Mefo-rahoitus Saksassa 1933-45

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Seuraava katsaus on Andreas Argensin kirjoittama teoksessa Der Grosse Wendig 4, ss 161-166. Lähteenä on käytetty Hans Werner Woltersdorfin kirjaa Hinter den Kulissen der neuen Weltordnung (2001), Hans-Ulrich Thamesin “Das Dritte Reich” kirjassa Deutsche Geschichte, osa 11 (1987) ja Gerd Schultze-Rhonhoff: Der Krieg der viele Väter hatte (2003).

Mefo-vekseli oli 1933 nerokkaan rahamiehen Hjalmar Schachtin luoma väline valtion maksuja varten. Sillä maksettiin niitä, jos valtio ei maksanut pankkinooteilla ja siten kasvattanut rahamäärää, vaan otti vekselin.

Vekselin laski liikkeelle teollisuus. Vekseliä ei hyväksynyt valtio, vaan tarkoitusta varten luotu firma nimeltään MeFo (Metallurgische Forschungsgesellschaft m. b. H.). Tässä oli etuna se, että rahoitusvakaus ei valtiolla järkkynyt, koska valtio ei painanut uusia pankkinooteja tai ottanut lainaa.

Alkupääoman merkitsivät toukokuussa 1933 neljä suurinta firmaa Saksassa (Siemens, Gute Hoffnungshütte, Krupp ja Rheinmetall). Koska MeFon edustajina toimivat teollisuuden edustajat, Saksan valtionpankki pystyi diskontata vekselin valtakunnanpankkiasetuksen mukaan MeFon rahoitukseksi. Eli MeFo oli eräänlainen maksuväline.

Valtion asialla erityistehtävissä toimineet firmat laskivat nyt liikkeelle MeFo-vekseleitä. Tavaranhankkijoiden ottamat vekselit lunasti valtio. Toisaalta tavarantoimittajat saattoivat käyttää MeFo-vekseleitään maksuvälineinä sitoumuksissaan muille yrityksille. Liikkeelle laskija, jonka nimissä vekseli oli, toimi velkojana.

Vekseli ei kelvannut aina näytettäessä, vaan sen saattoi lunastaa vain tietyn ajan. Aluksi se oli voimassa puoli vuotta, mutta määräaikaa pidennettiin. Sitä saatettiin käyttää maksuvälineenä pankeissa. Näin tehtiin kuitenkin vain harvoin, sillä vekseleissä oli 4 prosentin vuotuiskorko. Korkotuotto teki siitä halutun maksuvälineen. Mahdollista diskonttausta varten pankeissa valtion olisi pitänyt maksaa nootteja, mikä olisi lisännyt kierrossa olevan rahan määrää.

Lopulta vekseleitä laskettiin vuodesta 1934 maaliskuulle 1938 12 miljardin valtakunnanmarkan arvosta. Se tuntuu pieneltä verrattuna giganttisiin pankkitukiin maailmassa vuosina 2008 ja 2009. Vain 4 miljardia lunastettiin pankeissa ja 8 miljardia vekseleistä hoitivat markkinat. Inflaatiota ei siten seurannut toiminnasta. Mefon tilalle tuli myöhemmin Sola-vekseli. Sitä laskettiin liikkeelle 1937-1945. Se vastasi Mefoa täysin tarkoitukseltaan. Työnhankintaan (moottoritiet, kunnalliset tarpeet) oli vielä lisäksi ns Öffa-vekseli.

Sodan jälkeen vekselipolitiikkaa on mustamaalattu epävakaana ja sitä on syytetty varustautumisen mahdollistaneeksi paholaisen tuotteeksi. Sittemmin siitä on vaiettu ja hyvästä syystä. Lähtölaukauksena vekselin käytölle oli 1933 laadittu nelivuotissuunnitelma. Se oli määrä rahoittaa vekseleillä, jotka katettiin työsuoritteilla ja tuotoksenarvolla. Tätä nimitettiin myös työvoimarahoitukseksi.

Syytökset siitä, että vekseleillä olisi rahoitettu varusteluteollisuus ovat vääriä, sillä Saksa alkoi jälleenvarustautumisen vasta lähes kaksi vuotta vekseleiden liikkeellelaskun jälkeen. Vuoden kuluessa työttömyys laski kaksi miljoonaa, vaikka varustelutoimitukset eivät olleet vielä alkaneet. Saksa teki tuolloin myös monia ehdotuksia varustelun rajoittamiseksi ja aseistariisunnan toteuttamiseksi maailman laajuisesti.
....




Lainauslähde: http://toinennakemys.wordpress.com/2010/12/19/jotain-yleista-saksantalou...

Mefo-rahoituksessa siis lainattiin tulevaisuudesta, elikkä potentiaalisesta taloudellisen toiminnan tuloksesta. Tämä vertautuu tavallaan "moderneihin" rahoitus-instrumentteihin, joissa keinottelijat tekevät voittoja spekuloiden mahdollisesti tapahtumilla arvonmuutoksilla.

Hjalmar Schacht oli Saksan valtionpankin pääjohtajana sekä sosialidemokraattisen presidentti Ebertin aikana, että Hitlerin aikana. Kummallakin kerralla hän erosi t. erotettiin toimestaan erimielisyyksien takia. Schacht on saattanut olla taustalla kaikissa Hitlerin-vastaisissa vallansiirto-hankkeissa? Hänen suhtautumisensa Kolmannen Valtakunnan juutalaispolitiikkaan oli vastustava, kuten monen muunkin tuon ajan vaikuttajan.

Schacht oli vangittuna keskitysleirillä sodan loppuun, ja sen jälkeen jenkit yrittivät tehdä tästä dollarin vihollisesta jonkinlaista sotarikollista, mutta näin törkeä vääristely ei sitten mennyt enää läpi.

Sodan jälkeen Schacht oli erään pikkupuolueen jäsen, joka puolue sulautui myöhemmin "Die Grüne" l. vihreään liikkeeseen. Tätäpä ei Sinnemäki tiiä??

Löysin tämänkin: http://kaarle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33856-pankki-maailman-hallintaan

Olisko reaalitalouden toimijoiden itse liikkeellelaskemilla samantapaisilla maksusitoumuksilla käyttöä nykyajassa tolkuttoman pankeillevelkaantumisen vaihtoehtona?

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija
Willy Whisper
Seuraava katsaus on Andreas Argensin kirjoittama teoksessa Der Grosse Wendig 4, ss 161-166. Lähteenä on käytetty Hans Werner Woltersdorfin kirjaa Hinter den Kulissen der neuen Weltordnung (2001), Hans-Ulrich Thamesin “Das Dritte Reich” kirjassa Deutsche Geschichte, osa 11 (1987) ja Gerd Schultze-Rhonhoff: Der Krieg der viele Väter hatte (2003).

Mefo-vekseli oli 1933 nerokkaan rahamiehen Hjalmar Schachtin luoma väline valtion maksuja varten. Sillä maksettiin niitä, jos valtio ei maksanut pankkinooteilla ja siten kasvattanut rahamäärää, vaan otti vekselin.

Vekselin laski liikkeelle teollisuus. Vekseliä ei hyväksynyt valtio, vaan tarkoitusta varten luotu firma nimeltään MeFo (Metallurgische Forschungsgesellschaft m. b. H.). Tässä oli etuna se, että rahoitusvakaus ei valtiolla järkkynyt, koska valtio ei painanut uusia pankkinooteja tai ottanut lainaa.

Alkupääoman merkitsivät toukokuussa 1933 neljä suurinta firmaa Saksassa (Siemens, Gute Hoffnungshütte, Krupp ja Rheinmetall). Koska MeFon edustajina toimivat teollisuuden edustajat, Saksan valtionpankki pystyi diskontata vekselin valtakunnanpankkiasetuksen mukaan MeFon rahoitukseksi. Eli MeFo oli eräänlainen maksuväline.

Valtion asialla erityistehtävissä toimineet firmat laskivat nyt liikkeelle MeFo-vekseleitä. Tavaranhankkijoiden ottamat vekselit lunasti valtio. Toisaalta tavarantoimittajat saattoivat käyttää MeFo-vekseleitään maksuvälineinä sitoumuksissaan muille yrityksille. Liikkeelle laskija, jonka nimissä vekseli oli, toimi velkojana.

Vekseli ei kelvannut aina näytettäessä, vaan sen saattoi lunastaa vain tietyn ajan. Aluksi se oli voimassa puoli vuotta, mutta määräaikaa pidennettiin. Sitä saatettiin käyttää maksuvälineenä pankeissa. Näin tehtiin kuitenkin vain harvoin, sillä vekseleissä oli 4 prosentin vuotuiskorko. Korkotuotto teki siitä halutun maksuvälineen. Mahdollista diskonttausta varten pankeissa valtion olisi pitänyt maksaa nootteja, mikä olisi lisännyt kierrossa olevan rahan määrää.

Lopulta vekseleitä laskettiin vuodesta 1934 maaliskuulle 1938 12 miljardin valtakunnanmarkan arvosta. Se tuntuu pieneltä verrattuna giganttisiin pankkitukiin maailmassa vuosina 2008 ja 2009. Vain 4 miljardia lunastettiin pankeissa ja 8 miljardia vekseleistä hoitivat markkinat. Inflaatiota ei siten seurannut toiminnasta. Mefon tilalle tuli myöhemmin Sola-vekseli. Sitä laskettiin liikkeelle 1937-1945. Se vastasi Mefoa täysin tarkoitukseltaan. Työnhankintaan (moottoritiet, kunnalliset tarpeet) oli vielä lisäksi ns Öffa-vekseli.

Sodan jälkeen vekselipolitiikkaa on mustamaalattu epävakaana ja sitä on syytetty varustautumisen mahdollistaneeksi paholaisen tuotteeksi. Sittemmin siitä on vaiettu ja hyvästä syystä. Lähtölaukauksena vekselin käytölle oli 1933 laadittu nelivuotissuunnitelma. Se oli määrä rahoittaa vekseleillä, jotka katettiin työsuoritteilla ja tuotoksenarvolla. Tätä nimitettiin myös työvoimarahoitukseksi.

Syytökset siitä, että vekseleillä olisi rahoitettu varusteluteollisuus ovat vääriä, sillä Saksa alkoi jälleenvarustautumisen vasta lähes kaksi vuotta vekseleiden liikkeellelaskun jälkeen. Vuoden kuluessa työttömyys laski kaksi miljoonaa, vaikka varustelutoimitukset eivät olleet vielä alkaneet. Saksa teki tuolloin myös monia ehdotuksia varustelun rajoittamiseksi ja aseistariisunnan toteuttamiseksi maailman laajuisesti.
....




Lainauslähde: http://toinennakemys.wordpress.com/2010/12/19/jotain-yleista-saksantalou...

Mefo-rahoituksessa siis lainattiin tulevaisuudesta, elikkä potentiaalisesta taloudellisen toiminnan tuloksesta. Tämä vertautuu tavallaan "moderneihin" rahoitus-instrumentteihin, joissa keinottelijat tekevät voittoja spekuloiden mahdollisesti tapahtumilla arvonmuutoksilla.

Hjalmar Schacht oli Saksan valtionpankin pääjohtajana sekä sosialidemokraattisen presidentti Ebertin aikana, että Hitlerin aikana. Kummallakin kerralla hän erosi t. erotettiin toimestaan erimielisyyksien takia. Schacht on saattanut olla taustalla kaikissa Hitlerin-vastaisissa vallansiirto-hankkeissa? Hänen suhtautumisensa Kolmannen Valtakunnan juutalaispolitiikkaan oli vastustava, kuten monen muunkin tuon ajan vaikuttajan.

Schacht oli vangittuna keskitysleirillä sodan loppuun, ja sen jälkeen jenkit yrittivät tehdä tästä dollarin vihollisesta jonkinlaista sotarikollista, mutta näin törkeä vääristely ei sitten mennyt enää läpi.

Sodan jälkeen Schacht oli erään pikkupuolueen jäsen, joka puolue sulautui myöhemmin "Die Grüne" l. vihreään liikkeeseen. Tätäpä ei Sinnemäki tiiä??

Löysin tämänkin: http://kaarle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33856-pankki-maailman-hallintaan

Olisko reaalitalouden toimijoiden itse liikkeellelaskemilla samantapaisilla maksusitoumuksilla käyttöä nykyajassa tolkuttoman pankeillevelkaantumisen vaihtoehtona?




Miten MeFo-systeemi lopulta erosi pankkien katteettomista systeemeistä? Eikös tuo ollut osa Hitlerin keinoa rahoittaa taloutta, varautua sotaan ja luottaa, että velat muuttuvat saataviksi sodan aikana.

Vierailija

stallari tuli ja unohti että natsit nostivat maansa talouden kuralätäkkötasolta erinomaiseksi, sen jälkeen kun riisto ja jenkkivetoinen lama sen ajoi.

Vierailija
Damasio

Miten MeFo-systeemi lopulta erosi pankkien katteettomista systeemeistä? Eikös tuo ollut osa Hitlerin keinoa rahoittaa taloutta, varautua sotaan ja luottaa, että velat muuttuvat saataviksi sodan aikana.




Tämä on juri se kysymys: Miten erosi.

Ja toki Hitler käytti lisääntyneen taloudellisen pelivaransa oman harkintansa mukaan? Ei se ole rahoituksen syy, mitä rahoilla ostetaan.

Esmes USA käy nyt kahta sotaa velkaantumalla pankeille korviaan myöten. -Joten riippumattomuus pankkirahoituksesta ei ole se pahan syy ja juuri?

Nykyäänkin on katteettomia systeemejä. Niillä ei rahoiteta reaalitaloutta, vaan täytetään spekulanttien taskuja.

Saksan talous asetettiin kuullemma sotakannalle v.1942. Siihen asti työmarkkinoilta otettiin löysät pois rakentamalla infraa.

Älä yritä kekkailla mielikuvilla. Jäät aina kiinni.

Vierailija
tietää
stallari tuli ja unohti että natsit nostivat maansa talouden kuralätäkkötasolta erinomaiseksi, sen jälkeen kun riisto ja jenkkivetoinen lama sen ajoi.



Voimme arvostella juutalaisten huonoa kohtelua, mutta se ei tarkoita että arvostelisimme työttömien hyvää kohtelua (=täystyöllisyys).

Vierailija
tietää
stallari tuli ja unohti että natsit nostivat maansa talouden kuralätäkkötasolta erinomaiseksi, sen jälkeen kun riisto ja jenkkivetoinen lama sen ajoi.



Ihailen noita talousteoreettisia kannanottojasi ja syvää kykyä tuoda olennaisia asioita keskusteluun.

Vai onko niin, että asiateemat ovat sinulle vähän liian vaikeita.

Vierailija
Damasio
tietää
stallari tuli ja unohti---



Ihailen noita talousteoreettisia kannanottojasi ....



Ällös masentua, gaspadin Damaski! Myös stallari voi olla oikeilla jäljillä:

....on tehty jättiläismäinen kansallisomaisuuden ryöstö. Tekijät tiedetään. He kulkevat vapaalla jalalla ja seisovat kansakunnan kaapin päällä.



Kyllä Esko Seppänen tietää!

Eikö muuten ole natsin-näköinen mies?

Vierailija

No, tuosta olen aiemminkin kirjoittanut toisiin ketjuihin. Lyhyesti, ei eronnut juurikaan muista katteettomista rahoitustavoista. Täsmällisemmin sanottuna kyseessä oli yksi setelirahoituksen muoto.
(Pakko)kaupattiin olemattoman yhtiön osakkeita ja käytiin niillä kauppaa. Yhtä nerokasta toimintaa kuin nykyiset johdannaiskaupat, jossa roskalainoja paketoidaan. Tyhjästä nyhjäämistä. Reaalitaloudessa on vain se ikävä asia, että kuplat ennen pitkää puhkeavat. Onneksi (?) globaaleilla rahamarkkinoilla se kestää...

Vierailija
Willy Whisper
Damasio
tietää
stallari tuli ja unohti---



Ihailen noita talousteoreettisia kannanottojasi ....



Ällös masentua, gaspadin Damaski! Myös stallari voi olla oikeilla jäljillä:

....on tehty jättiläismäinen kansallisomaisuuden ryöstö. Tekijät tiedetään. He kulkevat vapaalla jalalla ja seisovat kansakunnan kaapin päällä.



Kyllä Esko Seppänen tietää!

Eikö muuten ole natsin-näköinen mies?


Willy W. se osaa alittaa riman. Puolustaa tämän palstan syvämietteistä ja informatiivistä Tietää(se on muuten hauska miten usein nimimerkin valinnut edustaa vastakohtaansa) ja vetää mukaan jonkinlaisena vitsinä Esko Seppäsen. Ja kommentti: "Eikö ole muuten natsin näköinen mies" on tiede palstalla kyllä mainio.

Itse asiassa jos leikkii vähän kotipsykologia ja Willy W:tä tuli mieleen seuraavaa. Esiintyy mielellään oikein miehekkäästi, kärkeviä natseja myötäileviä mielipiteitä, vaikka nyt Esko Seppäsen kanssa koitti vähän luimuilla. Hän on valinnut itseään edustamaan oikein miehisen miehen, haluaisi varmasti olla karaistunut veteraani.

Todellisuus voisi olla vaikka tämä. Akne ei ole vielä kokonaan parantunut, huono kunto ja ylipaino eivät oikein tuo menestystä naistenkaan kanssa. Jossainhan sitä pitää päteä, vaikkapa sitten täällä esittelemässä oikein miehekkäitä mielipiteitä.

Vierailija
fyyrikko

Itse asiassa jos leikkii vähän kotipsykologia ja Willy W:tä tuli mieleen seuraavaa. Esiintyy mielellään oikein miehekkäästi,




Dear pyknikko, oletko kokonaan dissanut feministiset painotukseni?

fyyrikko

kärkeviä natseja myötäileviä mielipiteitä,



Miten niin!!

fyyrikko
vaikka nyt Esko Seppäsen kanssa koitti vähän luimuilla.



Eskon ajatukset ovat ihan jees.

fyyrikko
Hän on valinnut itseään edustamaan oikein miehisen miehen, haluaisi varmasti olla karaistunut veteraani.



Ei pidä paikkaansa! Nukun vaikka lumihangessa, jos saan untuvamakuupussin ja nallen.

fyyrikko

Todellisuus voisi olla vaikka tämä.



Daer lyyrikko, todellisuuden ymmärtäminen ei sisälly vahvuuksiisi. Ei todellakaan.

fyyrikko
Akne ei ole vielä kokonaan parantunut,



Tule pois sieltä peilin luota.

fyyrikko
huono kunto ja ylipaino eivät oikein



Otetaan koopperin-testi?

fyyrikko
tuo menestystä naistenkaan kanssa.



Valehtelematta voin sanoa, että pärjään Vallu Valpiolle kaikessa muussa, paitti puheissa.

fyyrikko
Jossainhan sitä pitää päteä, vaikkapa sitten täällä esittelemässä oikein miehekkäitä mielipiteitä.



Näet vain pienen osan minusta. Mutta siitä tunnustus sinulle, että hiffaat mielipiteideni miehekkyyden, jämttiyden ja vastaansanomattoman totuusvoiman. Pahus, tätä pitäisi juhlia mutta kaljat loppu...?

Vierailija

Selvennän asiaa esimerkillä:

Saksassa oli huutava työvoimapula, ja ongelman ratkaisemiseksi työllistettiin työttömät. (-muuten hyvä idea myös Berliinin pohjoispuolella toteutettavaksi?) Kun jotkut vielä välttelivät rehellistä työtä, natsipuolue NS-SDP tarvitsi keksitysleirin. Reichsführer Himmler tilasi sellaisen rakennuttaja Herr Gründeriltä. Gründer tarvitsi käyttörahoitusta urakan suorittamiseen.

Normaalisti hän olisi mennyt pankkiiri Herr Moseksen puheille, urakkasoppari mukananaan ja vedoten edellisiin hyvin onnistuneisiin diileihin. Herr Moses olisi joko antanut lainaa tai evännyt sen. Koska hänellä olisi ollut rahaa pankissaan vain esim. 6% usloslainaamastaan summasta sisäänotettuina talletuksina, kiinteistövakuuksina tai keskuspankki-lainana, hänen riskinsä olisi ollut hyvin pieni. Silti hän olisi ottanut täyden koron siitäkin lainasumman osasta, joka aineellistuu tähän todellisuuteen vasta kun pankinjohtajan kynä koskettaa paperiin. Huomatkaa tämä maaginen silmänräpäys!

Herr Gründer olisi myös voinut ottaa luottoa sementin, puun ja piikkilangan toimittajilta, -jos olisi saanut. Sensijaan hän ei ottanut lainaa pankista, ei jäänyt velkaa rautakauppaan eikä aliurakoitsijoille, vaan antoi näille heti suorituksena "KeFo"-vekseleitä (=Keksitys-Fund?), jotka valtio takasi.

Aliurakoitsijat, kuten sähköliike Arschmann&Scheissesprecher, maksoivat näillä vekseleillä eristimet, korkeajännitemuuntajan ja muut kivat lisukkeet. Ja keksitysleiri valmistui kaikkien iloksi!

Tässä vaiheessa Herr Himmler tarkasti työmaan, ja havaitsi sen valmistuneen asianmukaisesti, keksitys oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Nyt NS-SDP maksoi Herr Gründerille sovitun urakkahinnan. Gründer juoksi nyt rahasalkun kanssa konttoriinsa, johon Kefo-vekseleiden haltijat jo tekivät jonoa oven taakse. Kaikki saivat rahansa, ja Gründer sai pitää hyvän nimensä.

Jos urakan/tuotannon tilaaja oli yksityinen, menettely oli sama.

Näin työmaa valmistui ilman pankkilainoja, ja ilman että valtio pyöritti liikaa setelipainokonetta: Rahoitus otettiin tulevan liiketoiminnan kassavirrasta. Onko tämä ehkä parempi järjestely, kuin esim. että yrittäjä panttaa omakotitalonsa, mummonsa mökin ja appensa säästöt voidakseen saada pankista lainaa liiketoimintansa pyörittämiseen?

Eräs tositapaus:
Suomalainen yrittäjä toimitti Keski-Eurooppaan kuorma-autojen spoilereita. Ostajina oli joukko isoja autokauppoja tms., jotka varustivat näillä myymänsä rekat. Oli taas uusi iso tilaus sisällä, mutta firman kassa tyhjä, koska laskut, palkat, palkkojen sivukulut, omat investoinnit, verot ja muu sälä oli toki pitänyt maksaa.

Yrittäjällä oli hyvä maksuhistoria ja pitkä pankkisuhde paikalliseen liikepankin konttoriin. Nyt ei lainaa tullut. Kysyi naapuripankista. Ei. Ei. Ei. Kun yrittäjälle selvisi, ettei rahaa tule mistään, hän ilmoitti Saksaan (sic!) asiakkailleen, ettei tilausta voida täyttää, vaan hän hakee firmansa konkurssiin.

Saksasta kysyttiin, mikä on homman nimi? Kun tuotteet olivat hyviä, eikä kenelläkään muulla ollut kapasiteettia tarjota vastaavia kojtuullisen ajan sisällä. Kuljetusliikkeet halusivat autonsa spoilereilla, ja jos ei ole tarjota, menevät muualle.

Kun ongelman luonne selvisi, asiakkaat neuvottelivat saksalaisesta pankista po. tavaratoimittajalleen luoton. Tuotanto pääsi jatkumaan, työpaikat pysyivät Suomessa, asiakkaat saivat mitä halusivat.

Mikä on opetus?

Pankkien mahdollisuus kiristää reaalitaloutta on Suomessa Pyhä Asia, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

Tuleeko "Koiviston konklaavista" vaalikeskustelu-kysymys, nyt kun kuullemma kaikenlaiset populistit ovat päässeet irralleen? Tämä on varsin mielenkiintoinen kysymys. Odotetaan, nähdään.

Vierailija

Arvatkaapa ketkä romuna olevasta kansantaloudesta hyötyvät? Vain keinottelijat ja varkaat. Niistä pahimpia ovat pankit, joilla on monikansallinen omistus. Niillä on tieto ja varat ryöstää omaisuutta kieltämällä kohteen lainat tai myydä ne keinottelijoille.
Saksassa tuolloin homma oli raaimmillaan. Siksi erikoisetr keino estää se toiminta.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005
Willy Whisper
Mefo-vekseli oli 1933 nerokkaan rahamiehen Hjalmar Schachtin luoma väline valtion maksuja varten. Sillä maksettiin niitä, jos valtio ei maksanut pankkinooteilla ja siten kasvattanut rahamäärää, vaan otti vekselin.



Pankkinootti? Bank note on seteli.

Vierailija
Sepi
Willy Whisper
Mefo-vekseli oli 1933 nerokkaan rahamiehen Hjalmar Schachtin luoma väline valtion maksuja varten. Sillä maksettiin niitä, jos valtio ei maksanut pankkinooteilla ja siten kasvattanut rahamäärää, vaan otti vekselin.



Pankkinootti? Bank note on seteli.



Tuo on lainaamaani tekstiä. Suomennus olisi voinut olla täsmällisempi. Mefo-vekseleitä tarkastellaan kuitenkin setelirahoituksen ja velanoton vaihtoehtona, joten asian pitäisi selvitä lukijalle?

Vierailija
Willy Whisper
fyyrikko

Itse asiassa jos leikkii vähän kotipsykologia ja Willy W:tä tuli mieleen seuraavaa. Esiintyy mielellään oikein miehekkäästi,




Dear pyknikko, oletko kokonaan dissanut feministiset painotukseni?

fyyrikko

kärkeviä natseja myötäileviä mielipiteitä,



Miten niin!!

fyyrikko
vaikka nyt Esko Seppäsen kanssa koitti vähän luimuilla.



Eskon ajatukset ovat ihan jees.

fyyrikko
Hän on valinnut itseään edustamaan oikein miehisen miehen, haluaisi varmasti olla karaistunut veteraani.



Ei pidä paikkaansa! Nukun vaikka lumihangessa, jos saan untuvamakuupussin ja nallen.

fyyrikko

Todellisuus voisi olla vaikka tämä.



Daer lyyrikko, todellisuuden ymmärtäminen ei sisälly vahvuuksiisi. Ei todellakaan.

fyyrikko
Akne ei ole vielä kokonaan parantunut,



Tule pois sieltä peilin luota.

fyyrikko
huono kunto ja ylipaino eivät oikein



Otetaan koopperin-testi?

fyyrikko
tuo menestystä naistenkaan kanssa.



Valehtelematta voin sanoa, että pärjään Vallu Valpiolle kaikessa muussa, paitti puheissa.

fyyrikko
Jossainhan sitä pitää päteä, vaikkapa sitten täällä esittelemässä oikein miehekkäitä mielipiteitä.



Näet vain pienen osan minusta. Mutta siitä tunnustus sinulle, että hiffaat mielipiteideni miehekkyyden, jämttiyden ja vastaansanomattoman totuusvoiman. Pahus, tätä pitäisi juhlia mutta kaljat loppu...?

waihdoit kuitenkin kuvakkeesi, minusta entinen oli söpömpi, makuasioista voi toki kiistellä. junttina en tavoita wallu walpiota edes henkilönä vaan hyvä jos pärjäät hänelle. ja jos on tunne että se on vähän lyhyt, niin kyllä se kasvaa. kuiskaillaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat