiä sanoja yhdistämällä puppugeneraattori suoltaa tyypillistä yhteiskunnallista "keskustelua". Kriittinen keskustelu nk. hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen kestävyydestä kaatuu yleensä alkuunsa.

Apunen mainitsi myös termejä/sanoja, joita käyttämällä pääsee taantumuksellisten joukkoon. Näitä ovat mm. oma vastuu, yksilöllisyys, aloitteellisuus ja optimismi. Optimistit leimataan Suomessa pelleiksi, Apunen väittää.

Suomalaista keskustelua hallitsee aina ajatus siitä, että "minulla on oikeus saada jotakin". Mutta kuka ihme puhuisi enemmän maksamisesta, kaiken hyvän rahoittamisesta?

Mietitäänpä ”ilmaispalveluita” kömpelön numeerisesti: Kelan tilastollisessa vuosikirjassa on 452 sivua. Esimerkiksi sivulla 45 kerrotaan, kuinka moni suomalainen on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia. Luku on hämmästyttävän korkea, se vastaa muutaman pikkukaupungin asukasmäärää.

Onko meillä terve yhteiskunta? Olemmeko rakentaneet itseään tuhoavan yhteiskunnan? Voiko luvuista päätellä, että ihmisten auttaminen verovaroin on vähentynyt?

Vuosikirja kertoo paljon sosiaaliturvan kattavuudesta: sosiaalimenot olivat noin 30 miljardia euroa vuonna 1990, kun vuonna 2010 ne olivat yli 50 miljardia euroa. Kela muuntaa lukuja vuoden 2009 rahaksi.

Vuonna 1990 eläkemenot olivat alle 10 miljardia euroa. Viime vuonna eläkemenot olivat yli 22 miljardia euroa. Sosiaaliturvaan liittyvät menokäyrät ovat kulmakertoimeltaan samantyyppisiä eli ne sojottavat vakaasti yläviistoon. Voidaanko näiden lukujen valossa väittää, että kansalaiset on jätetty oman onnensa nojaan?

Julkiset terveydenhuoltomenot olivat vuonna 1995 noin 5,4 miljardia euroa. Alle viisitoista vuotta myöhemmin ne olivat 11,5 miljardia euroa ja menojen kasvu jatkuu.

Voisin jatkaa luetteloa, mutta ymmärtänette yskän. Silti meille esitetään värisevällä äänellä väitteitä "hyvinvointiyhteiskunnan tuhosta", "eriarvoisuuden kasvusta" ja "ihmisten yleisestä kurjistumisesta".

Älkää ihan suoralta kädeltä uskoko propagandaa, vaan hakekaa numerot Kelan tilastollisesta vuosikirjasta (Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010). Useimmat meistä voivat taloudellisesti paremmin kuin koskaan, sen saattaa myöntää jopa sosialistinen tiedemies.


http://olliherrala.blogit.kauppalehti.f ... s-koyhilta

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Fasaldi.

Blogi
Rikkaiden vaurastuminen pois köyhiltä!
05.01.2011 - 12:41 | Olli Herrala | ei kategorioita
---snip---

Voisin jatkaa luetteloa, mutta ymmärtänette yskän. Silti meille esitetään värisevällä äänellä väitteitä "hyvinvointiyhteiskunnan tuhosta", "eriarvoisuuden kasvusta" ja "ihmisten yleisestä kurjistumisesta".

Älkää ihan suoralta kädeltä uskoko propagandaa, vaan hakekaa numerot Kelan tilastollisesta vuosikirjasta (Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010). Useimmat meistä voivat taloudellisesti paremmin kuin koskaan, sen saattaa myöntää jopa sosialistinen tiedemies.




90-luvun leikkauksia hyvinvointiyhteiskuntaan ei koskaan palautettu. Eriarvoisuuden kasvu hakee vertaistaan OECD-maissa.[1]

Jo lähes miljoona suomalaista käyttää mielialalääkkeitä selvitäkseen arjen ja töiden paineista. Jopa kolmekymppiset käyttävät dementialääkkeitä pitääkseen töissä yllä supervaihdetta. Finanssimaailmassa tunnetaan myös toimistokokaiinin teho. – Työelämä on sairasta, sanoo tutkija.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 139?rss=2i

Taloudelliset mittarit eivät kerro hyvinvoinnista kaikkea. Jos katsotaan aidon kehityksen indeksiä olemme 1970-luvun tasolla. Että voi näitä tilastokeskuksenkin palveluita käyttää.[2] Kyllä tämä oikeistopropaganda pahinta paskaa on.

[1]http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/huonotuloisten_keskuuteen_on_kasva...

[2]http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Miksi verotulot eivät kasva?

Vuonna -80 valtion budjetti oli 50 miljardia markkaa. Vuonna -90 se oli kasvanut 150 miljardiin eli kolminkertaistunut. Vuonna 1992 se oli sama (187 mrd) kuin vuoden 1998 budjetti. Koko 90-luvun se on ollut alle 200 miljardia. 2000-luvulla se on hivenen kasvanut, ei kuitenkaan tuotannon kasvun suhteessa.

Jostakin syystä Sailas ei ole julkisuudessa ihmetellyt, miksi valtion budjetti ei kasvanut vuosikymmenen alun tuntuvista verojen kiristämisistä huolimatta, vaan jämähti paikoilleen, vaikka teollisuustuotanto on kasvanut laman pohjalta yli neljä kertaa kovemmin kuin EU-maiden keskiarvo?

Vaikka valtion budjetti ei ole kasvanut, niin siitä huolimatta valtion velat kasvoivat enemmän kuin kahden vuoden budjetin verran, eli lähes 430 miljardia. Lisäksi 90-luvulla myytiin puolet kansallisomaisuudestamme eli valtion yritysten osakkeista.

Teollisuus kasvoi 90-luvulla alun lamasta huolimatta huippuvauhtia. Tuotanto lähes kaksinkertaistui lama-ajoista, mutta työntekijämäärä pysyi tilastokikkailusta huolimatta lähes ennallaan. Työtunnit ovat vieläkin alemmalla tasolla kuin vuonna 1990.

Kannattaa ehdottomasti lukea lisää:
http://www.vs-kustannus.kotisivukone.com/6

Vierailija
kohveeman
Miksi verotulot eivät kasva?

Vuonna -80 valtion budjetti oli 50 miljardia markkaa. Vuonna -90 se oli kasvanut 150 miljardiin eli kolminkertaistunut. Vuonna 1992 se oli sama (187 mrd) kuin vuoden 1998 budjetti. Koko 90-luvun se on ollut alle 200 miljardia. 2000-luvulla se on hivenen kasvanut, ei kuitenkaan tuotannon kasvun suhteessa.

Jostakin syystä Sailas ei ole julkisuudessa ihmetellyt, miksi valtion budjetti ei kasvanut vuosikymmenen alun tuntuvista verojen kiristämisistä huolimatta, vaan jämähti paikoilleen, vaikka teollisuustuotanto on kasvanut laman pohjalta yli neljä kertaa kovemmin kuin EU-maiden keskiarvo?

Vaikka valtion budjetti ei ole kasvanut, niin siitä huolimatta valtion velat kasvoivat enemmän kuin kahden vuoden budjetin verran, eli lähes 430 miljardia. Lisäksi 90-luvulla myytiin puolet kansallisomaisuudestamme eli valtion yritysten osakkeista.

Teollisuus kasvoi 90-luvulla alun lamasta huolimatta huippuvauhtia. Tuotanto lähes kaksinkertaistui lama-ajoista, mutta työntekijämäärä pysyi tilastokikkailusta huolimatta lähes ennallaan. Työtunnit ovat vieläkin alemmalla tasolla kuin vuonna 1990.

Kannattaa ehdottomasti lukea lisää:
http://www.vs-kustannus.kotisivukone.com/6




Yksi iso ongelma on rahojen valuminen ulkomaisille yhtiöille ja kotimaisille rikkaille (jotka varmasti osaavat siirtää tulojaan sopivasti ulkomaille, ettei verottaja iske).

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Vpää
Yksi iso ongelma on rahojen valuminen ulkomaisille yhtiöille ja kotimaisille rikkaille (jotka varmasti osaavat siirtää tulojaan sopivasti ulkomaille, ettei verottaja iske).



Totta.

Kurjistuminen jatkuu:

Maailmanpankki ennustaa kasvun hidastuvan
Uusien kasvuennusteiden mukaan länsimaiden talouskasvu ei riitä synnyttämään uusia työpaikkoja.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 0110154725

Jos ei yllä linkittämäni 4-kertainen kasvu Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan kyennyt tuomaan työpaikkoja niin en ihmettele jos niitä nytkään ei tulisi. Eli "sosiaalipummien" armeija kasvaa ja "elättäjien" joukko vähenee.

Ärsyttävää tuo "kasvun" mainostaminen, mikä ylläolevasta linkistä selviää. Eihän kasvua tule nytkään millään muulla kuin velkarahalla. Vai häh?

Vierailija
kohveeman
Vaikka valtion budjetti ei ole kasvanut,



Valtion budjetti on kasvanut kuudessa vuodessa n. 39 %.
Budjettitalouden tulot olivat 38,5 miljardia euroa ja menot 36,3 miljardia euroa, joten tilikauden ylijäämä oli 2,2 miljardia euroa. Vuoden 2004 aikana toteutuneet omaisuudenmyyntitulot nousivat yhteensä 2,1 miljardiin euroon.

http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotte ... oid=141040

Vuoden 2010 talousarvion määrärahat ovat yhteensä 50,5 mrd. euroa, josta val-
tionvelan korkomenoja on 2,1 mrd. euroa.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ ... _suomi.pdf

Vuosien 1999-2011 budjetit:
http://193.208.71.163/indox/tae/2011/frame_2011.html

kohveeman
Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009
Fasaldi.
kohveeman
Vaikka valtion budjetti ei ole kasvanut,

Fasaldi.
kohveeman
Miksi verotulot eivät kasva?






Olisi pitänyt olla tarkempi ja lisätä lauseeseen: "suhteessa tuotannon kasvuun".

Vierailija
Fasaldi.
kohveeman
Miksi verotulot eivät kasva?



Mihin tuollainen väite perustuu? Kysyjän mutuun?

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutki ... etutverot/




Verotulot eivät kasva jos jatkuvasti kevennetään rikkaampien ja myös rikkaiden yritysten verotusta. Olikos yllätys ? Peruskoulun ensimmäisen luokan matematiikalla muuten pärjää tässä.

Otetaanhan muutama ote tilastokeskuksen verokertymätilastosta 75-08:
-alkoholivero 75 -0.75mrd e, 08 -1.23mrd e
-polttoainevero 75 -0,75mrd e, 08 -3,05mrd e
-tupakkavero 75 -0,48mrd e, 08 -0,69mrd e
-katumaksu/kiinteistövero (yhteenlaskettu) 75 -0,064mrd e, 08-0,97mrd e

Ko tilasto ei tietenkään näytä mitään, tarkoitettu varmaan ääliöille, ainoastaan että verotulot ovat kasvaneet tiettynä ajanjaksona tietyillä verotuskohteilla, mielestäni em mainittujen tilastojen esittäminen ei esitä yhtään enempää. Sen enempää ei muuten esitä KELAn tilastojen esittely jos emme hae kiinnekohtia ja suhteuta niitä palkkatasoon jne, samoin em pitää huomioida ko laitoksen muut menot, niiden yhdistämiset jne .
Jos veroja rikkaimmilta alennetaan myös kertymä alenee, ei rakettimatematiikkaa....

Voin edellämainitulla tilastomatematiikalla esittää että eräs kaikkien tuntema pörssiyhtiö paransi kannattavuuttaan lähes 30% tietyllä vuosivälillä, luonnollisesti unohtaen mainita että kannattamattomat osat yrityksestä myytiin lähes ilmaiseksi, valhe, parempi valhe ja tilasto.

Nyt, jos haluaa selvyyttä mitä Suomessa viime vuosina on tapahtunut, varmaan kannattaisi etsiä tilastoja (erityisesti vv 2000-2010) kuten:
-miten palkansaajien tuloverotus on muuttunut vv 90-10
-miten yritysverotus on muuttunut 90-10
-miten työttömyyskorvaus on kasvanut 90-10 verrattuna kuluttajaindeksiin
-miten toimeentulotukihakemusten määrä on muuttunut 90-10
-miten valtion ja kuntien budjetit ovat muuttuneet 90-10
-miten ovat yritystuet muuttuneet 90-10
-miten ovat maataloustuet muuttuneet 90-10
mitkä ovat em vaikutukset valtion ja veronmaksajien budjetteihin (ok kuullostaa naurettavalta, varsinkin tuo veronmaksajaosuus) mutta silti

Mielestäni näistä kannattaa aloittaa ja edetä sitten eteenpäin, jos oikein noheva aikoo olla kannattaa lisätä mukaan kuluttajaindeksi mikä sitten vaikuttaa ainakin hintoihin, kaikki varmaan muistavat mitä Ilta-Sanomat maksoi 2000, taisi jäädä 1 euron alle selvästikin (alle 5mk?), ennenkuin tuli tuo "euronosto" etuajassa...

Uusimmat

Suosituimmat