Auton rungon tulostaminen

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jossain oli hiljattain juttua kerrostulostuksella tehdystä auton rungosta. En minä tuosta muuten, mutta tuollainen kerrostulostaminen pelittäisi rakennustuotannossa vallan mainiosti. Systeemillä voisi tuottaa kalusterunkoja myöten kaiken kiinteän rakennuksessa.

Eli futuristit herätys. Ennustetaan miten kauan menee, että rakennuksia aletaan tulostaa kerrostulostimilla.

Aika ajoin olen pohdiskellut asiaa siten, että rakennus tehdään jyrsimällä 3D-jyrsimellä möykystä rakennusmateriaalia. Tämä on sikäli samaa asiaa, että käytetään numeerista laitetta tekemään geometrinen muoto.

Asiassa kiehtoo sen tehokkuus. Joku talon runko on yksityiskohtineen aivan verrattavissa moottorilohkoon tai sylinterikansistoon, joita tehdään 3D-jyrsimällä 0,01 mm toleranssilla tunnissa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (32)

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Eikös Näsinneula rakennettu liukuvalumenetelmällä? Eli sitähän tehdään jo.

Arveluttaa lähinnä tulostettavan materiaalin lujuus. Eikö teräslaaduissa ole tärkeää oikea koostumus ja valmistuksessa käytettävät jäähdytys- ja kuumennusvaiheet jotta teräksen mikrorakenne saadaan oikeaksi? Sellaisen soveltamineen tulostimeen, joka sylkee materiaalia ulos kerros kerrokselta, voi olla aika hankala juttu.

Vierailija

Sama kuin Egyptin pyramidit olisi kasattu kuutioksi ja hakattu muotoonsa. Tekniikka joka sopii tiettyyn kokoon, ei sovi selvästi toisen kokoiseen. Ero on nähtävissä erona korusepän pajan ja konepajan välillä. 3D printing löytyy myös tuubista.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

3D-tulostus on sangen hidas ja kokorajoitteinen operaatio, joten kokonaisen auton rungon tulostaminen varsinkin teollisessa mittakaavassa tuntuu aika pitkälti utopialta.

Vierailija

Nähdäkseni ei olisi kovin kannattavaa, yleensä käytetään lähinnä kohteisiin joita tarvitaan vain yksi, sarjatuotantoon on omat paremmat menetelmänsä.

Siis laitteisto on liian monimutkainen ja hidas noinkin yksinkertaisten ja toistuvien rakenteiden tuottamiseen.

Muistaakseni 3D tulostimen, sellaisen normaalin pienen saa nykyään jo alle 10 000€.

Vierailija
PeterH
Arveluttaa lähinnä tulostettavan materiaalin lujuus. Eikö teräslaaduissa ole tärkeää oikea koostumus ja valmistuksessa käytettävät jäähdytys- ja kuumennusvaiheet jotta teräksen mikrorakenne saadaan oikeaksi? Sellaisen soveltamineen tulostimeen, joka sylkee materiaalia ulos kerros kerrokselta, voi olla aika hankala juttu.




Mahdotonta se on. Auton rungon "tulostaminen".

Nykyaikaisen suurlujuusteräksen lujuus syntyy siinä vaiheessa kun se pressataan muotoonsa.

Vierailija
hOx
PeterH
Arveluttaa lähinnä tulostettavan materiaalin lujuus. Eikö teräslaaduissa ole tärkeää oikea koostumus ja valmistuksessa käytettävät jäähdytys- ja kuumennusvaiheet jotta teräksen mikrorakenne saadaan oikeaksi? Sellaisen soveltamineen tulostimeen, joka sylkee materiaalia ulos kerros kerrokselta, voi olla aika hankala juttu.




Mahdotonta se on. Auton rungon "tulostaminen".

Nykyaikaisen suurlujuusteräksen lujuus syntyy siinä vaiheessa kun se pressataan muotoonsa.


Levyt prässätään kylmänä ja lämpökäsittely tehdään erikseen, jo siksi ettei prässäys onnistu. Pulverijutut ovat erikseen. Koko jutun juoni on seoshiilen hallinta.

Älä kiihkoile hOx

Vierailija
tietää
Levyt prässätään kylmänä ja lämpökäsittely tehdään erikseen, jo siksi ettei prässäys onnistu. Pulverijutut ovat erikseen. Koko jutun juoni on seoshiilen hallinta.

Älä kiihkoile hOx





Vai että kiihkoile? Älä sinä puolestaan lässytä. Syytä olisi, sen verta harhaanjohdat ihmisiä täällä.

Auton turvarakenteissa käytettävät suurluujuusteräkset (joita esim. Hardtech Ab valmistaa, nimenomaan saavat lujuutensa prässikäsittelyssä). Se on oleellinen osa valmistusta eikä sitä voi millän "lämpökäsittelyllä" tai seoshiilestyksillä ohittaa (joita en ole väittänyt ettei tarvittaisi ehkä niitäkin tilanteesta riippuen)

Mutta koska et voi puristustyövaihetta ohittaa - niin siihen pyllistää ideanne auton rungon "tulostamisesta". Tämä oli pointtini. En aikonutkaan ruveta täällä luennoimaan, mitenkä suurluujuusteräksiä valmistetaan tai mitä kaikkia työvaiheita niihin liittyy (osa niistä kun on teollisuussalaisuuksia edelleenkin).

Toki seokset pitää olla oikeat, mutta oletin, että sen tajuaa mooseskin kertomattakin, ettei mikä tahansa takkirauta käy.

Jos asiassa on sinulle epäselvää, niin voit googlettaa "presshärdning" ja pääset sinne tiedon lähteille, jossa em. teknologia on aikoinaan 1980-luvulla kehitettykin. Suosittelen googletusta, kun et näköjään tiedä.

Vierailija

Tyvestä puuhun ukot nyt,eiköhän nuo sintraus ja tulostus tekniikat potki ensin ruiskuvalujen kintuille ennenkun nopeus ja hinta minnekkään muualle käy,minä ainakin mitä noita oon hypistelly jaan nuo kahteen kastiin,sintraus jopit millä vaikka PA voidaan laaserilla sintrata osaksi,ja sitten nuo "tulostus" kipsi/syanoakrylaatti jopit,mitkä on osia ajatellen ihan paskaa,voi niitä hyvin käyttää mallina,mut ei oikeisiin osiin,joku ettikköön lisää tietoo tänne,lähen lammaamaan.....

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

Metallikappaleiden tulostamiseen sopivat koneet ovat vielä tällä hetkellä paitsi kalliita myös erittäin hitaita. Pientenkin kappaleiden, esimerkiksi joidenkin kämmenlaitteiden kuorien tulostus kestää kymmeniä tunteja.

Tosin menetelmää käytetään jo autoteollisuudessa olennaisten osien tuotannossa.

Vanha jäärä

Vierailija
hOx
tietää
Levyt prässätään kylmänä ja lämpökäsittely tehdään erikseen, jo siksi ettei prässäys onnistu. Pulverijutut ovat erikseen. Koko jutun juoni on seoshiilen hallinta.

Älä kiihkoile hOx





Vai että kiihkoile? Älä sinä puolestaan lässytä. Syytä olisi, sen verta harhaanjohdat ihmisiä täällä.

Auton turvarakenteissa käytettävät suurluujuusteräkset (joita esim. Hardtech Ab valmistaa, nimenomaan saavat lujuutensa prässikäsittelyssä). Se on oleellinen osa valmistusta eikä sitä voi millän "lämpökäsittelyllä" tai seoshiilestyksillä ohittaa (joita en ole väittänyt ettei tarvittaisi ehkä niitäkin tilanteesta riippuen)

Mutta koska et voi puristustyövaihetta ohittaa - niin siihen pyllistää ideanne auton rungon "tulostamisesta". Tämä oli pointtini. En aikonutkaan ruveta täällä luennoimaan, mitenkä suurluujuusteräksiä valmistetaan tai mitä kaikkia työvaiheita niihin liittyy (osa niistä kun on teollisuussalaisuuksia edelleenkin).

Toki seokset pitää olla oikeat, mutta oletin, että sen tajuaa mooseskin kertomattakin, ettei mikä tahansa takkirauta käy.

Jos asiassa on sinulle epäselvää, niin voit googlettaa "presshärdning" ja pääset sinne tiedon lähteille, jossa em. teknologia on aikoinaan 1980-luvulla kehitettykin. Suosittelen googletusta, kun et näköjään tiedä.





Ja vähän metallin valmistuksen keksimisen jälkeen joku keksi kitistä ettei metallista saa tehtyä kunnollista kivikirvestä?

Onko olemassa mitään muita, oleellisesti paremmin uusiin valmistusmenetelmiin (esim. 'tulostukseen' tai robotisoituun 3D-rakennukseen jolloin voidaan tehdä valukappalettakin monimuotoisempia komponentteja) soveltuvia materiaaleja joita ei rajoita muun muassa metallin työstettävyyden ja muotoiltavuuden rajoitukset?

Toisin sanoen, kannattaa ajatella niiden kompromissien ulkopuolelta jotka ovat väistämättömiä tuotteen valmistuksessa metallista sarjatuotannon keinoin. Ymmärtääkseni valmistuksessa mennään kustannusten ja mahdollisuuksien osalta melko limiteillä kun joku BMW:n kuuteen suuntaan käänteiskupera kylkipelti mainitaan suurena valmistusteknisenä uutuutena.

Se on sitten toinen asia pystyykö joku tulostus tms. isompia yhtenäisiä valmiita kokonaisuuksia tuottava valmistustekniikka kilpailemaan nopeudessa ja/tai taloudellisuudessa yksinkertaisista osista kokoamisen kanssa.

Näkisin mieluusti tulevaisuudessa valmistustavan jossa grafeenista, 3D-grafiitista tms. hiiliyhdisteistä laaditaan kolmiulotteisia komponentteja. Komponentin tai systeemin kaikki ominaisuudet voidaan määritellä melko tarkasti ja valmistaa kerralla.

-

Hillman
Seuraa 
Viestejä1108
Liittynyt19.11.2010
Vanha jäärä
Metallikappaleiden tulostamiseen sopivat koneet ovat vielä tällä hetkellä paitsi kalliita myös erittäin hitaita. Pientenkin kappaleiden, esimerkiksi joidenkin kämmenlaitteiden kuorien tulostus kestää kymmeniä tunteja.

Tosin menetelmää käytetään jo autoteollisuudessa olennaisten osien tuotannossa.


Tuota ei usko Erkkikään!

Donek eris felix, multos numerabilis amicos

Vierailija
Pergolaattori
Ja vähän metallin valmistuksen keksimisen jälkeen joku keksi kitistä ettei metallista saa tehtyä kunnollista kivikirvestä?



Ottamalla typeriä analogioita, saa aikaiseki vain typeriä analogioita. Ei järjen lisääntymistä.

En minä sille mitään voi, että suurlujuusteräs osin syntyy siinä vaiheessa kun sitä muokkauslujitetaan. Se nyt vaan sattuu olemaan sen materiaalin valmistustapa. Eikö tämä yksinkertainen asia mene teille jakelimoon? Ehkä tosiaan löytyy joku ihmejippo, jolla tuo mukamas onnistutaan kiertämään. Mutta toistaiseksi se jippo on näkemättä ja olen sangen skeptinen - metallurgian lainalaisuudet kun tunnen - että sitä koskaan nähdäänkään.

Yhtä lailla sinä voit kitistä, että "minkäs helkutan takia terästä tehdään edelleen yhä samalla lailla kuin 200 vuotta sitten"? (Bessemer jne). Mutta niin vain asia on. Turha siinä on kiukutella ja tarjota jotain hypetettyä 3D-tulostinta tilalle. Se kun ei hommaa hoida, niin se nyt vaan ei hoida. Piste.

Pergolaattori
Onko olemassa mitään muita, oleellisesti paremmin uusiin valmistusmenetelmiin (esim. 'tulostukseen' tai robotisoituun 3D-rakennukseen jolloin voidaan tehdä valukappalettakin monimuotoisempia komponentteja) soveltuvia materiaaleja joita ei rajoita muun muassa metallin työstettävyyden ja muotoiltavuuden rajoitukset?



En osaa sanoa. Muistuttaisin kuitenkin, että auton turvarakenteissa vaadittava suurlujuusteräs on varsin erikoista tavaraa: Se on pressattuna tehtäväänsä alumiiininpainoista - mutta jopa 10 kertaa tavanomaista terästä lujempaa.

Ainahan voi unelmoida uudesta ihmeellisestä materiaalista, joka täyttää nuo ehdot ja toimii printterissännekin. Mutta kaikki unelmat eivät toteudu ja veikkaan samaa kohtaloa päiväunellenne. Autoteollisuus on aika tehokas kyllä tonkimaan käyttöönsä kaiken käyttökelpoisen. Joten pelkästään jo se, ettei unelmoimaasi matskua ole missään edes kokeiltu kertoo siitä todennäköisyydestä millä se saadaan esiin....

Pergolaattori
Se on sitten toinen asia pystyykö joku tulostus tms. isompia yhtenäisiä valmiita kokonaisuuksia tuottava valmistustekniikka kilpailemaan nopeudessa ja/tai taloudellisuudessa yksinkertaisista osista kokoamisen kanssa.

Näkisin mieluusti tulevaisuudessa valmistustavan jossa grafeenista, 3D-grafiitista tms. hiiliyhdisteistä laaditaan kolmiulotteisia komponentteja. Komponentin tai systeemin kaikki ominaisuudet voidaan määritellä melko tarkasti ja valmistaa kerralla.





Jaa ehkä sitten joskus voi ollakin tuollaisia olemassa?

Ehkä jostain komposiittimateriaalista "ruiskuttamalla" saatetaan jollain nano-anolla joskus vuonna 2100 pystyä tekemään jotain. Vielä ei siellä kuitenkaan olla lähimaillakaan ja joku auton suurlujuusteräs on aikas pätevää materiaalia. Sitä on vaikea korvata. Lisäksi ei sen valmistus nyt niin köykäistä ole. Pressi vähän pelmahtaa ja osa on siinä. Noin yksinkertaitettuna.

Sen voin sanoa, että nämä sintrausten ja valukappaleiden perään haahuilevat eivät tiedä mistä puhuvat. Millään sintratulla kappaleella ei ole turvarungossa vaadittuja ominaisuuksia.

Vierailija
Hillman
Vanha jäärä
Metallikappaleiden tulostamiseen sopivat koneet ovat vielä tällä hetkellä paitsi kalliita myös erittäin hitaita. Pientenkin kappaleiden, esimerkiksi joidenkin kämmenlaitteiden kuorien tulostus kestää kymmeniä tunteja.



Kalleus sinänsä ei ole pääomaintensiivisessä autoteollisuudessa mikään este. Se teollisuudenala on tottunut investoimaan miljardin tuotantokoneisiinsa.

Vaan hitaus kyllä on.

Autoteollisuudessa homma ei saa kestää kauaa.

Senhän vuoksi siellä esim. pressataan paljon asioita, koska prässi on nopee. KATAMMM ja osa on valmis!

Vierailija
hOx
Pergolaattori

Näkisin mieluusti tulevaisuudessa valmistustavan jossa grafeenista, 3D-grafiitista tms. hiiliyhdisteistä laaditaan kolmiulotteisia komponentteja. Komponentin tai systeemin kaikki ominaisuudet voidaan määritellä melko tarkasti ja valmistaa kerralla.




Jaa ehkä sitten joskus voi ollakin tuollaisia olemassa?

Ehkä jostain komposiittimateriaalista "ruiskuttamalla" saatetaan jollain nano-anolla joskus vuonna 2100 pystyä tekemään jotain. Vielä ei siellä kuitenkaan olla lähimaillakaan ja joku auton suurlujuusteräs on aikas pätevää materiaalia. Sitä on vaikea korvata. Lisäksi ei sen valmistus nyt niin köykäistä ole. Pressi vähän pelmahtaa ja osa on siinä. Noin yksinkertaitettuna.




Siihen on sitten se 90 vuotta jäljellä. Grafeeni löydettiin muutama vuosi sitten ja tutkimusrahoituksen kanssa ei taida olla ongelmaa joten tässä kohtaa en vielä löisi kirvestä kiveen. En ole vielä niin toinen jalka haudassa että jättäisin odottamatta innolla. Materiaali joka tapauksessa ns. pieksee paskat pihalle promotoimastasi suurlujuusteräksestä.

En ymmärrä miten joku saa kicksit kivikirveestä. Ehkä jo yleisesti hallussa olevan tiedon varassa patsastelu antaa jotain mitä en voi ymmärtää. ? Löytyyhän näille Tekniikan Maailman kansantajuisille (Common knowledge + 3%) tiedeuutisillekin toimittajansa.

hOx

Sen voin sanoa, että nämä sintrausten ja valukappaleiden perään haahuilevat eivät tiedä mistä puhuvat. Millään sintratulla kappaleella ei ole turvarungossa vaadittuja ominaisuuksia.



Kyllä varmaan kappaleella sinänsä on jos suunnittelu saa vapaat kädet mutta ehkä tarkoitit materiaalia.
Toisaalta, eipä juuri millään materiaalilla ole jos tuijotat sitä että rakenteen on oltava materiaalin ja muodon osalta 1:1 levystä prässätyn rakenteen kanssa. Suunnittelu tehdään materiaalien ja käytössä olevien työstö/tuotantotapojen perusteella.

-

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat