Tyrmistyneiden Talousmiesten Manifesti

Seuraa 
Viestejä1628
Liittynyt4.9.2009

Lyhennelmä lyhennelmästä, joka löytyy tuolta:
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisu ... -manifesti

Tiedän, on se liian pitkä vieläkin..

Alkuperäinen lähde:
http://www.paecon.net/PAEReview/issue54/Manifesto54.pdf


real-world economics review, no. 54, julkaisi "Tyrmistyneiden Taloustieteilijöiden Manifestin" eli Manifesto of the appalled economists, jonka olivat allekirjoittaneet Philippe Askenazy (CNRS, Ranska) ; Thomas Coutrot (scientific council of ATTAC, Ranska) ; André Orléan (CNRS, EHESS, president of the French Association for Political Economy) ja Henri Sterdyniak (OFCE, Ranska).

Maailman talouden toipuminen, joka on seurausta massiivisesta keinotekoisesta elvyttämisestä (Kiina ja Yhdysvallat) on hauras, mutta todellinen. Eurooppa laahaa jäljessä, sen prioriteetteihin ei kuulu enää kasvun hakeminen. Eurooppa on valinnut toisen tien: alijäämää ja julkista velkaa vastaan taistelemisen.
---
Finanssimarkkinat ovatkin ottaneet Euroopan valtioiden velkasitoumukset spekulaatioidensa kohteeksi, ja Eurooppa on ansassa: valtiot joutuvat lainaamaan rahaa yksityisiltä finanssirakenteilta, jotka saavat halpaa rahaa Euroopan keskuspankki EKP:lta. Seurauksena valtioiden rahoituksen avaimet ovat markkinoilla. Luottoluokitusfirmojen toiminnan luotettavuus on kyseenalaista.
---
Talouden on määrä suojata demokraattisen, rauhanomaisen ja yhdistyneen yhteiskunnan muotoa. Sen sijaan joka puolella rakennetaankin markkinavoimien diktatuuria.
---
Taloustieteilijöinä olemme tyrmistyneitä siitä, että tämä politiikka on yhä agendassa, ja ettei uusliberalismin teoreettista pohjaa edes harkita uudelleen.

Argumentoinnin, jota on käytetty viimeiset 30 vuotta ohjaamaan Euroopan talouspolitiikkaa, ovat jo tosiasiat osoittaneet vääräksi. Talouspoliittisia vaihtoehtoja on, ne ovat mahdollisia ja ne ovat toivottavia. Kunhan vain irrotamme pankkien hirttosilmukan kaulastamme.
---

Pseudofakta 1: talousmarkkinat toimivat tehokkaasti

Finanssimarkkinoiden painostuksen alla on kaikkinainen sääntely murtunut, ja antanut tilaa uudenlaiselle kapitalismille jota voidaan kutsua perinnölliseksi kapitalismiksi, finanssikapitalismiksi tai uusliberaaliksi kapitalismiksi.
---
Talousanalyytikot ovat uskoneet, kuten G20-maat ja taloutta käsittelevät oppikirjat yhä uskovat, että markkinatalous on paras tapa pääoman jakautumiseen, ja että nykyinen talousmalli on vakaa. Kriisi tulkitaan yksittäistapaukseksi joka johtui muutaman talousvaikuttajan/pankin epärehellisydestä joita ei valvottu kylliksi, eikä järjestelmävirheeksi.
---
On ajateltu, että markkinat heijastavat sijoittajien arvostuksia, ja että se luo hyvän käsityksen vakuuksien todellisesta arvosta jolloin voidaan ohjailla taloudellista kehitystä ja sosiaalisia näkökulmia. Teoria on uskonut, että kilpailu lisää hinnoittelun reiluutta arvostamalla tehokkuutta.

Todellisuus on kuitenkin toinen. Taloudellinen kilpailu onkin luonut epäjärjestystä ja johtanut ylihinnoitteluun sekä odottamattomiin rahan liikkeisiin: talouskupliin.
---
Talouskupla syntyy, kun hintojen kumulatiivinen kohoaminen ruokkii itseään. Prosessi ei tuota rehellistä hinta-arviota vaan kuplahintoja. Yhtälö on mahdoton: finanssimarkkinoiden hallitseva asema ei luo tehokkuutta, päinvastoin: se on jatkuvan epävakauden väline.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut Japanin talouskupla, Kaakkois-Aasian talouskupla, it-kupla, kiinteistökupla jne

Talouden epätasapaino heijastuu valuuttojen arvon ja osakemarkkinoiden rajuissa heittelyissä, jotka selvästi tapahtuvat erillään talouden perusteista. Tämä talouden epätasapaino nousee finanssimarkkinoilta, ja leviää reaalitalouteen monen mekanismin kautta.

Epävakauden vähentämiseksi ehdotamme seuraavia keinoja:

Pääoman liikkeiden kontrollointi ja taloudellisten transaktioiden verottaminen käteisen määrän ja epätasapainoa talouteen tuovan spekuloinnin vähentämiseksi

Taloudellisten transaktioiden rajoittaminen reaalitalouden mittakaavaan. finanssimarkkinoiden ja markkinatoimijoiden erottaminen toisistaan; pankkien kieltäminen harrastamasta spekulaatiota markkinoilla, jotta saataisiin estettyä toistuvien kuplien leviäminen ja romahdukset

Pelurien so. välittäjien voitoille katto

Pseudofakta 2: finanssimarkkinat lisäävät talouskasvua
Talouden integraatio on suuresti lisännyt finanssimarkkinoiden valtaa, koska se yhdistää ja keskittää pääomaa globaalisti.
---
Korporatiiviset hallitukset ovat muuttuneet kohdatakseen markkinoiden tuottoisuusvaatimukset. Yritykset ovat muuttuneet entiteeteiksi, jotka palvelevat osakkeenomistajien intressejä. Ajatus osakkeenomistajien jakamista yhteisistä intresseistä itse yritykseen on hävinnyt. Niistä on tullut rikastuttamiskoneistoja, eivätkä ne enää palvele yleisöä.

Kasvuvaatimus (ROE; Return on Equity) 15-20 prosentista on nykyään standardi. Palkansaajien ja poliittisen suvereeniteetin vaatimukset ovat marginaalissa voitto-odotusten rinnalla. Tämä epätasapaino johtaa järjettömiin tuottovaatimuksiin mikä taas rusentaa talouskasvua ja johtaa kasvaviin tuloeroihin.

Tuottovaatimukset estävät investointeja, koska on vaikea löytää sijoituskohteita jotka täyttäisivät voitto-odotustavoitteet. Yhdysvalloissa ja Euroopassa sijoitukset ovatkin ennätysalhaalla.

Osakkeenomistajien voittovaatimukset myös työntävät palkkatasoa ja ostovoimaa jatkuvasti alemmas, josta seuraa hidastuva talouskasvu ja kasvava työttömyys.

suom.huom. Josta hidastuvasta talouskasvusta seuraa vuorostaan leikkauksia valtion menoihin, yleensä sosiaaliturvaan, ja joka taas jo lyhyellä aikavälillä hidastaa talouskasvua entisestään.

Tämä trendi on johtanut anglosaksi-alueen maissa kotitalouksien velan kasvuun sekä näennäiseen varallisuuden kasvuun: ostovoima on kasvanut vaikka rahaa maksaa ei ole. Seurauksena on väistämättä romahdus.

Finanssimarkkinoiden negatiivisen talousvaikutuksen eliminoimiseksi ehdotamme seuraavaa:
Vastavoimien vahvistamista yritysten sisällä, jotta johto voitaisiin pakottaa ottamaan huomioon kaikkien osakkeenomistajien (ja yleinen) etu.

vähennetään yritysten riippuvuutta luotonsaannissa finanssimarkkinoista tukemalla ja kehittämällä julkista luototusta, ja jossa julkisessa luototuksessa suositaan sosiaalisia ja ympäistöä tukevia ja kehittäviä ratkaisuja ja yritysmallejaVerojen korottaminen ylemmissä tuloluokissa/pääomatuloista (progressiivinen verotus) jotta ei kannusteta kestävän kehityksen vastaista voittojen haalimista

Pseudofakta 3: markkinat määrittävät oikein valtioiden maksukyvyn
On järjetöntä luottaa markkinoiden arvioihin. Jonkin asian taloudellisen turvallisuuden ja riskien arviointi ei ole verrannollinen jonkin kappaleen mittaamiseen. Taloudellinen tae on arvio tulevista voitoista; jotta se voidaan arvioida, täytyy tietää millainen tulevaisuus on.

Taloudellinen takuu on arvostus sen hetken markkina-arvosta ja odotus tulevasta tuotosta; se on vedonlyöntiä luottaen markkinoiden -ja omaan- arviointikykyyn, eikä sille voi olla takeita.

Taloudellinen arviointi ei koskaa ole objektiivinen, ja se vaikuttaa aina arvioinnin kohteen arvostukseen. Luottoluokitusyrityksillä on merkittävä asema arvostuksia muokattaessa, eivätkä niiden arviot ole koskaan objektiivisia; ne jopa saattavat ruokkia tarkoituksella markkinoiden epävakautta korkeampien voittojen toivossa.

Kun luottoluokittaja alentaa valtion luokitusta, se mahdollistaa sijoittajille takeiden vaatimisen valtioilta, ja samalla lisää valtioiden konkurssiriskiä.

Ongelman ratkaisemiseksi ehdotamme seuravaa:
Luottoluokituslaitoksille ei tule sallia vaikutusmahdollisuutta velkamarkkinoiden korkotasoon valtioiden luottoluokituksia alentamalla. Sen lisäksi luottoluokituslaitosten laskelmien tulee olla läpinäkyvästi saatavilla, jotta niiden paikkansa pitävyys voidaan tarkistaa

Valtiot tulee vapauttaa finanssimarkkinoiden muodostamasta uhasta takaamalla niille, että Euroopan keskuspankin EKP lunastaa valtioiden velkakirjat

Pseudofakta 4: julkisen velan kasvu johtuu tuhlailusta
Yleensä meille tarjoillaa -valtamedian välityksellä- ajatusta siitä, että olemme uhranneet tulevien sukupolvien tulevaisuuden holtittomalla tuhlailulla ja julkisin menoin.

Valtioiden julkisiin palveluihin ja muihin menoihin käyttämä summa on pysynyt EU-alueella tasaisena tai jopa laskenut varhaiselta 1990-luvulta asti. Sen sijaan julkiset tulot ovat vähentyneet tasaisesti heikentyneen talouskasvun takia, ja hallitusten noudattama talouspolitiikka on ruokkinut alijäämän kasvua, lamasta toiseen.

Verotuksen harmonisointia ei ole tehty. Eurooppalaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään verotuksella alentaen yritysverotusta, pääomaverotusta ja varallisuusveroa. Vaikka osatekijät vaihtelevat alueesta toiseen, on selvää että kyllästymiseen asti jankutettu julkinen velka ja

sosiaalimenot ei ole syypää valtioiden velkataakan kasvamiseen.

Jotta aiheesta -velan alkuperä- päästään asialliseen keskusteluun; oireiden hoitamisesta syihin, ehdotamme seuraavaa:
Julkisten velkojen julkinen auditointi, jotta voitaisiin päätellä valtioiden velan alkusyy ja identifioida velkasitoumusten pääasialliset omistajat sekä niiden tosiasiallinen summa

Pseudofakta 5: julkisen sektorin menoja täytyy leikata jotta velan määrä vähenee
Talouskasvu ei ole riippumaton julkisen talouden varojen käytöstä. Julkisen talouden tasainen varojen käyttö hillitsee lamojen kokoa automaattisen tasapainottavan tekijän takia. Pitkällä aikavälillä julkisten varojen käyttö (koulutus, terveydenhuolto, tutkimus, infrastruktuuri) luo kasvua. Jos menojen leikkaaminen hidastaa talouskasvua, se myös lisää julkista velkaa.

Euroalueella ei myöskään ole huomioitu sitä, että euroalueen maat kilpailevat keskenään, samoin kuin ne ovat toistensa asiakkaita.

Euroalue on tietyllä tapaa varsin suljettu talousalue. Seuraus massiivisista leikkauksista julkisiin menoihin euroalueella pahentaa lamaa, ja lisää euroalueen maiden velkaantumista.

Jotta sosiaaliset ja poliittiset katastrofit vältettäisiin, ehdotamme keskusteltavaksi seuraavaa:
sosiaaliturvan taso (työttömyyspäivärahat, asumistuet jne) täytyy säilyttää, tai niitä tulee jopa parantaa

Pseudofakta 6: julkinen velka siirtää velkataakan lapsillemme ja lastenlapsillemme
Lausunnoissa sekoitetaan julkisen talouden makroekonomia kotitalouksien mikroekonomiaan: että julkinen velka on riistää tulevia sukupolvia. Julkinen velka on mekanismi, jolla varoja siirretään, mutta se toimii toisinpäin: veronmaksajien rahoja siirretään osakkeenomistajille.

Euroopassa on matkittu Yhdysvaltain talouspolitiikkaa vuodesta 1980, ja uskottu että pienempi verotus lisää kasvua ja tuo hallitukselle enemmän tuloja. Yritysten voittojen verotusta on pienennetty, pääomaveroa kevennetty, työnantajien maksamia eläke- ja sosiaaliturvamaksuja on leikattu tai poistettu kokonaan. Talouskasvu on jäänyt tulematta.

Seurauksena kaikenlainen sosiaalinen epätasa-arvoisuus ja tuloerot ovat kasvaneet, samoin julkinen velka.

Noudatettu talouspolitiikka on pakottanut hallitukset lainaamaan hyväosaisilta ja finanssimarkkinoilta, jotta voitaisiin rahoittaa tällä tavoin luotua alijäämää. Verotuksessa säästyneillä rahoilla rikkaat ovat kyenneet ostamaan hallitusten hyvän tuoton antamia joukkovelkakirjoja, joita hallitukset laskevat liikkeelle rahoittaakseen alijäämäänsä joka aiheutui veronkevennyksistä...

Jostain syystä kuitenkin julkisessa keskustelussa julkisen sektorin velkaan esitetään syypäinä työntekijät, eläkeläiset ja sairaat.
julkisen sektorin rahaa täytyy käyttää enemmän koulutukseen, tutkimukseen, kestävän kehityksen tukemiseen jne jotta voidaan luoda suotuisat olosuhteet kestävälle kehitykselle ja pudottaa työttömyyslukuja

Julkisen velan kautta on pystytetty rakennelma, joka siirtää jatkuvasti varallisuutta yhä harvemmille: verojenkevennykset varakkaille jättävät heille enemmän varoja käytettäväksi valtioiden velkakirjoihin. Valtioiden velkakirjoista saa korkotuottoa, jonka maksavat kaikki veronmaksajat, monellakin tavalla.

Jotta saataisiin käänne aikaan, ehdotamme seuraavaa:
Lakkauttamalla sellaiset verohelpotukset yrityksille, joilla ei ole ollut työllisyyttä lisäävää vaikutusta tai vaikutus on ollut riittämätön

Pseudofakta 7: meidän täytyy rauhoittaa markkinat voidaksemme rahoittaa julkista velkaamme
Globaalitasolla kasvavan julkisen velan analysointi täytyy tehdä linjassa "finansialisoinnin" kanssa. Viimeisten 30 vuoden aikana, kiitos pääoman vapaan virtauksen, finanssimarkkinat ovat lisänneet kuristusotettaan taloudesta.

Suuret yritykset eivät turvaa luototukseen vaan finanssimarkkinoilla tehtyyn tulokseen.

Kotitalouksien eläkesäästöt sulavat yhä useammin finanssimarkkinoiden takia.

Osakesalkkujen omistajat taas saivat hyviä tilaisuuksia vaurastua, koska hallitukset kilvan alensivat enemmän tienaavien verotusta.

EU-maissa julkisen velan finansointi on sisällytetty erilaisiin sopimuksiin kuten Maastrichtin sopimus, joka kieltää keskuspankkeja rahoittamasta valtioita suoraan. Tämän takia valtiot joutuvat turvautumaan yksityisiin rahoitusmarkkinoihin. Sopimukset alistavat valtiot finanssimarkkinoiden määräyksille.

Noudatetun politiikan seurauksena EKP ei enää voi suoraan kirjata EU-valtioiden velkakirjoja. Koska mailla ei enää ole turvaa EKP:n takauksista, ne ovat alttiina spekuloijien hyökkäyksille.

Ongelman ratkaisemiseksi ehdotamme seuraavaa:
Euroopan keskuspankki EKP luotottaa EU-valtioita suoraan tai että kaupallisia pankkeja velvoitetaan kirjaamaan suoraan valtioiden velkasitoumuksia

Julkisen sektorin velan uudelleen järjestely ja BKT:n suhteutetun katon määräminen velalle. Velan haltijoiden täytyy hyväksyä laina-ajan pidennys sekä velan osittainen tai kokonaan poistaminen kirjanpidosta. Velkojen korkojen taso täytyy neuvotella uusiksi.varainsiirron laajentaminen veronkevennykset lakkauttamalla ja nostamalla tuloveroa progressiivisesti

Pseudofakta 8: Euroopan Unioni suojaa eurooppalaista hyvinvointimallia

Euroopan olisi pitänyt olla kantona kaskessa globaalille liberalisaatiolle, jotta hyvinvointivaltion malli olisi säilynyt ja sitä olisi tuettu.

Euroopan olisi tullut puolustaa näkemystä, jolla globalisaatiota ja maailman talouden liberalisaatiota olisi säädelty maailmanlaajuisella yhteistyöllä, ja siten suojattu jäsenvaltioiden talouksia.

Sen sijaan Brysselissä - ja useimmissa kansallisissa hallitukisissa- vallitseva näkemys tukee liberalismia: tuon näkemyksen mukaan Euroopan tulee adaptoitua, sopeutua, globalisaation tarpeisiin. Se näkemys tukee kehitystä, jolla puretaan eurooppalainen hyvinvointi ja rampautetaan taloudet sääntelemättömyydellä.
---
Sopimukset takaavat "neljä vapautta" eli ihmisten (=työvoiman), tavaran, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus. Sopimukset eivät rajaa vapauksia sisämarkkinoita varten, vaan päinvastoin pääoman vapaa liikkuvuus koskee kansainvälisiä sijoittajia maailmanlaajuisesti.

Tästä on seurannut eurooppalaisen työvoiman riisto, jota kansainvälinen pääoma harjoittaa. Euroopan integraation on siis käytännössä tapa pakottaa neoliberalistiset reformit eurooppalaisille.

Makroekonomian organisointi (EKP:n riippumattomuus poliittisista voimista sekä Vakaus- ja kasvupaketti) ovat herättäneet syvää epäluottamusta demokraattisesti valituissa hallituksissa. Se vie hallituksilta mahdollisuuden vaikuttaa itse talous- ja budjettipolitiikkaansa. Vain "automaattisesti toimiville tasapainottaville tekijöille" on jätetty pelikenttä.

Tapa, jolla uudistuksia on pyritty tekemään ei kuitenkaan ole demokraattinen, eivätkä uudistukset välttämättä vastaa kansallisvaltioiden tilannetta.

Pseudofakta 9: euro suojaa kriiseiltä

Vuodesta 1999, euroalue on kärsinyt suhteellisen heikosta talouskasvusta sekä lisääntyvistä eroavaisuuksista jäsenvaltioiden välillä, mitä tulee inflaatioon, työttömyyteen ja ulkoisiin epätasapainotekijöihin. Euroalueen talouspoliittinen rakenne on pakottanut yhtäläistä makroekonomiaa jäsenvaltioille, jotka ovat eri tilanteissa ja erilaisia, siten laajentaen eroja jäsenvaltioissa.

Euro on siirtänyt taloussopeutumisen kokonaan työväestön hartioille. Kaiken kaikkiaan euron myötä työvoiman joustavuutta ja palkkamalttia on edistetty niin, että palkkojen osuus kokonaistuloista on vähentynyt ja epätasa-arvo lisääntynyt.

Kilpajuoksun pohjalle on voittanut Saksa, joka on onnistunut nostamaan vaihtotasettaan, naapurivaltioiden mutta myös oman työväestönsä kustannuksella. Saksalla on matalat työvoima-/palkkakustannukset ja sosiaalietuudet, mikä antaa sille kilpailuedun naapurimaihin verraten, jotka eivät ole onnistuneet kohtelemaan työväestöään yhtä kaltoin. Saksan vaihtotaseen nousu näkyy tappiona muiden maiden vaihtotaseissa, joka joissain tapauksissa on ainoa saavutus euroalueeseen liittymisestä.

Pääoman vapaan liikkuvuuden autuaaksi tekevän vaikutuksen kyseenalaistaminen: tavara ja pääoma voivat liikkua Euroopassa ja muualla maailmassa kahden- tai monenkeskisiä sopimuksia neuvottelemalla

Pseudofakta 10: Kreikan kriisi oli ponnahduslauta kohti Euroopan taloushallintoa ja tehokasta eurooppalaista solidaarisuutta
Kun muiden kehittyneiden maiden hallitukset saavat yhä tukea keskuspankeiltaan, euroalue on hylännyt tämän vaihtoehdon, ja on täysin riippuvainen finanssimarkkinoilta saadusta luotosta alijäämänsä rahoittamisessa.

Kommentit (3)

Vierailija

Kaikki on titta, mitä kirjoitetaan.

Jostain syystä kuitenkin julkisessa keskustelussa julkisen sektorin velkaan esitetään syypäinä työntekijät, eläkeläiset ja sairaat.
julkisen sektorin rahaa täytyy käyttää enemmän koulutukseen, tutkimukseen, kestävän kehityksen tukemiseen jne jotta voidaan luoda suotuisat olosuhteet kestävälle kehitykselle ja pudottaa työttömyyslukuja.



Tämä onkin koko leikkaus-keskustelun umpikuja: Todelliset kulujen aiheuttajat ovat toisaalla, ja koko poliitikkojen kuoro veisaa harhautusvirttä.

Ei hyvinvointi ole se mikä maksaa, vaan finanssikeinottelijoiden vallankäyttö.

Vasemmistokin tukee em. harhautusta "puolustaessaan" hyvinvointipalveluja. He ovat saman kuoron yksi ääni, Sinua vastaan.

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Kapitalistit vastustavat kansalaispalkkaa koska silloin ihmisten "orjuuttaminen" olisi vaikeampaa,sosialistit taas vastustavat kansalaispalkkaa koska silloin ei olisi kansalaisilla syytä enää turvautua sossuihin heidän "edunvalvojinaan".

Kumpaakaan aatesuuntaa ei tosiasiassa kiinnosta ihmisen vapaus ja hyvinvointi,vaan ainoastaan oma valta ja ihmisten kontrollointi.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Uusimmat

Suosituimmat