Tietokone mielen analogiana

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ilmeisestikään nykytieteessä tietokonetta ei pidetä enää hyvänä aivojen tai mielen analogiana, mutta silti se edelleen houkuttaa.

Otetaan esimerkiksi kiintolevy, RAM-muisti ja prosessori. Kiintolevy edustaa aivorakenteita yleensä ja kiintolevyn sisältämän tiedon ei tarvitse olla aktivoituneena. Tieto pysyy kiintolevyllä, vaikka kone ei olisi päällä ja aivomme sisältävät myös tietoa, jotka eivät juuri tällä hetkellä ole käytössä. RAM-muisti edustaa alitajuntaa ja se on aktiivista, jolloin se myös edellyttää virtaa. Prosessori taas vastaa tietoista ajattelua.

RAM-muisti hakee tietoa tilanteen mukaan kiintolevyltä, kun alitajunta ammentaa tietoa aivorakenteista. Prosessori taas ottaa tietoa käsiteltäväksi RAM-muistista samalla tavalla kuin aivot ottavat tietoa käsiteltäväksi alitajunnasta.

Toimiiko tämä analogia mielestänne hyvin?

Kommentit (13)

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011
Peksa
Toimiiko tämä analogia mielestänne hyvin?



Ei se oikein toimi hyvin.

Ilmeisin ongelma tässä analogiana lienee se, että aivoissa ei ole erillisiä osia vaan siinä on vain yksi prosessi jota toistetaan ja toistetaan miljardeja kertoja rinnakain. Ja tämä yksi prosessi ei muistuta vähääkään tietotonetta toiminnalliselta logiikaltaan, vaan sitä sanelee ennemminkin kompleksisuuden ja kaaoksen lait.

Eli lyhyesti selitettynä aivojen toiminta perustuu takaisinkytkeytyneisiin prosesseihin, joissa informaatiota käsitellään siten että prosessin lopputulos (output) palautetaan takaisin (input) ja tätä toistetaan. Tämä prosessi tapahtuu neuroverkossa, joka sopeutuu käytön mukaan tietynlaiseen konfiguraatioon. Eli signaaliin vastaavat hermoradat vahvistuvat.

Tämä tekee aivoista yleisen informaation käsittelykoneen, jossa ei ole erillistä ohjelmistoa, muistia, rammia, prosessoria tai kiintolevyä. Vaan sen toiminta perustuu siihen että se aivojen neuroverkko etsii syötteestä (input) toistuvia muotoja (pattern) ja vahvistaa sellaisia hermoratoja, jotka vastaavat näihin muotoihin. Näin voisi sanoa että aivojen toiminta perustuu muotojen tunnistamiseen (pattern recognition). Näitä muotoja edustaa siis jokin neuroverkon konfiguraatio ja edelleen muotoja voi yhdistellä kokonaisuuksiksi ja korkeamman tason muodoiksi, kuten ajatuksiksi ja muistikuviksi.

Lisäksi aivoille on tärkeää vapaa assosioitavuus, eli aivot ei siis toista neuroverkkojensa informaatiota, vaan informaation haku ja muotojen yhdisteleminen on aina assosiatiivista. Tätä kutsutaan myös luovuudeksi.

Joku muu voi kyllä jatkaa tästä, koska minun aivoni on liian väsyneet. Enkä edes muistakaan riittävän hyvin ulkomuistista aivojen neurologista toimintaperiaatetta informaation käsittelyn näkökulmasta. Pitää kerrata asioita.

Luovuuden varjopuoli on toki se mikä ilmeni tässäkin viestissä, että koska aivojen informaationkäsittelyä koskevat hermoradat eivät olleet riittävästi minulla vahvistuneet, niin vapaasti assosioiden tuotin tällaisen tekstin josta tuskin kukaan ymmärtää yhtään mitään. Pystyin siis tuottamaan paljon tekstiä, vaikken oikeastaan muistanut mitään yksityiskohtaista.

Juuri tämä on ydinkohta sille, miksi aivot ovat niin valtavan paljon tehokkaampi informaation käsittelijä kuin tietokone. Eli se ei edes pyri jäljentämään tietoa yksityiskohtaisesti, vaan se etsii muistista korkeamman tason muotoja, joiden aukot sitten luovuus paikkaa. Jos aukkoja on paljon, kuten tässä tapauksessa, niin sitte tosin tuotoksesta voi tulla aika sekava, varsinkin jos se on kirjoitettu kuuden aikaan aamuyöstä.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Tietokoneissa prosessori ja muisti ovat erillään, ja tietoa joudutaan jatkuvasti noutamaan ja tallentamaan muistiin. Prosessoriydin voi käsitellä vain yhtä toimitusta kerrallaan (ns. hyperthreadaamalla toimituksia voi jonottaa kaksi kerrallaan).

Aivoissa ja sen osissa taas vallitsee jatkuva moniajo. Vaikka ihmisen tietoisuus voikin ehkä keskittyä vain yhteen tai pariin asiaan kerralla, "taustalla" tapahtuu jatkuvasti muutakin prosessointia.

HP:n laboratorioissa kehitelty memristori tuo kuitenkin uusia tuulia tähän meininkiin. Siinä missä transistorit toimivat vain loogisina portteina, memristorissa yhdistyvät logiikka ja muisti samaan mikroyksikköön. Memristoriprosessori on rakenteeltaan paljon lähempänä aivoja kuin perinteinen mikroprosessori + muisti -yhdistelmä, sillä myös neuroneissa on sekä muisti että loogiset yhteydet samassa yksikössä.

Vierailija

Kyllä minusta vastaa aika hyvinkin, vaikka em. keskustelijat ovatkin siinä oikeassa, että varsinainen fyysinen toimintalogiikka on täysin erilainen. Mutta tämä analogia koskeekin vain aivojen toimintoja ja niiden keinotekoista eriyttämistä eikä ota kantaa siihen miten aivot "oikeasti" toimivat.

Silmät keräävät videodataa. Korvat keräävät audiodataa, makuaisti, hajuaisti ja tuntoaisti myös dataa ulkoisista ärsykkeistä. Tämä data kulkeutuu aivojen ohjelmistorakenteisiin, jota konvertoivat datan sopivaan muotoon, jotta tietoisudessa voi sitä käsitellä.

Tietoisuus on aivojen käyttöjärjestelmä. Se pyörittää moniajolla taustalla (ei-tietoinen toiminta) erityyppisiä ylläpitäviä ohjelmia (verenkierto, hengitys, räpyttäminen) ja päällä (tietoinen toiminta) ohjelmia (käyttäytymismalli, halu tehdä jotain, osaaminen, tekeminen jne)

Huom! mikäli ihminen on jonkun uskonnollisen näkökulman tai poliittisen mallin riivaama, nämäkin ovat ohjelmia - filtteriohjelmia, jotka osallistuvat kaiken saapuvan ja lähtev'än datan käsittelyä ja muokkaavat sitä sellaiseksi, että se tukee ohjelman itsensä lanseeraamia malleja.

Prosessori on aivojen laskentayksikkö. Sen toiminta ei aina ole tosin yleismaailmallisen loogista, mutta kaikki saapuva ja muutettava data kuitenkin prosessoidaan. Prosessoitu data tallennetaan ensin lyhytkestoiseen muistiin (RAM) josta se siirtyy riittävien toistojen (ylikirjoittamisen, muistijäljen vahvistamisen) myötä pitkäkestoiseen muistiin (kiintolevylle).

Jne jne. Tästä voisi kirjoittaa vaikka kirjan ja piirrellä kauniita kuvioita...

Vierailija
Peksa
Otetaan esimerkiksi kiintolevy, RAM-muisti ja prosessori. Kiintolevy edustaa aivorakenteita yleensä ja kiintolevyn sisältämän tiedon ei tarvitse olla aktivoituneena. Tieto pysyy kiintolevyllä, vaikka kone ei olisi päällä ja aivomme sisältävät myös tietoa, jotka eivät juuri tällä hetkellä ole käytössä. RAM-muisti edustaa alitajuntaa ja se on aktiivista, jolloin se myös edellyttää virtaa. Prosessori taas vastaa tietoista ajattelua.



Ihmismielessä tuskin on vastaavanlaisia bitteillä laskettavia pullonkauloja. Rajat ihmisen tiedonkäsittelylle on todennäköisesti olemassa, mutta tietämystä sellaisen määrittämiseksi ei vielä ole riittävästi. Jos vertailua haluaisi tehdä niin muisti on lähempänä solid state driveä, flash-muistia tai RAM-muistia. Eli puhutaan ns. dynaamisemmasta muistista, joka on selvästi nopeammin käytettävissä kuin tietokoneessa olisi.

Tämä uusi tutkimus kertoo paljon:

http://www.tietokone.fi/uutiset/aivoissa_jattiyllatys_tietokoneet_nauret...

Tietokoneessa yksi prosessori hoitaa kaikkea datavirtaa, joka koneessa liikkuu. Ihmisaivoissa ei tiedetä olevan tällaista keskitettyä tapaa käsitellä tietoa, ellei sitten pidetä tietoisuutta sellaisena. Toisaalta aivot käsittelevät tietoa myös tietoisuudesta riippumatta.

Puuhevonen
Tämä tekee aivoista yleisen informaation käsittelykoneen, jossa ei ole erillistä ohjelmistoa, muistia, rammia, prosessoria tai kiintolevyä. Vaan sen toiminta perustuu siihen että se aivojen neuroverkko etsii syötteestä (input) toistuvia muotoja (pattern) ja vahvistaa sellaisia hermoratoja, jotka vastaavat näihin muotoihin. Näin voisi sanoa että aivojen toiminta perustuu muotojen tunnistamiseen (pattern recognition). Näitä muotoja edustaa siis jokin neuroverkon konfiguraatio ja edelleen muotoja voi yhdistellä kokonaisuuksiksi ja korkeamman tason muodoiksi, kuten ajatuksiksi ja muistikuviksi.



Good-old dualismi tekee jälleen paluun.

Juuri tämä on ydinkohta sille, miksi aivot ovat niin valtavan paljon tehokkaampi informaation käsittelijä kuin tietokone. Eli se ei edes pyri jäljentämään tietoa yksityiskohtaisesti, vaan se etsii muistista korkeamman tason muotoja, joiden aukot sitten luovuus paikkaa. Jos aukkoja on paljon, kuten tässä tapauksessa, niin sitte tosin tuotoksesta voi tulla aika sekava, varsinkin jos se on kirjoitettu kuuden aikaan aamuyöstä.



Toivottavasti tämä kommentti hiljentää monen ateistin. Kaikki yrittävät olla aukkojen jumalia, ei vain kreationistit.

leoric
Silmät keräävät videodataa. Korvat keräävät audiodataa, makuaisti, hajuaisti ja tuntoaisti myös dataa ulkoisista ärsykkeistä. Tämä data kulkeutuu aivojen ohjelmistorakenteisiin, jota konvertoivat datan sopivaan muotoon, jotta tietoisudessa voi sitä käsitellä.



Onko olemassa mitään tutkimuksia siitä, että jokin konvertoi ympäristöstä ja kehosta saatuja signaaleja, ja millaiseen muotoon nämä signaalit konvertoituvat?

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011

Shriek. Noissa sinun kommenteissa ei ole oikein selkeyttä. Voisitko selventää tai no jos olet uskis kuten annat ymmrtää niin voit myös jättää väliin.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija
Puuhevonen
Shriek. Noissa sinun kommenteissa ei ole oikein selkeyttä. Voisitko selventää tai no jos olet uskis kuten annat ymmrtää niin voit myös jättää väliin.



Hierohan lisää paskaa. Itse sanoit kirjoittaneesi tekstin sekavassa mielentilassa, joten voit tunkea nuo argumenttisi sinne, minne aurinko ei paista.

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009
Shriek

leoric
Silmät keräävät videodataa. Korvat keräävät audiodataa, makuaisti, hajuaisti ja tuntoaisti myös dataa ulkoisista ärsykkeistä. Tämä data kulkeutuu aivojen ohjelmistorakenteisiin, jota konvertoivat datan sopivaan muotoon, jotta tietoisudessa voi sitä käsitellä.



Onko olemassa mitään tutkimuksia siitä, että jokin konvertoi ympäristöstä ja kehosta saatuja signaaleja, ja millaiseen muotoon nämä signaalit konvertoituvat?



Jos olen keskustelussa kartalla, niin itsellä tulee mieleen ainakin sävelkorkeuden aistiminen. Ihmisen aivot tavallaan olettavat "haamunuotin" olemassaolon ja aistivat näin perussävelkorkeuden, vaikka kuulisi jostain soivasta äänestä pelkät yläsävelet. Tämä johtunee siitä, että olemme kehittyneet kuulemaan yleensä yhdessä kuuluvia ääniä tietynlaisina kokonaisuuksina. Aivot siis rakentavat tulevasta informaatiosta sopivia paketteja, joita tietoisuus voi käsitellä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yläsävel
http://en.wikipedia.org/wiki/Missing_fundamental
http://www.youtube.com/watch?v=4XwhXkfAaIs

edit.koitin muotoilla hiukan järkevämmäksi

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5279
Liittynyt9.1.2011

Shriek. Anteeksi kuin vastasin sinulle. Unohdin että sinulta puuttuu aivot, mutta tämä tosiaankaan ei tule toistumaan koska et ole kommunikaatiovuorovaikutuksen arvoinen.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Tip Vortex
Seuraa 
Viestejä679
Liittynyt10.3.2009

Tietokoneessa on vitka, eli kone miettii ennen kuin se antaa vastauksen tai suorittaa annetun työn. Tämä on psykologisesti haitallista luovalle suunnittelutyölle, koska käyttäjä joutuu joka suorituskerralla odottamaan hyväksyykö kone annetun tehtävän, ja antaako se minulle sen mitä pyydän. Siinä joudutaan aivan väärään ehdollistetun ajattelun piiriin.

Toinen ongelma on että tietokone peittää yhtä paljon kuin mitä näyttää. Tarvittaisiin läpinäkyvä tai polyfoninen vaihemuisti jossa korjailut, aiemmat vaiheet ja alkuideat näkyisivät kuten paperien reunoile tuhratut merkinnät, niitä ihminen nimittäin hyödyntää koko työn ajan. Kirjoitusohjelmissa taitaa sellainen ollakin.

Vierailija

Kirjassaan What Is Life? 1943 Schrödinger osui oikeaan; perinnöllinen informaatio on koodattu molekyyleihin joita kutsutaan geeneksi. David Deutsch käyttää vertausta hyvin. Hänen mukaansa geenit ovat olennaisesti tuon tietokoneen (aivot) ohjelmistoja.

Uusimmat

Suosituimmat