Mitä varten käytetään wattituntia?

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Rupesin tuossa sohvalla pohtimaan että mitä merkitsee wattitunti suureena. En muistanut enää yhtään. Wattihan oli tehoa, työ aikayksikössä. Mitä sitten on teho tunti? Jotenkin päädyin siihen että se olisi ehkä watin verran tehoa tunnin ajan, ja siitä päädyin siihen että eikös se merkitse oikeastaan energiamäärää silloin. Kuitenkin totesin että sitä vartenhan on joule. Niinpä menin wikipediaan ja siellä se sanottiinkin sitten että se on joulen ohella energiamäärän suure. Mutta miksi? Milloin sitä käytetään? Onko se vaan käytännöllisempi muoto tietyissä tilanteissa ilmaista energiamäärä niin että montako wattia irtoo tunnin ajan, kuin että sanoisi sen jouleina?

Käytiin joskus erään tuulivoimalan juurella affenanmaalla ja siellä oli joku näyttölaite kopin seinällä. Siinä muistaakseni ilmoitettiin kilowattitunteja (vai megavattitunteja) joku määrä. En vaan muista pysyikö luku samana vai kasvoiko se tai jotain muuta. Mites sen luvun olisi loogisinta käyttäytyä olettaen että mylly pyörii ja tuottaa sähköä? Kai sen luvun pitäisi kasvaa? Jos siinä olisi pelkästään watteja, ei kilowatteja, niin eikö se silloin pysyisi kutakuinkin paikoillaan se luku?

くそっ!

Sivut

Kommentit (19)

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5287
Liittynyt9.1.2011

wattitunti kertoo siis sen energiamäärän, mikä tuotetaan vakioisella teholla. Eli se on sarjassamme asioita, jotka tekee ne maallikoille näennäisesti yksinkertaisemmaksi, mutta sitten pitää käyttää rinnakkain monia energian yksiköitä. Helpompaa olisi vain puhua jouleista ja megajouleista, kuin että käytetään joka asiassa omia yksiköitä ilmaisemaan energian määrää.

Tähän on sitten vielä amppeeritunti, jossa siis yksi amppeeritunti tarkoittaa sitä energian määrää, mikä saadaan kun yhden amppeerin virta kulkee virtapiirissä tunnin ajan. Sitten on se kilokalori, joka tarkoittaa sitä energianmäärä joka tarvitaan nostamaan yhden vesilitran lämpötilaa yhdellä asteella. Jotta homma menisi oikein monimutkaiseksi niin ydinfyysikot käyttää elektronivoltteja ja niin vielä se Einstein, kun meni sanomaan että oikeasti massahan on energiaa.

En oikein näe tarvatta sille, että ihmisillä on kauhia vimma keksiä joka asialla oma yksikkönsä kuvaamaan samaa asiaa. Mutta muutos lähtee sinusta, eli lopeta niiden käyttö, jos sellaista pidät tavoittelemisen arvoisena.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Jokaisessa sähköverkkoon liitetyssä taloudessa on KWh-mittari, joka näyttää energiankulutuksen kilowattitunteina. Siksi sitä käytetään koska se on suuruudeltaan sopiva yksikkö sähköenergian kulutukseen. keskimääräinen teho sähkölämmitystalossa on 1...6 kW vuosikulutuksen ollessa noin 25000 kWh eli 25 MWh. Jouli on tähän turhan pieni yksikkö. 1 kWh = 3,6 MJ.

Vierailija
Puuhevonen
Tähän on sitten vielä amppeeritunti, jossa siis yksi amppeeritunti tarkoittaa sitä energian määrää, mikä saadaan kun yhden amppeerin virta kulkee virtapiirissä tunnin ajan
Korjaus pikku lipsahdukseen. Amppeeritunti ilmaisee sähkömäärän eli varauksen, ei energiamäärää.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5287
Liittynyt9.1.2011
korant
Jouli on tähän turhan pieni yksikkö. 1 kWh = 3,6 MJ.



Juuri tätä vartenhan meillä on SI-järjestelmän etuliitteet: jokto, tsepto, atto, femto, piko, nano, mikro, milli, sentti, desi, deka, hehto, kilo, mega, giga, tera, peta, eksa, tsetta, jotta ja hella.

Ei näiden käyttö ole sen vaikeampaa kuin keksiä oma yksikkö kyseiselle ilmiölle kuten terawattitunti, joka ei kerro paljon sen enempää kuin 3,6 petajoulea. Harvinaisempia oppii sitten sitä mukaan kun aletaan puhumaan peta- ja eksaflopeista.

ps, kiitos korjauksesta tuon ampeeritunnin kohdalla. Tosiaan, ampeeri kertoo virran määrän eikä energian määrän.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Loisteho, pätöteho jne ovat myös kuluttajille melko vieraita termejä.
No pätöteho on ns. resistiivistä, eli mm. sähköpatterien kulutuksessa se on suoraan sitä ihteään.

Loisteho on ongelmallinen. Se kun ei tuota mitään, mutta kuormittaa kuitenkin siirtoverkkoja. Sitä kompensoidaan isoilla kondensaattoreilla siirtojännitteen jakelupisteissä. Kuin myös isommissa teollisuuslaitoksissa ihan jakeluverkon jännitetasolla.

Samoin määritelmät kapasitiivinen ja induktiivinen kuorma kulutuksessa ovat monelle ihan tarpettomia asioita tietää. Kyllä se sähkölaitos osaa sitten laskuttaa "oikein" Tämä siis ihan pelkistettynä juttuna.

Lisäys:

korant
Puuhevonen
Tähän on sitten vielä amppeeritunti, jossa siis yksi amppeeritunti tarkoittaa sitä energian määrää, mikä saadaan kun yhden amppeerin virta kulkee virtapiirissä tunnin ajan
Korjaus pikku lipsahdukseen. Amppeeritunti ilmaisee sähkömäärän eli varauksen, ei energiamäärää.
Oikeastaan oikein ja väärin. Molemmat olette oikeassa. Jos ei ole kuormaa, ei ole ampeereitakaan. Nimittäin ampeeritunti on määritelmän mukaan:

Ampeeritunti (tunnus A·h, A h tai Ah) on sähkövaraus, jonka ampeerin sähkövirta kuljettaa tunnin aikana. Sitä käytetään puhuttaessa suuremmista varauksista (esimerkiksi sähköakkujen kapasiteeteista). Sähkövarauksen perusyksikkö SI-järjestelmässä on coulombi, joka vastaa ampeerisekuntia.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampeeritunti

Vierailija
korant
Kun puhutaan sähköstä, varaus tarkoittaa juuri sähkövarausta
Voltit eivät tee mitään työtä, ennen kuin niille annetaan kuormaa. Silloin syntyy ampeereita ja siitä P=UI Eli P=teho. Tuloksi tulee VA, eli watti.
Tuossa kaavassa ei ole sitten mukana sitä loistehoa, eli vaihesiirtymää, joka syntyy lähinnä 3-vaihe moottoreista. Tosin myös loistelamput aiheuttavat tuota loistehoa. Näin muistelen

No. Samasta asiasta me kirjoitellaan, mutta ehkä eri näkökulmasta ja termein kuitenkin. Ah, eli ampeeritunti tosiaan kyllä tarkoittaa siitä varauksesta saatavaa tehoa. Riippuu tietenkin sitten jännitteestä U

Vierailija
Puuhevonen
Juuri tätä vartenhan meillä on SI-järjestelmän etuliitteet: jokto, tsepto, atto, femto, piko, nano, mikro, milli, sentti, desi, deka, hehto, kilo, mega, giga, tera, peta, eksa, tsetta, jotta ja hella.

Ei näiden käyttö ole sen vaikeampaa kuin keksiä oma yksikkö kyseiselle ilmiölle kuten terawattitunti, joka ei kerro paljon sen enempää kuin 3,6 petajoulea.




Ei aivan. Katsos kun kilowatin tehoinen lämmitin käy tunnin ajan, on siitä paljon helpompi päätellä kuinka monta kilowattituntia energiaa tulikaan käytettyä, kuin päätellä se megajouleissa.

Kyseessä on vähän sama asia kuin, että nopeusrajoitukset ilmoitettaisiin kilometreinä tunnissa, mutta nopeusmittarin näyttämä olisi metreinä sekunnissa.

Vierailija
bdbdbd
Ei aivan. Katsos kun kilowatin tehoinen lämmitin käy tunnin ajan, on siitä paljon helpompi päätellä kuinka monta kilowattituntia energiaa tulikaan käytettyä, kuin päätellä se megajouleissa.

Kyseessä on vähän sama asia kuin, että nopeusrajoitukset ilmoitettaisiin kilometreinä tunnissa, mutta nopeusmittarin näyttämä olisi metreinä sekunnissa.

Aivan. Taitaa ainakin meille vanhemmalle väelle olla jotenkin helpompaa hahmottaa auton tehot hevosvoimina, kuin kW.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
JiiPeeKoo
korant
Kun puhutaan sähköstä, varaus tarkoittaa juuri sähkövarausta
Voltit eivät tee mitään työtä, ennen kuin niille annetaan kuormaa. Silloin syntyy ampeereita ja siitä P=UI Eli P=teho. Tuloksi tulee VA, eli watti.
Tuossa kaavassa ei ole sitten mukana sitä loistehoa, eli vaihesiirtymää, joka syntyy lähinnä 3-vaihe moottoreista. Tosin myös loistelamput aiheuttavat tuota loistehoa. Näin muistelen

No. Samasta asiasta me kirjoitellaan, mutta ehkä eri näkökulmasta ja termein kuitenkin. Ah, eli ampeeritunti tosiaan kyllä tarkoittaa siitä varauksesta saatavaa tehoa. Riippuu tietenkin sitten jännitteestä U


Ah tarkoittaa varausta, eikä siitä saatavaa tehoa. Vettä virtaa 1 kuutio/s Sovitaan, että kuutio/s = Antsoni (=A). Nyt 1antsonitunti = 1 Ah = 3600 As = 3600 kuutio/s*s = 3600 kuutiota.
Tällä ei ole tehon kanssa erityisempää tekemistä. Ei vaikka kuutioiden sijasta puhuttaisiin tuhansista kilogrammoista (juutio vettä 1000 kg).

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5287
Liittynyt9.1.2011
JiiPeeKoo
bdbdbd
Ei aivan. Katsos kun kilowatin tehoinen lämmitin käy tunnin ajan, on siitä paljon helpompi päätellä kuinka monta kilowattituntia energiaa tulikaan käytettyä, kuin päätellä se megajouleissa.

Kyseessä on vähän sama asia kuin, että nopeusrajoitukset ilmoitettaisiin kilometreinä tunnissa, mutta nopeusmittarin näyttämä olisi metreinä sekunnissa.

Aivan. Taitaa ainakin meille vanhemmalle väelle olla jotenkin helpompaa hahmottaa auton tehot hevosvoimina, kuin kW.



Kyse on vain tottumiskysymyksestä. km/h on ihan yhtä abstrakti kuin mp/h tai m/s. hankaluuksia tulee päinvastoin siinä kuin sääkartalla puhutaankin 20 m/s tuulta. Ihminen kyllä oppii käsittämään m/s ihan yhtä hyvin kuin km/h kunhan hän niitä vain käyttää. Päinvastoin tämä logiikka on lyhytnäköistä sen takia että se tekee yksiköiden viidakoiden ihan sekavaksi. Mitäs sitten jos jotkut puhuukin nauloista ja fahrenheiteista ja jaloista?

Sitten palaa Marsluotaimet Marsin kaasukehässä. Nämä tarpeettoman monet rinnakkaiset yksiköt tekee toimimisen hankalaksi kun otetaan kokonaisuus huomioon.

Eli tottumiskysymys. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään hevosvoimia, joo, mutta tietääkö edes 10% tiedefoorumin väestöstä kuinka yksi hevosvoima määritellään? Eli kyse on puhtaasti abstraktista yksiköstä siinä missä kilowattikin. Kyllä vanhakin oppii uusia yksiköitä. Kuten ei euron käyttökään teille enää tuota hankaluuksia. Ketä oikeasti haittaa se että Ranskassa voi maksaa samalla valuutalla kuin Suomessa?

Ps. JP, kiitoksia kun korjasit oikeaksi sen että kuvittelin että tein ajatusvirheen^^

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija
visti
JiiPeeKoo
korant
Kun puhutaan sähköstä, varaus tarkoittaa juuri sähkövarausta
Voltit eivät tee mitään työtä, ennen kuin niille annetaan kuormaa. Silloin syntyy ampeereita ja siitä P=UI Eli P=teho. Tuloksi tulee VA, eli watti.
Tuossa kaavassa ei ole sitten mukana sitä loistehoa, eli vaihesiirtymää, joka syntyy lähinnä 3-vaihe moottoreista. Tosin myös loistelamput aiheuttavat tuota loistehoa. Näin muistelen

No. Samasta asiasta me kirjoitellaan, mutta ehkä eri näkökulmasta ja termein kuitenkin. Ah, eli ampeeritunti tosiaan kyllä tarkoittaa siitä varauksesta saatavaa tehoa. Riippuu tietenkin sitten jännitteestä U


Ah tarkoittaa varausta, eikä siitä saatavaa tehoa. Vettä virtaa 1 kuutio/s Sovitaan, että kuutio/s = Antsoni (=A). Nyt 1antsonitunti = 1 Ah = 3600 As = 3600 kuutio/s*s = 3600 kuutiota.
Tällä ei ole tehon kanssa erityisempää tekemistä. Ei vaikka kuutioiden sijasta puhuttaisiin tuhansista kilogrammoista (juutio vettä 1000 kg).
Minähän jo kerroin aikaisemmin, että pelkkä Ah ei ole mitään ennen kuin siihen kytketään kuormaa, jolloin ampeerit tekevät sen työn yhdessä volttien kanssa.
Jännitettä (V) voidaan tavallaan pitää kantoaaltona, kuten radiotekniikassa on kantoaalto, ja sen päällä itse signaali. Vaikeaa on teille maalikoille näitä perusasioita selvittää.

Tietenkin jotkut haluavat mennä pilkunnussimisen linjalle. Minä yritän kirjoittaa siten, että asiaan vihkiymättömätkin jotain ymmärtäisi.

Lisäys:
Niin ja se loisteho (näennäisteho) muuten pyörittää kWh mittaria myös. Siksi meillä Ilmavoimien varuskunnassa olikin erillinen loistehomittari, jonka lukema sitten vähennettiin koko varuskunnan kWh mittarin lukemasta. Että näin

Vierailija
Puuhevonen
Kyse on vain tottumiskysymyksestä. km/h on ihan yhtä abstrakti kuin mp/h tai m/s. hankaluuksia tulee päinvastoin siinä kuin sääkartalla puhutaankin 20 m/s tuulta. Ihminen kyllä oppii käsittämään m/s ihan yhtä hyvin kuin km/h kunhan hän niitä vain käyttää. Päinvastoin tämä logiikka on lyhytnäköistä sen takia että se tekee yksiköiden viidakoiden ihan sekavaksi. Mitäs sitten jos jotkut puhuukin nauloista ja fahrenheiteista ja jaloista?

Sitten palaa Marsluotaimet Marsin kaasukehässä. Nämä tarpeettoman monet rinnakkaiset yksiköt tekee toimimisen hankalaksi kun otetaan kokonaisuus huomioon.

Eli tottumiskysymys. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään hevosvoimia, joo, mutta tietääkö edes 10% tiedefoorumin väestöstä kuinka yksi hevosvoima määritellään? Eli kyse on puhtaasti abstraktista yksiköstä siinä missä kilowattikin. Kyllä vanhakin oppii uusia yksiköitä. Kuten ei euron käyttökään teille enää tuota hankaluuksia. Ketä oikeasti haittaa se että Ranskassa voi maksaa samalla valuutalla kuin Suomessa?




Pointtihan oli siis siinä, että samoissa yhteyksissä käytetään samoja yksiköitä. Jos teho ilmaistaan watteina, käytettyä energiaa ei kannata ilmaista jouleina.

Ei kai ketään haittaa jos Ranskassa ja Suomessa voi maksaa samalla rahalla, mutta se kyllä haittaisi jos hinnat olisivat frangeina ja markkoina.

Eiköhän tuo hevosvoiman määritelmä ole ainakin kaikille tekniikkaa opiskelleille selvä (brittihevosilla muuten on eri määritelmä kuin ei-brittiläisillä).

Eikä tuota hevosvoimaakaan nykyään muuten käytettäisi ilmaisemaan moottoreiden tehoa, mutta kun se tuottaa mainokseen kolmasosan verran suuremman numeron kuin kilowatti.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5287
Liittynyt9.1.2011
bdbdbd
Pointtihan oli siis siinä, että samoissa yhteyksissä käytetään samoja yksiköitä. Jos teho ilmaistaan watteina, käytettyä energiaa ei kannata ilmaista jouleina.



watti tarkoittaa tehoa, joulea sekunnissa. Ja sekunti on SI-järjestelmän perusyksikkö. Tuntien mukaan ei kannata ilmaista yksiköitä, koska ne vain hankaloittaa kun otetaan kokonaisuus huomioon. Eli kyse on edelleen vain tottumiskysymyksestä.

Sinällään SI-järjestelmän painoyksiköistä on tosi karkea moka laittaa perusyksiköksi kilogramma. Sitten kun pitäisi sanoa paljon on tuhat kiloa, niin pitäisikö sanoa kilo - kilogramma vai mitä? No sitävarten pitää puhua sitten tonnista ja miljoona kilogramaa on sitten kilotonni.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009
JiiPeeKoo
visti

Ah tarkoittaa varausta, eikä siitä saatavaa tehoa. Vettä virtaa 1 kuutio/s Sovitaan, että kuutio/s = Antsoni (=A). Nyt 1antsonitunti = 1 Ah = 3600 As = 3600 kuutio/s*s = 3600 kuutiota.
Tällä ei ole tehon kanssa erityisempää tekemistä. Ei vaikka kuutioiden sijasta puhuttaisiin tuhansista kilogrammoista (juutio vettä 1000 kg).
Minähän jo kerroin aikaisemmin, että pelkkä Ah ei ole mitään ennen kuin siihen kytketään kuormaa, jolloin ampeerit tekevät sen työn yhdessä volttien kanssa.
Jännitettä (V) voidaan tavallaan pitää kantoaaltona, kuten radiotekniikassa on kantoaalto, ja sen päällä itse signaali. Vaikeaa on teille maalikoille näitä perusasioita selvittää.

Tietenkin jotkut haluavat mennä pilkunnussimisen linjalle. Minä yritän kirjoittaa siten, että asiaan vihkiymättömätkin jotain ymmärtäisi.

Lisäys:
Niin ja se loisteho (näennäisteho) muuten pyörittää kWh mittaria myös. Siksi meillä Ilmavoimien varuskunnassa olikin erillinen loistehomittari, jonka lukema sitten vähennettiin koko varuskunnan kWh mittarin lukemasta. Että näin


Vaikeaahan se on maallikolle selittää...
Fysiikka on silkkaa pilkun nussintaa, valitettavasti. Virta tai virtaus on muotoa määrä/aika. Jos virtaus kerrotaan ajalla, siitä saadaan taas määrää. Niinpä virtaus *aika on esimerkiksi veden tapauksessa vesimäärä kilogrammoina, ihmisvirran tapauksessa esimerkiksi portin läpi kulkeneiden ihmisten määrä ja sähkön tapauksessa johtimen poikkipinnan ko ajassa sivuuttanut sähkövaraus.
Ja lisää pilkunnussintaa: Emme voi sanoa, että matka ja nopeus ovat millään tavalla samoja. Emme myöskään voi sanoa, että voima ja teho kuvaisivat samaa asiaa, tarvitseehan vain voima kertoa matkalla ja jakaa ajalla, niin siinä on teho. Yhtä hassua on naittaa sähkövarausta Q ja tehoa P, vaikka teho saadaan tosi helposti sähkövarauksesta, tarvitseehan vain kertoa jännitteellä ja jakaa ajalla ja kas P=QU/t

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat