Mitä tapahtuisi ydinlataukselle...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

mitä tapahtuisi ydinlataukselle seuraavanlaisessa teoreettisessa tilanteessa.

jos pommi räjähtäisi niin suuren massan sisässä, ettei massa antaisi periksi. (olkoon massa tai aine nyt sitten vaikka rautaa tai jotain vieläkin kovempaa)

nyt en haluaisi mitään viittauksia maanalaisiin kokeisiin.

eli jos pommi räjähtää, mutta ympäröivä aine ei antaisi periksi

viedäämpä asia vieläkin pidemmälle, pommia ympäröivä aines ei antaisi periksi, eikä reagoisi lämpöön. räjähtäisikö lataus ollenkaan

hehe, kaikkia paskaa sitä miettiikin

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Lapsena mietiskelin samaa. Mitä tapahtuisi ydinräjähdykselle, jos se räjähdys tapahtyisi, jonkun hajoamattoman esteen sisällä. Paljonko painetta sinne sisälle muodostuisi ja kauanko se siellä kestäisi. Ei sinne kuitenkaan uutta ainettga synny, joten paineen on tasaannuttava normaaliksi jonkin ajan kuluttua.

Vierailija

Jos pommin kuori pysäyttää pommista lähtevien hiukkasten liike-energian ja reaktioissa syntyvät säteilyt niin kaikki energia muuttuu lämmöksi. Jos kuori ei lämpene ts. kuoreen osuvan hiukkasen liike-energia säilyy vaikka hiukkanen kimpoaa takaisin niin lämpötila säilyy kuoren sisällä ikuisesti.

Vierailija

Mikään aine ei kestä kiinteänä kovin kummoisia lämpötiloja. Jos tämä pallomainen painerunko olisi esim volframia, niin sen pintakerros menisi nesteeksi 3410 asteen lämpötilassa. Eli parin-kolmen neutronisukupolven aikana, ja näitä sukupolvia ehtii tulla n. 13 kpl, ja jokainen kolminkertaistaa tehon.

Homma menee ohi niin nopeasti, että nestemäinen volframitippa ei ehdi pudota milliäkään kun on jo kaasuna, ja sen jälkeen plasmana. Röntgensäteily lämmittää niin tehokkaasti.

Plasma painekuori ei synnytä mitään virtausvastusta, joten ihan sama onko sitä kuorta vai ei.

Vierailija

Kun kemistit Otto Hahn ja Fritz Strassman löysivät -39 fission, heille ei käynyt silloin mitään tramaattista. Kun massasuhteet ovat tietyt, ei fissio tuota mitään kummaa.

”Luonnonuraanissa on kaksi isotooppia, U-235 ja U-238, joiden runsaussuhteet ovat 0,72 ja 99,27 % (Loput 0.0055 % ovat U-234 –isotooppia). Näistä isotoopeista vain U-235 on fissiokelpoinen termisillä eli hitailla neutroneilla, jolloin fissioketjureaktio on hallittavissa rauhanomaisessa ydinenergian tuotannossa. Ydinreaktoreissa tapahtumaan osallistuu myös koko joukko muita ytimiä, jotka syntyvät prosessin käydessä. Sen sijaan U-238, jota luonnonuraanista on valtaosa, ei fissioidu hitailla neutroneilla pommitettaessa. Ketjureaktion ylläpitämiseksi pitää joka fissiotapahtumassa vapautua sopiva määrä ja sopivan energian (nopeuden) omaavia neutroneja. Fissiossa syntyvien neutronien energia on tyypillisesti muutamia mega-elektronivoltteja (MeV, 1 eV = 1,6 x 10^-19 J), mikä on liian suuri, jotta neutroni saisi uraaniytimen halkeamaan siihen osuessaan. Siksi tarvitaan neutronien hidastinta, esimerkiksi vettä.”

”Fissioreaktiossa sopivalla nopeudella ytimeen osuessaan neutroni saa sen värähtelemään ja pyörimään vinhasti. Tapahtumaa voi verrata vesipisaraan kuumalla keittolevyllä. Tällöin ydin voi venähtää sikarin (tai amerikkalaisen jalkapallon) muotoiseksi pitkulaiseksi möhkäleeksi. Jos ydin venähtää liikaa ei vahva ydinvoima enää pysty pitämään sitä kasassa, koska ytimen sisällä olevien protonien välinen poistovoima on ydinvoimaa vahvempi. Ydinvoiman ns. kantama on luokkaa muutama femtometri (=0,000 000 000 000 001 metriä), mutta sähköisen poistovoiman kantama on rajaton. Poistovoiman ansiosta ydin kuroutuu lähes keskeltä poikki, eli tapahtuu fissio. Vapautuva energia on suurimmaksi osaksi näiden fissio-osasten liike-energiaa. Fissiokelpoisen ytimen ei tarvitse olla radioaktiivinen, riittää että se saadaan sopivalla neutronipommituksella venähtämään pitkulaiseksi. Jotkut ytimet ovat alttiimpia, jotkut vähemmän. On myös ytimiä, jotka voivat haljeta ihan omia aikojaan ilman ulkoista ärsytystä. Kyseessä on ns. spontaani fissio. Itse asiassa myös U-238 voi tehdä niin, mutta tapahtuma on hyvin harvinainen verrattuna alfa-hajoamiseen.”

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... ord=Fissio

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005

Jos ydinräjähdys tapahtuisi kiinteän kuoren sisällä, ei siinä sitten tapahtuisi sen ihmeellisempää kuin että sen pommin muotoinen ontelo täyttyisi kuumalla plasmalla ja termisellä röntgensäteilyllä. Jos pommi ajatellaan vain kriittiseksi plutoniumpalloksi, lämpötila lienee jotakuinkin luokassa kymmeniä miljoonia kelvinejä. Jäähtyminen riippuu sen ihmeaineen lämmön absorbointi ja -johtokyvystä. Jos se ei absorboisi mitään eikä johtaisi lämpöä, siellä se kuuma plasma sitten olisi maailman tappiin.

Vierailija
Lyde
Jos pommin kuori pysäyttää pommista lähtevien hiukkasten liike-energian ja reaktioissa syntyvät säteilyt niin kaikki energia muuttuu lämmöksi. Jos kuori ei lämpene ts. kuoreen osuvan hiukkasen liike-energia säilyy vaikka hiukkanen kimpoaa takaisin niin lämpötila säilyy kuoren sisällä ikuisesti.



Lämpenemätön aine on tietysti luonnonlakien vastainen juttu mutta jos hiukkanen osuu suurella nopeudella kuoreen ja kimpoaa toiseen suuntaan ja jatkaa samalla nopeudella niin jostain on tuotu energiaa hiukkasen suunnanmuutoksen verran. Eli luonnonlakien vastaisia oletuksia on vähän turha pähkäillä luonnonlakien mukaisesti.

Vierailija
Neutroni
Jos ydinräjähdys tapahtuisi kiinteän kuoren sisällä, ei siinä sitten tapahtuisi sen ihmeellisempää kuin että sen pommin muotoinen ontelo täyttyisi kuumalla plasmalla ja termisellä röntgensäteilyllä. Jos pommi ajatellaan vain kriittiseksi plutoniumpalloksi, lämpötila lienee jotakuinkin luokassa kymmeniä miljoonia kelvinejä. Jäähtyminen riippuu sen ihmeaineen lämmön absorbointi ja -johtokyvystä. Jos se ei absorboisi mitään eikä johtaisi lämpöä, siellä se kuuma plasma sitten olisi maailman tappiin.



Paljonko siellä olisi painetta?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
kabus
Paljonko siellä olisi painetta?



Laske itse ideaalikaasun yhtälöstä ja säteilypaineesta (ne summataan). Koska suurin osa elektroneista huitelee omillaan, keskimääräisestä atomimassaksi voinee olettaa noin kaksi yksikköä. Ainemäärät, lämpötilat ym. voit arvioida perstuntumalla (tyyliin 10 kg, 10000 kg/l, 10 MK).

On sitä painetta sen verran, että mikään tunnettuja luonnonlakeja totteleva materiaali ei voisi sitä pidättää, mutta vähänlaisesti verattuna paineisiin tavallisissa tähdissä.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Liittynyt16.11.2009

Teräspallon sisällä on peni ontelo, jossa räjäytetään pötkö dynamiittia. Tällöin pallo repeää, tai ei repeä, mutta laajenee jonkin verran. Kolmas mahdollisuus on, että pallo on niin iso, ettei se anna periksi juuri lainkaan. Silloin se vain lämpenee ja palamiskaasuista jää jäähtyneenäkin hulpeea paine onteloon.
Välttäkää hyvät ihmiset kysymästä sellaista, jossa luonnonlait eivät ole voimassa ja sitten pitäisi luonnonlakien puitteissa ottaa kantaa siihen, mitä tapahtuisi. Siis täysin peräksiantamaton aine, joka ei lämpene lainkaan...Mitä tapahtuisi, kun sitten sen kanssa askarreltaisiin?
Tyhmät kysymykset eivät ihan aina ole niitä parhaita, vaikka muutakin väitetään. Esimerkiksi seuraava on pelkästään tyhmä: Jos lehmät osaisivat lentää, osaisivatko jo pienet sonnimullikatkin lentää?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
visti
Teräspallon sisällä on peni ontelo, jossa räjäytetään pötkö dynamiittia. Tällöin pallo repeää, tai ei repeä, mutta laajenee jonkin verran. Kolmas mahdollisuus on, että pallo on niin iso, ettei se anna periksi juuri lainkaan. Silloin se vain lämpenee ja palamiskaasuista jää jäähtyneenäkin hulpeea paine onteloon.



Tuossa kolmannessa tapauksessa räjähdyksen ympärillä teräs puristuu kokoon. En tiedä mikä on kokoonpuristuminen, jos räjäytetään teräsavaruudessa joku määrä dynamiittia, mutta fissiopommeissa normaaleilla räjähdysaineilla voidaan kasvattaa plutoniumin tiheyttä hetkellisesti moninkertaiseksi normaalipaineen tiheydestä. Mistään aivan pienistä deformaatioista ei räjähdysaineiden tapauksessa siis ole kyse.

Välttäkää hyvät ihmiset kysymästä sellaista, jossa luonnonlait eivät ole voimassa ja sitten pitäisi luonnonlakien puitteissa ottaa kantaa siihen, mitä tapahtuisi. Siis täysin peräksiantamaton aine, joka ei lämpene lainkaan...Mitä tapahtuisi, kun sitten sen kanssa askarreltaisiin?



Useimmiten tuollainen alkuoletus tosiaan johtaa totaaliseen mielettömyyteen, koska halutaan kysyä selvästi ristiriitaisten oletusten seurauksia, mutta tässä tapauksessa vastaus on kyllä selvä, vaikka sillä ei fysikaalisessa mielessä järkeä olekaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
HMV
Mutta mitä tapahtuisi ydinlataukselle Auringon ytimessä?



Ensin se tietysti romahtaisi paineen alla. Fissiopommi todennäköisesti räjähtäisi, koska se räjäytetään normaalistikin romauttamalla se kasaan, mikä nopeuttaisi sen lämpenemistä ja hidastaisi kokoonpuristumista. Sitä en tiedä fuusioituisiko deuterium räjähtämällä vai pp-syklissä (Auringon normaali ydinreaktioketju). Räjähtävä aines voisi aiheuttaa välittömään lähiympäristöön (kilometrejä ?) jonkinlaisen paineaallon, jolla ei olisi tähden kokoskaalassa sen enempää merkitystä kuin järveen heitetyllä kivellä maapallolle.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat