Liian laaja universumi?

Seuraa 
Viestejä995
Liittynyt13.12.2009

Tähtitieteilijät löysivät galaksin, joka lähettää valoa 13,2 miljardin valovuoden päästä. Galaksi syntyi noin 480 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tähän asti selvää kuin pläkki.

En tiedä miten nopeasti etäisyytemme tuohon galaksiin on edennyt, mutta tuskin erkanemme valonnopeudella toisistamme. Jos eronopeus on esimerkiksi 0,1 valonnopeutta, niin olimme valon lähtiessä jo 11,88 miljardin valovuoden etäisyydellä. Miten olimme sinne asti päässeet vain 480 miljoonassa vuodessa?

Onko siis tosiaan niin, että alkuräjähdyksessä universumi laajeni hetken ylivalonnopeudella, ja aika valtavalla sellaisella?

Sivut

Kommentit (129)

Vierailija

Sitä minäkin olen ihmetellyt, että miten maailmankaikkeuden alkuun voi katsella muka noista vanhoista galakseista? Miten maapallo on hypännyt tänne miljardeja vuosia ennen syntymäänsä?

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5297
Liittynyt9.1.2011

Toi on itseasiassa hyvä kysymys, johon ei ole selkeää ja tunnettua vastausta.

Oma vastaukseni on että maailmankaikkeuden geometria on pallogeometrinen. Eli maailmankaikkeus on reunaton, neliulotteisen hyperpallon kolmiulotteinen pinta. Toisin sanoen Kolumbus voisi purjehtia maailmankaikkeuden ympäri Intiaan.

Samoin kun maailmankaikkeus jäähtyi, niin sen muuttuessä läpinäkyväksi matkaan lähteneet fotonit ovat voineetkin kiertää maailmankaikkeuden ympäri moneen kertaan ennen kuin me ne havaitsemme. Tämä malli selittäisi mainiosti, miksi taustasäteily on homogeeninen ja samanlainen jokaisessa suunnassa eli näemme kaikissa suunnissa alkuräjähdyksen.

Samoin se selittäisi flatness problem -nimellä tunnetun ongelman, eli miksi maailmankaikkeus ei näytä olevan negatiivisesti tai positiivisesti kaareutunut. Pallogeometrisessa reunattomassa maailmankaikkeudessa jokaisen galaksin ympärillä on kaikissa suunnissa yhtä monta galaksia, joten tällaisen geometrian maailmankaikkeus ei pyri gravitaation ansiosta supistumaan, eli näemme sen geometrian laakeana. Havainnot nimenomaan tukevat käsitystä, ettei maailmankaikkeuden laajeneminen riipu sen energiatiheydestä. Mitä edellyttäisi tavanomainen Newtonin euklidinen kolmiulotteinen maailmankaikkeus.

Kiinnostava kysymys onkin että näemmekö noiden satojen miljardian galaksien joukossa myös Linnunradan nuoremman version? Sanoisin että näemme! Tosin näemme sen miljardeja vuosia nuorempana, joten emme voisi sitä tunnistaa.

Pidän tätä malliani sadaneuron todennäköisyydellä totena.

Mutta siis vastaukseen. Ajattele, että se 13,2 gigavuoden päässä nähty galaksi voi aivan hyvin olla Linnunratamme! No Linnunrata ei taida olla kuin noin 10 gigavuotias. Mutta kuitenkin. Kun katsomme etäälle, emme näe kauas tilassa, vaan näemmä ajassa taaksepäin.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Arkkimeedees
Seuraa 
Viestejä995
Liittynyt13.12.2009
Puuhevonen
Oma vastaukseni on että maailmankaikkeuden geometria on pallogeometrinen. Eli maailmankaikkeus on reunaton, neliulotteisen hyperpallon kolmiulotteinen pinta. Toisin sanoen Kolumbus voisi purjehtia maailmankaikkeuden ympäri Intiaan.

Samoin alkuräjähdyksessä matkaan lähteneet fotonit ovat voineetkin kiertää maailmankaikkeuden ympäri moneen kertaan ennen kuin me ne havaitsemme. Tämä malli selittäisi mainiosti, miksi taustasäteily on homogeeninen ja samanlainen jokaisessa suunnassa eli näemme kaikissa suunnissa alkuräjähdyksen.




Mietin just tuota palloasiaa naapurikeskustelussa "Tila ei kaareudu". Pallon pinnalla kaikki näyttää joka suuntaan aina samalta ja jokainen piste on kaiken keskellä, valitsi sen mistä tahansa. Aivan kuin universumissa. Kiehtova ajatus.

Ehkä me katselemme useampiakin oman galaksimme jälkiä taivaalla, ja lähigalaksiemme heijastuskaikuja, joten voisiko siis olla, että universumimme galaksien määrä on paljon vähäisempi kuin olemme kuvitelleetkaan?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32778
Liittynyt6.12.2009
Puuhevonen
Kiinnostava kysymys onkin että näemmekö noiden satojen miljardian galaksien joukossa myös Linnunradan nuoremman version? Sanoisin että näemme! Tosin näemme sen miljardeja vuosia nuorempana, joten emme voisi sitä tunnistaa.

Pidän tätä malliani sadaneuron todennäköisyydellä totena.

Mutta siis vastaukseen. Ajattele, että se 13,2 gigavuoden päässä nähty galaksi voi aivan hyvin olla Linnunratamme! No Linnunrata ei taida olla kuin noin 10 gigavuotias. Mutta kuitenkin. Kun katsomme etäälle, emme näe kauas tilassa, vaan näemmä ajassa taaksepäin.




Mielenkiintoista..

Minua askarruttaa kuitenkin tässä se että miten tämä hetki todellisuus erotellaan ns. menneisyydestä..mikä on "tämä hetki"? mikä on tämän hetken kaistanleveys? onko se Planckin aika ja jos se on miten 2 Planckin aikaa erotetaan toistaan? Vai onko niin että nykyhetki sisätää "kaiken menneen" mutta ei "tulevaa"? ja mistä se "tuleva tulee ja millä hetkellä" lisätäkseen nykyhetken kokonaisuuteen "menneisyyttä lisää"?

Olen yrittänyt etisä vastausta tähän nykyhetkeen ja sen määritelmään mutta ei sitä tunnu loytyvän mistään... Vai onko niin että kaikki on "staattisesti olemassa ikuisuudessa", nykyhetki sisältää kaiken ja on "ikuinen" ja mielemme on se joka luo ajan ja liikkeen illuusion?

xork
Seuraa 
Viestejä383
Liittynyt6.11.2010

Minä uskon, että alkuräjähdys on virheellinen. Siihen teoriaan viittaa nykyään käsittääkseni kolme asiaa:
1. Hubblen havaitsema punasiirtymä viittaa kappaleiden etääntymiseen, eli "siksi avaruuden on laajennuttava, jolloin laajentuminen on siksi joskus alkanut"
2. Mikroaaltotausta näyttää viilenevän, "joka on merkki siitä, että avaruuden laajeneminen pitää paikkansa"
3. Einstein sai suhteellisuusteoriansa avulla tulokseksi, että universumi on tasapainossa vain laajetessaan (hän hylkäsi kosmologisen vakion Hubblen kokeiden tulosten perusteella (kohta 1))
Mikään näistä ei sinänsä ole todiste siitä että avaruus laajenisi, saati siitä että alkuräjähdys olisi tapahtunut. Universumissa on vielä paljon hämmentäviä asioita kuten pimeä energia ja aine, oletetun antiaineen puute, ym. Se kertoo siitä, että todennäköisesti emme ole tajunneet/havainneet jotain perustavanlaatuista, joka osin tai kokonaan selittää kaikki havaitut ilmiöt. Einstein hylkäsi ajatuksen viidestä ulottuvuudesta, koska se oli hänen mielestään liian kompleksinen selitys. Ongelma tieteessä saattaa ollakin juuri siinä, että monimutkainen selitys saattaa olla se oikea, vaikka työkalu nimeltä logiikka väittää toista.

Eikös suhteellisuusteoria kuitenkin salli avaruuden laajenemisen "ylivalonnopeudella". Rajoitus koski informaation siirtymistä avaruudessa.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007

Kyllä alkuräjähdykseen liittyvä avaruuden laajeneminen eli inflaatio voi tapahtua "ylivalonnopeudella" koska kyseessä on nimenomaan avaruuden laajeneminen, olkoonkin että ennen sitä kaikki energia oli vuorovaikutuksessa, mutta ei välttämättä enää sen jälkeen, johtuen juuri em. inflaatiosta.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5297
Liittynyt9.1.2011
jussipussi
Minua askarruttaa kuitenkin tässä se että miten tämä hetki todellisuus erotellaan ns. menneisyydestä..mikä on "tämä hetki"? mikä on tämän hetken kaistanleveys? onko se Planckin aika ja jos se on miten 2 Planckin aikaa erotetaan toistaan?

Kyllä. Planckin aikaan pienempään mittakaavaan ei voida mennä. Syy tähän on planckin vakiosta riippuva Heisenbergin epätarkkuusperiaate. Tai siis kausaliteetti taitaa mennä toisin päin eli epätarkkuusperiaate riippuu planckin skaalasta. Kuitenkin planckin vakio määrittää millä tarkkuudella kvanttiteorian objektit kuten aika, on määritelty.

Vai onko niin että nykyhetki sisätää "kaiken menneen" mutta ei "tulevaa"? ja mistä se "tuleva tulee ja millä hetkellä" lisätäkseen nykyhetken kokonaisuuteen "menneisyyttä lisää"?

Olen yrittänyt etisä vastausta tähän nykyhetkeen ja sen määritelmään mutta ei sitä tunnu loytyvän mistään... Vai onko niin että kaikki on "staattisesti olemassa ikuisuudessa", nykyhetki sisältää kaiken ja on "ikuinen" ja mielemme on se joka luo ajan ja liikkeen illuusion?


Aika on emergentti otus. Ei se ole todellista. Jos tarkastelet maailmaa planckin mittakaavassa, niin aikaa ei ole olemassa. Esimerkiksi valonnopeudella liikkuva fotoni syntyy ja tuhoutuu samalla hetkellä. Sama pätee kaikkiin muihinkin planckin mittakaavan otuksiin.

Asiaa voi hahmottaa siltä kantilta, että vaikka fotonille ei ole olemassa aikaa, niin jos saatat fotonin suppealle ympyräradalle, niin tämä systeemi liikkuu hitaasti sekä tilassa että ajassa. Näin ollen jos fotoni vangitaan suppealle ympyräradalle, niin sille syntyy aika emergenttinä otuksena tai toisin sanoen, ympyrää kiertävä fotoni saa tällöin lepomassan.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

jussipussi
Seuraa 
Viestejä32778
Liittynyt6.12.2009
Puuhevonen
jussipussi
Minua askarruttaa kuitenkin tässä se että miten tämä hetki todellisuus erotellaan ns. menneisyydestä..mikä on "tämä hetki"? mikä on tämän hetken kaistanleveys? onko se Planckin aika ja jos se on miten 2 Planckin aikaa erotetaan toistaan?

Kyllä. Planckin aikaan pienempään mittakaavaan ei voida mennä. Syy tähän on planckin vakiosta riippuva Heisenbergin epätarkkuusperiaate. Tai siis kausaliteetti taitaa mennä toisin päin eli epätarkkuusperiaate riippuu planckin skaalasta. Kuitenkin planckin vakio määrittää millä tarkkuudella kvanttiteorian objektit kuten aika, on määritelty.

Vai onko niin että nykyhetki sisätää "kaiken menneen" mutta ei "tulevaa"? ja mistä se "tuleva tulee ja millä hetkellä" lisätäkseen nykyhetken kokonaisuuteen "menneisyyttä lisää"?

Olen yrittänyt etisä vastausta tähän nykyhetkeen ja sen määritelmään mutta ei sitä tunnu loytyvän mistään... Vai onko niin että kaikki on "staattisesti olemassa ikuisuudessa", nykyhetki sisältää kaiken ja on "ikuinen" ja mielemme on se joka luo ajan ja liikkeen illuusion?


Aika on emergentti otus. Ei se ole todellista. Jos tarkastelet maailmaa planckin mittakaavassa, niin aikaa ei ole olemassa. Esimerkiksi valonnopeudella liikkuva fotoni syntyy ja tuhoutuu samalla hetkellä. Sama pätee kaikkiin muihinkin planckin mittakaavan otuksiin.

Asiaa voi hahmottaa siltä kantilta, että vaikka fotonille ei ole olemassa aikaa, niin jos saatat fotonin suppealle ympyräradalle, niin tämä systeemi liikkuu hitaasti sekä tilassa että ajassa. Näin ollen jos fotoni vangitaan suppealle ympyräradalle, niin sille syntyy aika emergenttinä otuksena tai toisin sanoen, ympyrää kiertävä fotoni saa tällöin lepomassan.




Yritän rakentaa avustuksellasi maallikon rakennuspalikoilla: Eli Planckin ajan "ajallinen" kaistanleveys on "0" ? Vasta kun kaksi Plancin aikaa "pannaan peräjälkeen" on jotain tapahtunut niinsanotusti eli "aikaa on kulunut"? Eli onko Plancin ajan sisällä "todellisuutta" siten kuin me sen käsitämme jos todellisuuden ajallinen kaistanleveys on "0"?

Eli onko "nykyhetki ajaton" ja vasta vertaamalla sitä johonkin toiseen Plancin ajan ulkopuolella eli menneeseen tulee aika itsessään olevaksi "illuusiona" mielessämme?

Mikä on todellinen nyt/todellisuus ilman muistijälkiin vertaamisia "kosmoksessa"?

Vierailija
Astronomy
Kyllä alkuräjähdykseen liittyvä avaruuden laajeneminen eli inflaatio voi tapahtua "ylivalonnopeudella" koska kyseessä on nimenomaan avaruuden laajeneminen, olkoonkin että ennen sitä kaikki energia oli vuorovaikutuksessa, mutta ei välttämättä enää sen jälkeen, johtuen juuri em. inflaatiosta.

Alussa aineen piti lentää 44000 kertaa valoa nopeammin, eli aineella piti olla silloin ääretön massa.

Kuvitelkaa itse; Universumien kaikkeuden sanotaan olevan 13700 000 000 vuotta "vanha".
Siinä on tilaa ainakin 13200 000 000 valovuotta, jolloin ylivalonnopeuden on täytynyt tapahtua ensimmäisen puolen miljoonan vuoden aikana, jotta meidän ja sen ensimmäisen havaitun galaksin väliin olisi voinut syntyä 13200 000 000 valovuotta avaruutta

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976
Liittynyt12.6.2007
mensaani
Astronomy
Kyllä alkuräjähdykseen liittyvä avaruuden laajeneminen eli inflaatio voi tapahtua "ylivalonnopeudella" koska kyseessä on nimenomaan avaruuden laajeneminen, olkoonkin että ennen sitä kaikki energia oli vuorovaikutuksessa, mutta ei välttämättä enää sen jälkeen, johtuen juuri em. inflaatiosta.

Alussa aineen piti lentää 44000 kertaa valoa nopeammin, eli aineella piti olla silloin ääretön massa.

Kuvitelkaa itse; Universumien kaikkeuden sanotaan olevan 13700 000 000 vuotta "vanha".
Siinä on tilaa ainakin 13200 000 000 valovuotta, jolloin ylivalonnopeuden on täytynyt tapahtua ensimmäisen puolen miljoonan vuoden aikana, jotta meidän ja sen ensimmäisen havaitun galaksin väliin olisi voinut syntyä 13200 000 000 valovuotta avaruutta


Että jotta mitä?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Vierailija
Astronomy
mensaani
Alussa aineen piti lentää 44000 kertaa valoa nopeammin, eli aineella piti olla silloin ääretön massa.

Kuvitelkaa itse; Universumien kaikkeuden sanotaan olevan 13700 000 000 vuotta "vanha".
Siinä on tilaa ainakin 13200 000 000 valovuotta, jolloin ylivalonnopeuden on täytynyt tapahtua ensimmäisen puolen miljoonan vuoden aikana, jotta meidän ja sen ensimmäisen havaitun galaksin väliin olisi voinut syntyä 13200 000 000 valovuotta avaruutta


Että jotta mitä?

Jos valolta kestää tulla 13,2 miljardia vuotta jostakin galaksista, niin silloin sen galaksi on pitänyt mennä sinne 40000-kertaisella valonopeudella, jos väitetään, että kaikkeus on 13,7 miljardi-vuotias.

No otetaan puolet pois, jos oletetaan, että mekin olemme etääntyneet ylivalonnopeudella.

Sitten tulee se nykytieteellinen totuus, että aineen massa kasvaa äärettömäksi, jos nopeuskin on ääretön, eli maksimalinen. Koska nyt puhutaan tieteellisesti mahdottomasta jutusta, niin silloin tietysti massan ei tarvitse olla ääretön, kun otetaan havainnot ilman BB-satuilua.

Ihme juttu; juuri kolme tuntia sitten keskustelin tästä wolvo markasen kanssa, ja hänkin uskoo epäillyksettä, että BB on fakta

Update:
No ei todellakaan ole kovin paljoa isompi; Jos tiede sanoo, että kaikkeus on 13,7 miljardia vuotta vanha, niin silloin siihen pitää uskoa yhtää lujasti kuin inflatooriseen Big Bangiin.

Nopeuksien yhteen lasku ei voi tuottaa ylivalonnopeutta, joten jos meillä on galaksi 13,2 miljardin vuoden pääsä, eli puolenmiljoonan vuoden päässä singulariteetista, niin silloin sen galaksin on pitänyt edentyä varhaisen kaikkeuden aikana sinne 13,2 miljardin vuoden päähän.

Kysymys kuuluu, miksi meidän lähellä on galakseja; miksi kaikkialla on galakseja. Pitihän kaiken aineen liikkua siellä varhaisessa kaikkeudessa täsmälleen samalla ylivalonnopeudella.

Kysymys kuulu, että jos galaksit etääntyvät juuri nyt valonnopeudella, niin silloin niistä ei voisi koskaan tulla valoa meille. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että tila laajentuisi valonopeudella.

On siis mahdotonta, että se nyt havaittu galaksi etääntyisi meistä valonopeudella.

jeremia2
Seuraa 
Viestejä1068
Liittynyt2.3.2009
mensaani

Kysymys kuulu, että jos galaksit etääntyvät juuri nyt valonnopeudella, niin silloin niistä ei voisi koskaan tulla valoa meille. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että tila laajentuisi valonopeudella.
On siis mahdotonta, että se nyt havaittu galaksi etääntyisi meistä valonopeudella.



Tai ainakin luulisi tuon kaukaisen lähteneen valo sm. aallon venyvän niin paljon ettei tänne tulisi yhtään näkyvää sm. säteilyä, siis silmien taajuusalueelle?

Miten muuten verrannollinen energiataso, jos vertaamme tuota kaukaista kohdetta meihin. Niiden suhteellinen nopeus kasvaa meihin nähden ja niiden energia E=mvv/2 kasvaa koko ajan, jos pyrkisimme sinne ,tai he tänne, tarvittaisiin huomattavia energioita siihen. Onko energiaa hävinnyt tai siirtynyt jonnekin siitä kun olivat paljon lähempänä?

Vierailija
Arkkimeedees
Tähtitieteilijät löysivät galaksin, joka lähettää valoa 13,2 miljardin valovuoden päästä. Galaksi syntyi noin 480 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Tähän asti selvää kuin pläkki.
Hold your horses. Asia ei ole aivan noin ja se on tärkeä juttu huomata. Viittaat varmaan tähän Hubblen Ultra Deep Field-kuvasta tehtyyn löytöön: UDFj-39546284 (kohteen punasiirtymä on noin z=10, joskaan etäisyyttä ei ole vielä varmistettu).

Kyseinen galaksi ei sijaitse 13,2 miljardin valovuoden päässä, vaikka jotkut populaarit uutislähteet saattavat noin asian esittääkin. Se ei siis ole lähettänyt 13,2 miljardin valovuoden päästä valoa, jonka me nyt täällä olisimme havainneet. Ei noin.

Vaan:
Galaksista lähtenyt valo on matkannut 13,2 miljardin vuoden ajan. Se havaittu valo on siis lähtenyt matkaan 13,2 mrd vuotta sitten, ei lähtenyt 13,2 miljardin valovuoden päästä.

Tuossa on iso ero, vaikkei heti siltä kuulostaisikaan. Eroa ei käytännössä ole silloin kun puhutaan verrattain lähellä olevista kohteista kuten Linnunradan tähdistä tai lähigalakseista. Silloin voi sanoa että jos valo matkannut tähdestä 5000 vuotta, on tähti myös 5000 valovuoden etäisyydellä. Mutta kun puhutaan kaukaisista galakseista ja suurista punasiirtymistä, on otettava huomioon maailmankaikkeuden laajeneminen ja sen vaikutukset etäisyyksiin.

Kun nyt havaittu valo lähti matkaan galaksista oli universumi vasta noin 480 miljoonan vuoden ikäinen. Silloin universumi oli pienempi kuin nyt. Silloin kyseinen galaksikin oli lähempänä meitä kuin nyt. Silloin 13,2 miljardia vuotta sitten valon lähtiessä matkaan kohti meitä oli etäisyys galaksiin noin 2,86 miljardia valovuotta.

Valo kulki koko ajan kohti meitä, mutta samalla avaruus laajeni. Tämän vuoksi välimatka kasvoi ja samalla valonkin kulkema matka piteni. Lopulta valon saavuttaessa meidät se oli kulkenut 13,2 miljardin vuoden ajan laajenevassa avaruudessa, vaikka se lähtikin liikkeelle alun perin vain 2,86 mrd valovuoden etäisyydeltä. Matkalla laajeneva avaruus vähitellen venytti valon aallonpituutta punaisemmaksi ja valolle tapahtui kosmologinen punasiirtymä.

[code:1qsqqugr]Kaavakuva (@=galaksi, ~=valo, o=Maan paikka avaruudessa):
Valo lähtee galaksista 13,2 mrd vuotta sitten matkalle kohti meitä. Etäisyys galaksiin on 2,86 mrd valovuotta. Matkalla avaruus laajenee.
@~ o
@ ~ o
@ ~ o
@ ~ o
@ ~ o
@ ~o
Kun valo vihdoin saavuttaa meidät on se matkannut paljon pidemmän matkan laajenevassa avaruudessa. Siksi matkaan kului 13,2 mrd vuotta.[/code:1qsqqugr]
Ja laajenemisen vuoksi galaksi on nyt valtavan paljon kauempana meistä kuin silloin muinoin. Etäisyys on nykyään noin 31,5 miljardia valovuotta.

Arkkimeedees
En tiedä miten nopeasti etäisyytemme tuohon galaksiin on edennyt, mutta tuskin erkanemme valonnopeudella toisistamme.
Emme erkanekaan, vaan moninkertaisella valon nopeudella. Silloin 13,2 mrd vuotta sitten laajeneminen etäännytti meitä toisistamme tahtiin noin 3,95 kertaa valon nopeus. Nykyään etäännymme enää noin 2,27-kertaisella valon nopeudella. Kysymys ei kuitenkaan ole varsinaisesta liikkumisesta avaruudessa vaan avaruuden laajenemisen aiheuttamasta etäisyyksien kasvusta.

Arkkimeedees
Jos eronopeus on esimerkiksi 0,1 valonnopeutta, niin olimme valon lähtiessä jo 11,88 miljardin valovuoden etäisyydellä. Miten olimme sinne asti päässeet vain 480 miljoonassa vuodessa?
Arvioimaasi nopeamman laajenemisen vuoksi.

Arkkimeedees
Onko siis tosiaan niin, että alkuräjähdyksessä universumi laajeni hetken ylivalonnopeudella, ja aika valtavalla sellaisella?
Maailmankaikkeus laajenee edelleenkin valoa nopeammin kun tarkastelee kyllin suuria etäisyyksiä. Vastoin populaaria hokemaa inflaatiovaiheelle erityinen piirre ei ole valoa nopeampi laajeneminen vaan eksponentiaalinen laajeneminen. "Valoa nopeampi" on vissiin vaan helpompi sanoa telkkarissa.

Laajenemisesta, etäisyyksistä ja niiden laskemisesta sekä valoa nopeammasta laajenemisesta kirjoittelin joskus seikkaperäisemmin tuonne: post1256866.html#p1256866 (siellä linkkejä laskureihinkin)

Vierailija
xork
Minä uskon, että alkuräjähdys on virheellinen. Siihen teoriaan viittaa nykyään käsittääkseni kolme asiaa:
1. Hubblen havaitsema punasiirtymä viittaa kappaleiden etääntymiseen, eli "siksi avaruuden on laajennuttava, jolloin laajentuminen on siksi joskus alkanut"
2. Mikroaaltotausta näyttää viilenevän, "joka on merkki siitä, että avaruuden laajeneminen pitää paikkansa"
3. Einstein sai suhteellisuusteoriansa avulla tulokseksi, että universumi on tasapainossa vain laajetessaan (hän hylkäsi kosmologisen vakion Hubblen kokeiden tulosten perusteella (kohta 1))
Mikään näistä ei sinänsä ole todiste siitä että avaruus laajenisi, saati siitä että alkuräjähdys olisi tapahtunut.
Muistakkos xork kun tässä taannoin laitoin sinulle kysymykseesi vastaukseksi listaa niistä varmistetuista havainnoista (post1443488.html#p1443488), jotka tukevat maailmankaikkeuden laajenemista, alkuräjähdyskosmologiaa ja Lambda-CDM-malliakin. Niitä oli paljon enemmän kuin kolme. Eikä sekään lista ollut kattava. Mutta laitan sen nyt tähän uudestaan muistin virkistykseksi:

[list:mtsa8pkq]
[*:mtsa8pkq] Yötaivaan pimeys
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Hubblen laki - punasiirtymän riippuvuus etäisyydestä
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Universumin homogeenisuus
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Universumin isotrooppisuus
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Kosminen mikroaaltotausta CMB
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] CMB:n korkeampi lämpötila muinoin (paperi: The microwave background temperature at the redshift of 2.33771)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Supernovien kirkkauskäyrien keston riippuvuus etäisyydestä (paperi: Timescale Stretch Parameterization of Type Ia Supernova B-band Light Curves)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Tolmanin pintakirkkaustesti (paperi: The Tolman Surface Brightness Test for the Reality of the Expansion. IV. A Measurement of the Tolman Signal and the Luminosity Evolution of Early-Type Galaxies)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Galaksien ja galaksijoukkojen määrän ja kehitysvaiheiden suhde niiden etäisyyteen
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Sunyaev-Zel'dovich -efekti CMB:ssä (kts. http://nedwww.ipac.caltech.edu/level5/B ... rk9_1.html)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Sachs-Wolfe -efekti CMB:ssä (esim.paperi: First Year Wilkinson Microwave Anisotropy Probe (WMAP) Observations: Dark Energy Induced Correlation with Radio Sources)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Radiolähteiden ja kvasaarien lukumäärä suhteessa niiden voimakkuuteen
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Kevyiden alkuaineiden määrät (D, He, Li)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] CMB:n spektri ja fluktuaatiot
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] CMB:n polarisaatio
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Lyman-alpha -metsän spektriviivat (paperi: The Lyman-alpha Forest as a Cosmological Tool)
[/*:m:mtsa8pkq][*:mtsa8pkq] Gunn-Peterson -efekti (paperi: Evidence for Reionization at z ~ 6: Detection of a Gunn-Peterson Trough in a z=6.28 Quasar)[/*:m:mtsa8pkq][/list:u:mtsa8pkq]

Kaikki listaamani havainnot eivät tue yksiselitteisesti ainoastaan laajenemista, vaan niille voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. Kuitenkin havainnot yhdessä selittyvät parhaiten nimenomaan laajenemisella ja rajaavat esim. staattiset universumimallit ja "väsynyt valo"-spekulaatiot pois (en aio käydä yksitellen läpi mitkä ja miksi). Laajenemisen lisäksi listaamani havainnot tukevat samalla myös alkuräjähdyskosmologiaa ja lambda-CDM inflaatiomallia, joihin se avaruuden laajeneminenkin sisältyy.

Ja laajenemisen virheelliseksi osoittavien kiistattomien havaintojen määrä: 0
Ja alkuräjähdysteorian: 0
Ja lambda-CDM -mallin: 0

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5297
Liittynyt9.1.2011
spin0
Kyseinen galaksi ei sijaitse 13,2 miljardin valovuoden päässä, vaikka jotkut populaarit uutislähteet saattavat noin asian esittääkin. Se ei siis ole lähettänyt 13,2 miljardin valovuoden päästä valoa, jonka me nyt täällä olisimme havainneet. Ei noin.



Tämän vuoksi on parempi sanoa että kyseinen galaksi on 13,2 gigavuoden päässä meistä. Kosmologiassa ei ole järkevää puhua etäisyyksistä metreissä, vaan informatiivisempaa on puhua etäisyyksistä vuosissa. Eli kuinka kauan havaitulla valolla kesti tulla ennen kuin sen havaitsimme.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat